Suomen EU-strategia

Tuo tahtotila laajentumisen osalta 2020-luvulle on erittäin mieluisaa luettavaa.

Siis ainakin täällä pohjoisessa nähdään selkeästi EU:n laajentumisen välttämättömyys, jotta siitä tulisi oikeasti globaali vaikuttaja.

Mitä Turkin jäsenyyteen tule, muistaakseni valtioministeri Aydin sen kutakuinkin totesi käydessään täällä, että eihän sitä edes pyritä välittömästi jäseneksi, vaan nähdään se laajempana prosessina, jonka kuluessa hoidetaan kautta linjan välttämättömiä yhteiskunnallisia uudistuksia.

Siis samaan tapaanhan ne muutkin jäsenet, mm. Suomi, ovat prosessia hyödyntäneet.

En jaksa Turkin EU-jäsenyyttä vastustavia argumentteja toistaa uudestaan, joten keskustellaan ensiksi Pohjoismaista. En ymmärrä, miksi koko Suomen EU-politiikka perustuu johonkin sosiaaliromantiikkaan, että EU on onnela, jossa kaikki tanssivat onnellisesti sateenkaaren alla. Norja ja Islanti eivät tule liittymään EU:hun. Islanti on erittäin riippuvainen kalastuselinkeinostaan ja EU-byrokraatit tuhoaisivat Islannin edellytykset harjoittaa tätä elinkeinoa säännöstelypakkomielteensä vuoksi. EU:n jäsenyyden kannatus on muutenkin laskenut Islannin hallituksen eron ja uuden vaalien julkistamisen jälkeen enemmistön kansasta nyt olevan jälleen liittymistä vastaan. Norja ei myöskään aio liittyä blokkiin. Vastustus on erittäin vahvaa Norjassa läpi poliittisen kentän. Miksi Norja päästäisi varsinkin Etelä-Euroopan maiden sekä Ranskan kaltaiset EU-tukirohmut nyhtäämään Norjan kansallisvarallisuutta, joka koostuu suurista öljy- sekä maakaasuvaroista? Norjasta tulisi kerralla suhteessa yksi EU:n suurimmista nettomaksajista, jos siitä tulisi jäsen.

Niin kauan, kun EU on tämän kaltainen, nämä kaksi vielä täysin itsenäistä Pohjois-Euroopan maata eivät tule liittymään EU:hun. Ennen kuin EU lopettaa kansojen kyykyttämisen perustuslakisopimuksilla, joita ei haluta sekä asettaa voimaan aidon parlamentarismin, jossa komission jäsenet tulisivat parlamentista heidän omaten myös samalla näin parlamentin luottamuksen, en anna tukeani nykyiselle Euroopan Unionille. On kuitenkin muitakin syitä EU-kritiikilleni, joita tässä hallituksen sosiaaliromanttisessa paperissa ei käydä läpi. Lainsäädäntötyössä EU-parlamentti on pelkkä kumileimasin. Melkein hävettää kutsua sitä parlamentiksi niin mitättömät sen vaikutusmahdollisuudet ovat. Tähänkään Lissabonin sopimus ei tuo, kuin vaan kosmeettisia muutoksia lisäämällä kuitenkin yhä komission valtaan. Myös EY-tuomioistuimien pitäisi olla sitoutumattomia. Nyt EU sekaantuu sekä lobbaa koko ajan EY-tuomioistuimien päätöksistä, mistä on tuloksina mielivaltaisia päätöksiä mm. kansallisten maahanmuuttolinjausten suhteen. Lissabonin sopimuksen myötä nämä norsunluutorneistaan tähystävät eliittituomarit voivat mm. mielivaltaisesti kumota kansallisia turvapaikkapäätöksiä, jos he niin haluavat. He eivät ole vastuussa kenellekään. Vallan kolmijaosta toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovaltaan ei näin ole tietoakaan, koska komissio-mafia tuntuu päättävän kaikesta. Yhteinen valuutta- ja korkopolitiikka on jees. Mutta se onnistuisi jo EEC:n puitteissa. Eli EU:n ensimmäinen peruspilari riittäisi kattavalle eurooppalaiselle yhteistyölle. Millä oikeudella muuten kehtasitte laatia Lissabonin sopimuksen mukana tulevan ja lailla sitovan Charter of Fundamental Rightsin, jossa kerrotaan, mitkä arvot ovat eurooppalaisia. Paperin sävy on liberaali ja henkii 60-lukulaista maailmanparannusideologiaa. Eikö eurokraateilla riitä EU:n ylimmän toimeenpanoelimen komission olevan salaisissa kabineteissa sekä epädemokraattisesti valittu? Tarvitseeko teidän vielä sanella kansalaisten puolesta, mitkä meidän arvojemme pitäisi olla Charter of Fundamental Rights-paperin myötä? Paperi loukkaa konservatiivisesti ajattelevia EU-kansalaisia, joita alkaa olla yhä enemmän eurooppalaisen poliittisen kentän liikkuessa yhä enemmän keskusta-oikeiston sekä oikeistopopulismin suuntaan.

