Superviikot alkoivat

Nobel-voittaja Krugman syyttää tuoreessa kolumnissaan unionin talousjärjestelmää rakenteellisesta heikkoudesta. Jokainen voi tietenkin päivän uutisannista päätellä onko tyly arvio oikeutettu.

http://www.nytimes.com/2009/03/16/opinion/16krugman.html

Alex hyvä, muutaman päivän Tukholmassa "kasvojenpesua" saaneena kommenteistasi jää hieman kaipaamaan henkilökohtaisempaa otetta eli ei pelkkiä pointteja ja 3. persoonan toteamuksia. No, eihän asia näin läheskään aina ole, mutta jotenkn kaipaisin hieman enemmän uskallusta huomioiden maailmantalouden katastrofaalisen tilanteen ja EU:n päättämmömyyden sekä EU-vaalit. Johtajia tarvitaan ja ehkä voisit sellainen olla, jos niin uskomme. Tai ehkä aika on kypsä vasta muutaman vuoden kuluttua. Mistä me sen voisimmekaan tietää, ehkä vain kalkyloiden ja lievästi manipuloiden aaavistaa.

Ymmärrän kyllä, että sinulla on ulkoministerinä kosolti rajoituksia mutta, jos todella haluamme saada vauhtia EU-politiikkaamme, pitää sinun saada mukaan duuniin (ei siis kokkaritalkoisiin) myös presidenttimme Halonen (joskus sdp:läinen ja joidenkin mielestä perin vasemmistolainen tai muuten vain epäsopiva, omasta mielestäni liian passiivinen mutta toki asiansa osaava ja OK-Pressa), pääministerimme Vanhanen (kepun raidevalintojen suhteen en ole aivan varma -Vanhanen vai Soini vai Pekkarinen vai Eira?), "kuulemma fantasia"-Katainen, asiansa yhä paremmin osaava Thors, "övernatten" Väyrynen ja MYÖS PEKKARINEN. Hankala lista, mutta varsinkin Pekkarisen kanssa kannattaa puhaltaa yhteen hiileen, paitsi samaan altaaseen sukeltamista karttaisin.

Onnea Brysselin viikolle

Arv. ulkoministeri A.Stubb,

oheinen juttu on lainattu SUomen Silta -lehdestä, kysymyksessä on Viipurin seurakuntien aikoinaan rakennuttama seurakuntatalo, os. Maununkatu 5. Talossa oli myös asuntoja, joissa yhdessä perheemme asui ennen sotaa.

Rakennus tontteineen olisi tietysti saatava Suomen kirkolle eikä Inkerin kirkolle. Palauttamalla luovutetut alueet rakennus tulisi takaisin oikeille omistajilleen.

Lainaus:

Suomen kirkon omaisuutta vaaditaan palauttavaksi Venäjällä

Inkerin kirkko vaatii takaisin Suomen kirkolle ennen sotia kuulunutta omaisuutta. Suomen kirkolle Karjalan kannaksella kuulunutta omaisuutta on Venäjän valtiolla.
Venäjällä vuonna 2001 voimaan tulleen lain mukaan uskonnollisilla yhteisöillä on oikeus saada takaisin valtiolle pakkoluovutettua omaisuutta. Toistaiseksi kiinteistöjen omistusoikeuksia on palautettu vain Venäjän ortodoksikirkolle.
Ensimmäisenä vaaditaan miljoonien eurojen arvoisen kivitalon palauttamista tontteineen Viipurin keskustassa. Suomen luterilaisen kirkon hengellisen perinnön jatkaja, Inkerin kirkko sai oikeuden käyttää Viipurin luterilaiselle seurakunnalle kuulunutta kirkkoa vuonna 1991, mutta kirkon omistaa edelleen Venäjän valtio.
Kirkko vaatii nyt 1920-luvulla seurakuntataloksi rakennetun kuusikerroksisen kivitalon palauttamista seurakunnalle. Kiinteistön omistava Venäjän puolustusministeriö ei ole vielä vastannut pyyntöön.

Hyvin osuva ja ajatuksia herättävä tuo Krugmanin kolumni. Kiitos linkistä !

Nythän on taas kerran tilaisuus parantaa EU:n yhtenäisyyttä myöskin instituutioiden osalta, jotta ne voisivat toimia.

Eli viimekädessä EU:n eriseuraiset suuret ja pienet kotiinpäinvetäjät olisi saatava vetämään samaa köyttä asiassa kuin asiassa.

Kas siinäpä "arpeettia" tällekin kokouskimaralle.

Lasse Lehtisen aiemmassa kommentissa esittelemä Paul Krugmanin kolumni oli hyvä. Moni asia pitää siinä paikkansa. En tiedä miksi EKP ei 'printtaa' rahaa niin kuin USA tekee, mitä hän käsittääkseni tarkoitti Euroopan johtajuuden puuttumisella.

Kuten olemme nähneet niin 'printtaamalla tyhjästä' rahaa tämä ei laske valuutan arvoa laman aikana. USA on printannut nyt jo ainakin 1000 miljardia uutta dollaria. EKP voisi toimia samoin.

