Ihmisoikeuksia

Kiitos erinomaisesta alustuksesta ja keskustelusta yliopistolla. Toivon, että jatkossa Turpo auki -kiertueella käyttämäni puheenvuoron ehdotuksen mukaisesti otat mukaan keskeisen turvallisuuspolitiikan ulottuvuuden eli naisten merkityksen ja roolin sodassa ja rauhassa. Tänään Hanna Ojanen käänsi kysymykseni siihen, että turvallisuudessa on kyse ennen kaikkea IHMISISTÄ, ei naisista tai miehistä. Toki näinkin, mutta Hanna puhui toiminnan kohteista, kun taas Elisabeth REhnin, Tarja Halosen ja lukuisien muiden aktiivien johdolla on vuosia nostettu esiin TUTKIMUKSEN tuottamaa FAKTAA (viite illan keskusteluun) siitä, miten keskeinen rooli naisilla (ja monilla muilla siviiliyhteiskunna toimijoilla) on kestävän rauhan ja sitä myöten turvallisuuden rakentamisessa. OMat Balkanin kokemukset tukevat tätä näkemystä.
Lisää aiheesta naiset ja Euroopan unioni laajemmin http://www.pilvitorsti.fi/eurovaalit/category/tasa-arvo/.

Ykköskohtaan vain yksi selvennys: EU:n kautta pystymme tehokkaammin ja toivottavasti joutumatta "repressaalien" fokusoiduiksi kohteiksi (ajateltaessa vaikkapa jonkun lainaajavaltion korkoa) vaatimaan ihmisoikeuksien kunnioitusta kaikissa tilanteissa, vaikka ne perinnäisesti kuuluisivatkin joissain tapauksissa valtioiden sisäisiin asiohin.

Toisen kohdan osalta painottaisin nimenomaan paikallisten olojen ymmärtämistä ja sitä, että kehityssuuntia on seurattava pitkään, mikä ei sinällään estä radikaalejakin ohjelmamuutoksia tarvittaessa. Anturit pitää olla "paikalla ja syvällä" ja ilman niitä avustus on kasinopeliä.

Kiitos erinomaisesta keskustelusta Turpo kiertueella Helsingin yliopistossa. Keskustelusta kävi ilmi se, että Natoon suhtautuminen on edelleen kirjavaa ja että keskustelu yhtenäisen Euroopan turvallisuusstrategioista jatkuu. Toivotan menestystä kiertueelle!

Harri Ahola

Ihmisoikeusasioissa toivoisin poliitikoilta, ettei sorruta valhesäälin retoriikan uhreiksi. Ihmisoikeuksien puolestapuhujien uskottavuutta ei mikään syö niin kuin se, että sorrutaan syyttämään toista osapuolta toisen osapuolen vääristelyllä ja valheisiin perustuvalla syytöksillä. Suhtautuminen ihmisoikeuksiin valtion ja eri järjestöjen suhteen näyttää olevan erilaista. Valtiolla on velvollisuudet kansalaisiaan kohtaan. Erityisen tarkkailun alaiseksi nämä oikeudet tulevat konfliktitilanteissa. Mutta, kun ns. vapautusjärjestö/ terroristijärjestö syyllistyy ihmisoikeusrikoksiin, niin tulee väkisinkin mieleen, saako köyhyyden ja ”vapaustaistelun” nimissä sortaa, alistaa ja tappaa omiensa keskuudessa olevia oppositioääniä.

Suomen ihmisoikeudet, niin olemmeko täysin tietoisia niistä itsekään. Vai ovatko ne niin huomaamattomia, ettei niistä suurta ääntä pidetä. Viittaan jo aiemmissa keskusteluissa tulleeseen Saamen kielen asemaan Suomessa. Taistolaisuuden aikoina saamelaisten äidinkieli oli pannassa. Onneksi tästä on päästy eroon. Hiljattain tuli uutinen jossa ihmeteltiin ettei yhtä Karjalan vähemmistökieltä ole huomioitu valtion taholta sen säilyttämiseksi.