Ensikommentit:

1. Erinomainen asia on, että kyseinen EU-strategia on saatu aikaiseksi. Sitä on tässäkin blogissa kaivattu jo vuosia.

2. Merkittävää on myös, että Suomi haluaa EU-parlamenttiin valiokuntatyöskentelyn tapaisen lainvalmistelun. Tällöin avoimuus lisääntynee ja fiilis kabineteissa tehdyistä päätöksistä hälvenee. Samalla voidaan jo aikaisessa lainvalmisteluvaiheessa huomioida eri poliittisten ryhmittymien ja eri maiden edustajien erityisnäkökannat niin, että niiden mahdollisuus repiä rikki tai viivyttää lainsäädäntöä sen ollessa lähes valmis vähenee.

3. Norjan mahdollinen jäsenyys EU:ssa nostaisi pohjoisen ulottuvuuden merkitystä EU:ssa huomattavasti, mistä olisi suurta etua myös Suomelle. Turkin jäsenyyden edut onkin jo aiemmin tässä blogissa käsitelty.

4. Lukiessani transatlanttisten suhteiden kehittämisestä johtuen USA:n kiinnostuksen kääntymisestä kohti Aasiaa tuntui kuin olisin lukenut Esko Ahon tekstiä hänen Harvard-vuotensa jälkeen. Mielestäni ajatus oli nurinkurinen silloin ja niin se on sitä vieläkin. Kun teollisen tuotannon ja bsineksen painopiste siirtyvät Aasiaan tulee meidänkin luonnollisesti käyttää enemmän vomavarojamme Aasian verkoston ja yhteistyön kehittämiseen, emmehän sentään halua ryhtyä amerikkalaisten alihankkijoiksi tai apupojiksi. Transatlanttisia suhteita tulee mielestäni kehittää yhtä hyvässä yhteistyössä kuin niitä on aiemminkin kehitetty (ehkä poislukien Bush Nuoremman aikakausi). Mutta se on mielestäni "business as usual" eikä sen tule sisältää mitään uutta "läntisten demokratioiden liittoa" tai muuta arvoimperialismia varsinkin kun kv. organisaatioita kehitetään niin, että ne toimisvat muuttuvat olosuhteet paremmin huomioiden.

Huh huh, olipahan taas melkoinen propagandapaukku. Eniten nauratti nuo käppyrät esim. keinotekoisen alhaalla pidetystä korkotasosta, joka on yksi tämänhetkisen laman syistä.

Eihän tälläkään dokumentilla ole mitään kansan tukea kuten ei Lissabonin sopimuksellakaan. Selonteko ei käsittele yhtään esim. sitä kuinka meidän lainsäädäntövaltaa viedään taas pois Helsingistä aina kun uusi maa tulee Unioniin. Tätäkään ei saa tietenkään kyseenalaistaa kuten ei nettomaksajan rooliakaan.

Taloudellisen tiedotustoimiston tutkimuksen mukaan 60 % nuorista oli sitä mieltä , että vierasmaalaisten maahanmuuttoa tulisi rajoittaa. Olette te siellä Arkadialla kyllä pihalla!!

Minkä vuoksi Suomen hallituksella on tarve esittää Turkkia EU:n jäseneksi ?

Mitä sillä Suomi voisi muka saavuttaa, Euroopassa ollaan viimein päästy maallistuneen yhteiskuntaan jossa on kohtuullinen sanavapaus ja uskonto ei sanele mitä ihmiset saavat tehdä.
Miksi pitäisi ottaa jäseneksi maata jonka väestölle on islaminuskon arvot tärkeämpiä kuin yleiseurooppalaiset arvot.