Oikeastaan koska EKP ei printtaa tyhjästä euroja niin lama tulee varmaan jatkumaan pidempään. Mitä EU tulee tekemään sitten 1-2 vuoden päästä kun ulkomaalaiset sijoittavat alkavat ihmetellä mistä nämä uudet dollarit ovat tulleet ja dollarin arvo romahtaa? Miten käy EU:n hyvälle kauppataseelle joka on kokonaisuudessa ollut tähän asti hyvä vain koska USA:han on viety enemmän kuin sieltä on tuotu?

EU:n vahvan johtajuuden tulisi vaikuttaa myös siihen että vientiä tulisi suunnata enemmän Aasiaan kuin Yhdysvaltoihin. Tarvittaisiin valtavia muutoksia jotta voidaan olla kilpailukykyisiä Kiinan kanssa.

Oikeastaan itse näen talouskriisin vain hyvänä asiana EU:n yhtenäisyydelle kun ihmiset alkavat etsiä halvinta tuotetta ja unohtavat kansallisten tuotteiden kulutustottumukset. EU tulee siis kokemaan syvempää taloudellista integraatiota.

Lisäksi pidän siitä kehityksestä kun EU:n sisäinen internet kaupankäynti on kasvanut niin paljon että EU:hun on kasvamassa tarvetta 'Europolille' joka toimisi vastaavasti kuin Interpol mutta Euroopan sisällä. On käsittämätöntä että toisesta EU maasta etukäteismaksulla ostettua tuotetta ei edes tutkita ellei yksittäisostos ylitä 20 000 euroa.

EU.ssa toivoisi voitavan paneutua enemmänkin mm. seuraaviin asioihin:
1. EU-liittymän talouden vakauttaminen huomioiden samalla talouden demokratisoitumisenkin tarpeet. Nythän tämä kapitalismin markkinatalous pohjautuu liian voimakkaasti ykistyisen pääoman voitonmaksimoinnin tavoitteluun ja valtaan sekä sen kautta monien kansantalouksienkin oligarkkiseen ohjaukseen.
2. USA:n uuden presidentin myötä on alkanut uudelleen näkyä ajatuksia myös asesistariisunnasta ja militarismin vaikutuksen vähentämisestä kansainvälisissä suhteissa. Näin ollen Nato-kysymystäkin voitaisiin lähestyä tältä pohjalta: Nato kylmän sodan sotilasliittojäänteenä voitaisiin varsin hyvin vähin erin lakkauttaa, kun Varsovan liittokin aikanaan lakkautettiin. YK:n alaisten kriisinhallinnan joukkojen ja vastaavien kehittäminen sitä vastoin voitaisiin ottaa yhteisen ja yleisen tarkastelun kohteeksi. Näin koko Nato tulisi tarpeettomaksi kansojen talouksiakin turhaan rasittavana ja vastakkainasettelua kärjistävänä sotilasliittona.
3.Afganistanin sodasta on syytä puhua hyvin vakavasti, sillä tämä sota näyttää sekä toivottomalta että loputtomalta Afganistanin kansaa rassaavalta menneen ajan manööveriltä. Vain humanitaarinen apu YK:n turvin voi tuoda Afganistaniin helpotusta ja rauhan vähin erin. YK:n omat kriisinhallinnan välineet voivat olla ne, joille on ehkä vielä tässä tarvetta. Natokin on tässä vain sotiva ja maata miehittävä osapuoli.
4. G20: tässä konferenssissa olisi hyvä nostaa esiin maailmantalouden demokratisoimistarpeet kautta koko Telluksen. Markkinavetoinen kapitalismi ei jo oman riistoluonteisen olemuksensa vuoksi voi mitenkään tuoda ihmiskunnan keskuuteen sen tarvitsemaa kestävän talouden ja tasa-arvon kehitystä. Tämä on nähty iät ajat ja varsinkin nyt talouden syöksykierteen aikana. Nämä syöksykierteet tulevat vain pahenemaan, ellei ihmiskunta kykene saamaan aikaan tarpeellista talouden demokratisointia globaalistikin. Demokratian tarve on siis huutava, joten asiasta sopii puhua kaikilla tarpeellisilla foorumeilla.

Kuka on Justus Lipsius?

Hyvä Alexander Stubb,

kommentoin kiittäkseni siitä, että viimein löysin Suomen päättäjistä henkilön, jonka mielipiteisiin ja toimintaan jaksan aktiivisesti kiinnittää huomiota ja jonka pätevyyttä en automaattisesti kyseenalaista. Jään mielenkiinnolla odottamaan, löytyisikö Suomen tulevaisuuden päättävistä elimistä vielä lisää kaltaisiasi avarakatseisempia henkilöitä. Onnea urallesi!

PS. Kiitos että olet jaksanut pitää yllä blogiasi näin aktiivisesti, se on toiminut erinomaisena tietolähteenä huomista yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoitustani silmälläpitäen. :)