En ymmärrä. Mitä peliä siellä hallituksessa pelataan ?

Otetaan jäseneksi mielummin Austraalia tai Kiina, kun kerran näyttää olevan jonkinmoinen pakonomainen tarve laajentua.

Olen samaa mieltä siitä että EU:n laajentuminen välttämätöntä sen vaikutusvallan lisäämiseksi. Oli todella mukava lukea Suomen ajatuksesta saada kaikki Pohjoismaat mukaan Unionin toimintaan. Olisipa tämä ollut mahdollista jo 15 vuotta sitten. Varsinkin Islannin kohdalla herätään vasta nyt tosissaan keskustelemaan jäsenyydestä talousvaikeuksien keskellä, ja heitä tulisi mielestäni ilman muuta tukea.

Ajatus EU:sta YK:n turvallisuusneuvoston jäsenenä herättää hieman epäilystä, lähinnä siltä osin miten se sekoittaa olemassaolevaa suurvaltojen asemaa neuvostossa. Koska EU:lla ei ole valtiollista itsemääräämisoikeutta, se ei mielestäni ole turvallisuusneuvoston jäsenenä samassa asemassa muiden kanssa, ainakaan tämänhetkisessä kokoonpanossaan.

Kyllä nyt alkaa olla mukavaa informaatiota tavalliselle kansalaiselle.
On ollut tammikuussa 1) Suomen turvallisuuspoliittinen selonteko 2) nyt huhtikuussa G 20-kokous, Naton 60-vuotisjuhla ja EU/Yhdysvallat huippukokous ja 3) tänään on ilmoitettu Suomen EU-strategia.
Tuntuu vaan nyt hyvältä, on ollut liikaa ilmassa poliitikkojen entisiä, nykyisiä ja tulevia morsiamia.On ollut kuplaa. Ihana, että päästää todellisiin asioihin.
Pääministeri Vanhanen puhui uutisissa "koalitioista". Jään miettimään ja menen innolla valtioneuvoston sivulle.
EU vaalikamppanja alkoi tänään 8.4.2009!!!

”Tahtotila 2020-luvulle”. Tämä kohta EU:n tavoitteissa oli useassa kohdassa selonteossa. Mitä jos EU:ta ei olekaan enää tuona vuonna?

Arvoisa herra Mikael Lith.
Puhut Lissabonin sopimuksen varjolla mm. tuomareitten ylivallasta.
Oletko koskaan ajatellut, että meillä Suomessa tapahtuu oikeusmurhia joka päivä väärinkäsityksissä?

Noin 50 000 saksalaiselle ja ehkäpä sadoille suomalaisille ynnä lukuisille muille, jotka eri tavoin ovat asettuneet pysyvästi asumaan Turkkiin, sen kuuluminen jossakin aikataulussa kiinteästi vaikka ihan EU:n ytimeen asti olisi varmasti mukava asia.

Helpottaisi noita kotimaan ja asuinmaan välisiä byrokraattisia juttuja kovasti. Asema samankaltaistuisi niiden vierasmaalaisten tapaan, jotka ovat EU:n puitteissa kotoutuneet jo esim. Espanjaan.

Oikeusmurhia tapahtuu aina. Siltä emme voi välttyä. Haenkin takaa sitä, voimmeko todella antaa Lissabonin sopimuksen myötä lisää päätäntävaltaa norsunluutorneissa asuville idealistisille tuomareille, jotka käytännössä saavat EY-tuomioistuimissa päättää, mitä he haluavat? He ovat ylin auktoriteetti. Valitusoikeutta ei ole. On lukuisia esimerkkejä, jossa nämä idealistituomarit ovat jyränneet jäsenmaiden suvereniteetin. Lisäksi, kuten aikaisemmin totesin, EU:ssa komissio sekaantuu piilolobbauksen sekä vahvan julkisen poliittisen tuen avulla EY-tuomioistuimien päätöksiin. Vallan kolmijako on täysin sekaisin. Parlamentti on kumileimasin lakien säätämisessä. Komissio on päätösten toimeenpanija, lainsäätäjä sekä lobbaaja EY-tuomioistuimessa. EY-tuomioistuin taas tuntuu ajavan vain poliittista agendaa oikeuspäätöstensä perusteella, jotka ovat usein jäsenmailla hyvin vaikeita ja kansallista itsemääräämisoikeutta rajoittavia ennakkotapauksia. Ministerineuvosto sekä Eurooppa- Neuvosto myös ovat olleet myös viime vuosina pihalla kuin lumiukot.

Lissabonin sopimuksen mukana tuleva Charter of Fundamental Rights on myös askel väärään suuntaan. Se johtaa ns. "suvaitsevaisuusdiktatuuriin". Paperi pitää sisällään valtavan määrän sananvapautta uhkaavia kohtia, joita perustellaan mukamas kansanryhmien suojelulla syrjinnältä. Lisäksi, kuten aikaisemmin totesin, on röyhkeää antaa EU-eliitin sanella, mitkä ovat eurooppalaiset arvot tämän Charterin myötä. Eurokraattien arvot eivät ole EU-kansalaisten arvoja, sillä eurokraatit ovat jo aikaa sitten vieraantuneet EU-kansalaisten arkielämästä. Myös oikeushenkilön aseman luominen EU:lle on yksi Lissabonin sopimuksen "helmistä". Kohta EU liittyy YK:n jäseneksi ja astelee Naton turvallisuusneuvoston pöytään. Ihan ok, mutta EU ei ole maa. Miten se voi tehdä tällaista? Myös EU-suurlähetystöt ympäri maailmaa kuulostavat hulluilta visioilta. Lissabonin sopimuksen tuomat hyvin massiiviset lainsäädännölliset muutokset on tuotava kriittisen keskustelun alle. Tähän asti debatti on ollut onnetonta. Pyydänkin Alex, että kampanjan aikana EU-kannattajana et piilottele Lissabonin sopimuksen tuomia suuria muutoksia vaan rehellisesti tuot ne esiin. Antaa kansan kesäkuussa antaa mielipiteensä monitasoisen faktatiedon saattelemana Lissabonin sopimuksen tuomasta juridisesta mullistuksesta Euroopan maiden yhteistyössä. Tämä olisi sinulta hyvin suoraselkäinen teko.

Vielä liitteenä Saksan entisen liittopresidentin Herzogin kriittinen näkemys EY-tuomioistuimista: http://euobserver.com/9/26714

Hei Alex,
Oivallista, että lopultakin Suomi on saanut HALLITUKSEN muotileman EU-strategian. On hyvä, että maan johto kantaa vastuuta maan tulevaisuudesta avoimesti, läpinäkyvällä tavalla ja vieläpä ymmärrettävällä tavoin kirjattuna.
"Pitkä matka on Tipperaryyn". Näin on myös EU:n tulevaisuus moninaisen ja polvelievan matkan päässä. Mutta, meillä on kansakuntana nyt ohjelma ja reitti, jota pitkin voimme edetä. Hyvä niin.
Suurkiitos Jouni Pullille, joka nasevasti kommentoi suunnitelmasta nousevia kriittisiä aiheita:

Norjan liittyminen EU:n olisi monin tavoin eduksi, ei vain Norjalle itselleen, vaan koko Pohjoismaiselle yhteisölle ja EU:lle.

MUTTA, ei niin hyvää, ettei myös huonoa.

Mitä pelkään pahoin, on transatlanttisten suhteitten kehittämisen nouseminen liiankin vahvasti fokukseen ennenkaikkea aikataulullisesti.
"Valo tulee idästä". Olemme nyt jo myöhässä sekä Suomena, että EU:na integroivien suhteitten luomisessa Aasian nouseviin mahtivaltioihin Kiinaan ja Intiaan. Jos jätämme näiden maiden suhteet transatlanttisten suhteitten "taakse", jäämme pahoin junasta. Tämän tyyppisestä kehityksestä voi toimia varoittavana esimerkkinä vaikkapa maamme metsäteollisuus. Katse ja rahat hukattiin länteen vaikka jo 1980-luvun alussa näimme ja tiesimme Aasian maiden muodostavan tulevan markkinaveturin. Nyt olemme auttamattomasti myöhässä.
Näin en soisi tapahtuvan toista kertaa, en varsinkaan politiikan kentällä. Siksi toivon todellakin maamme ja sen edushenkilöitten työskentelevän entistä voimakkaammin ja tiiviimmin EU:n piirissä "Idänstrategian" puolesta. Siinä savotassa on ulkominiterillämme aivan erityisen tärkeä suunnan näyttäjän ja veturin rooli. "Allons enfants de la EU...."
Murehti Nestor bloggaaja h.c..

Nyt on saatu palstalle kovatasoinen kirjoittaja, Mikael Lith nimittäin. Tervetuloa Mikael!

Ministeri Stubb on tuonut hyvin avoimesti Lissabonin sopimuksen uudistukset esille. Stubbin ääriglobalistista ideologiaa kuvaa esim. hänen pitämänsä puhe The London School of Economicsissa. Nationalismi on hänelle kirous. Tavoitteena hävittää kokonaan suvereniteetit.

http://www.alexstubb.com/fi/publication/8/?item=397

Kiitos, Mikael Lith, selventävästä vastauksesta.

Mielenkiinnolla luin Mikael Lith´n syvällistä analyysiä Charter of Fundamental Rightsista. Analyysi korosti paikoitellen voimakkaasti negatiivisia piirteitä.
Mielelläni lukisin myös kommentaattorin rakentavia ehdotuksia siitä, miten Suomi voisi aktiivisesti vaikuttaa näiden heikkouksien korjaamiseen ja/tai peröt poistamiseen. Edelleen myös näkemyksiä siitä, miten tämä uusi Charter tulisi kirjoittaa, jotta meidän pohjoismainen oikeustajumme tulisi huomioitua parhain päin ?
Pohti mietteliäänä Nestor bloggaaja h.c

Christian van Niftrik, ainakin kuolemantuomion käytön mahdollistaminen pitäisi poistaa Charterista. Unioni saarnaa "kehittyville demokratioille" kuolemantuomion poistamisesta samaan aikaan, kun se itse on sen mahdollistanut.

Luin tässä googletuksen kautta Lissabonin sopimusta. Voi hyvä tavaton, alkoi ihan ahdistaa. Hienoja julistuksia, mutta mikä mahtaa olla tuleva käytäntö.
Ei suuret elkeet tuota ravintoa.

Olen tässä vähän odotellut ulkoministeri Stubbin pääsiäistoivotusta plogikommentaattoreille, arkipäivän jakajille. Onhan kristikunnan suuri juhla nyt.

Vaikenee Hän.

Lissabonin sopimus on hyväksytty Suomen eduskunnassa murskaavalla enemmistöllä 151-27. Ei asia kuulu millään tavoin meppien toimivaltaan. Se oli ja on kansallinen kysymys. Vai pitäisikö europarlamentin nyt kumota Suomen kansaa edustavan parlamentin päätös? Se olisikin jo melkoista bryssimistä. Kun demokratia on puhunut -pulinat pois.

Takavuosina simuloimme koulutuksen nimissä Norjan ensimmäistä neuvottelukierrosta EU-jäsenyydestä Luxembourgissa - siis ennen näitä Stubbin aikoja - ja koimme saman kuin Norja. Komissio oli kova luu.

Jälkikäteen tuli mieleen, että neuvotteluthan ilmeisesti ajettiin Bruntlandian aikana teknisesti umpikujaan, eikä tuloksena voinutkaan olla mikään muu, kun Norjan jääminen ulkopuolelle.

Tämä juuri saattoi olla Norjan päämäärä silloin. Mitäpä sitä jakelemaan liian aikaisin öljymiljardeja syyttä suotta, kun rikas aina kelpaa mukaan vaikka myöhemminkin.

Ennen ja jälkeen ekakierrosta Norjan öljyvaroja on johdonmukaisesti sijoitettu maailmalle.

Kiitos Heikki Liimataiselle Charterin erään heikkouden nostamisesta valokeilaan. Entä onko siinä kenties muita saman kategorian asioita, jotka edushenkilöittemme tulisi pyrkiä karsimaan ?
Kysyy Nestor bloggaaja h.c.

Onko tämä nyt se paperi, jota meidän Pohjalaiset meppimme arvostelevat, koska heitä ei otettu sen laatimisessa huomioon? Jos on, niin kysyisin, miksi heitä ei otettu mukaan? Voisi kuvitella, että heillä olisi jotain hyödyllistä tietoa kyseiseen paperiin.