Kommenttia blogissa olleisiin kohtiin.
a.Maissa, jossa naisten kunniamurhat ovat todellisuutta 2000-luvulla, eivät kuulu siihen suvaitsevan kulttuurin piiriin. Ja edelleen, näissä maissa naisten oikeus koulutukseen on panostettava.
b.Lapsisotilaiden väärinkäytöksiin on lisättävä huomiota. Lapsityövoiman hyväksikäyttöön enemmän huomiota. Erityisesti Aasian maat ovat näyttäneet tässä lapsityövoiman käytössä kunnostautuneet. Kiina taitaa olla liian suuri mahtitekijä, ettei Suomella näytä olevan varaa asiaan puuttua.
c.Suomessa näyttäisi vammaisten asema paranevan joka vuosikymmen, kun vertaa 70-lukua. Mutta, entäs kehitysmaissa, jossa ei ole riittävästi teknologiaa ja taloudellista varaa huolehtia vammaisista. Suomessa vaikeasti kehitysvammaiselle ihmiselle löytyy laitoshuoltoa ja tekniikkaa pitämään ihminen hengissä. Mutta kehitysmaissa, onko vaihtoehto edelleen tällaisissa tapauksissa jättää lapsi kylän laidalle odottamaan noutajaa?
d.Näissä asioissa näyttää joissakin maissa asiat karanneen käsistä. Taisi olla Hollanti, jossa muutama vuosi sitten perustettiin puolue ajamaan Pedofiilien asiaa. Suvaitaanko tämä ”vähemmistöä” muutaman vuosikymmenen kuluttua, kun katsotaan, mitä meillä ei suvaittu vielä 70-luvulla.
e.Kun maantiedon historiaa lukee, niin joskus herää kysymys, ketkä ovat ”alkuperäiskansoja”? Olivatko intiaanit Amerikan mantereen oikeita alkuperäiskansoja? Veimmekö me suomalaiset saamelaisilta maan, vai ketä oli ennen saamelaisia täällä? Venäläiset slaavit veivät suomalaisugrilaisten kansojen elintilaa. Kautta ihmishistorian on ollut kansainvaelluksia. Mikä on meidän suomalaisten geeniperimä joskus 500 vuoden kuluttua?

Ihmisoikeuksien perusajatus historiallisesta lauseesta kääntäen
”Mitä et tahdo itsellesi tekevän, älä tee sitä kenellekään.”

Toivottavasti selonteosta tulee käymään ilmi minkälaisia haasteita Eurooppa kohtaa ihmisoikeuksien saralla islamoitumisen takia.

Toinen asia, joka kiinnostaa Euroopan ihmisoikeustilanteessa on kuolemanrangaistuksen salliminen, joka tehdään mahdolliseksi Lissabonin sopimuksessa. Samalla kun Lissabonin sopimus ratifioidaan, ratifioidaan myös the European Union Charter, joka sallii kuolemanrangaistuksen sodan uhan, kansannousun tai mielenosoituksen takia.

Eipä ole suomalaisessa mediassakaan kuolemanrangaistuksesta mitään puhetta eikä siitä kuka tai mikä määrittelee esim. "sodan uhan".

Kiitos hyvin sujuneesta tilaisuudesta!

Lausunto valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta 10.3.2009
Suomen Pen

Suomen Pen kiittää mahdollisuudesta esittää kantansa ihmisoikeuspoliittisen selonteon valmistelussa ja on tyytyväinen, että sivistykselliset perusoikeudet mainitaan Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopistealueena.

Samoin Suomen Pen on tyytyväinen, että selonteossa nostetaan esiin ajankohtainen ja globaali kysymys sananvapauden ja eri kansanryhmiin kohdistuvan vihapuheen estämisen suhteesta. Internetissä levitetään materiaalia joka täyttää kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkistön. Suomessa erityisesti joistakin maista tuleviin maahanmuuttajiin kohdistuu organisoitua vihanlietsontaa.

Sananvapauden ja taiteenvapauden kannalta huolestuttava kehityssuunta on, että ääriryhmien harjoittamaa kiihotusta verukkeena käyttäen on ryhdytty vaatimaan periaatteellisesti merkittäviä rajoituksia ilmaisunvapauteen. Islamilaisten maiden järjestö OIC on vaatinut mm. YK:ssa islamin uskon pilkkaamisen kieltämistä kansainvälisillä sopimuksilla. Tavoiteltava päämäärä eri uskontojen ja maailmankatsomusten vuoropuhelusta on käännetty sananvapauden rajoittamisperusteeksi niin löyhin perustein, että se antaisi hallituksille ja uskonnollisille johtajille käytännössä vapaat kädet päättää minkälainen julkinen keskustelu on sallittua.

Suomen ja EU:n on pidettävä kiinni lähtökohdasta, että kulttuurisiin ja uskonnollisiin perinteisiin vetoamista ei voi hyväksyä perusteeksi ihmisoikeusloukkauksille.

Ilmaisunvapauden suhteen ollaan veitsenterällä. Tarjolla on kehityssuunta, jota perustellusti voidaan kutsua Guantánamo-vaihtoehdoksi. Hyväksyttävän päämäärän, kuten terrorismin tai rasistisen vihanlietsonnan torjunnan, varjolla rapautetaan avoimen yhteiskunnan keskeisiä perusoikeuksia, niitä nimenomaisia oikeuksia, joita väitetään puolustettavan. Kansainvälinen Pen on jo pitkään arvostellut tapaa, jolla terrorismin vastaisen sodan käsitteen varjolla syyllistytään sananvapaus- ja muihin ihmisoikeusloukkauksiin ympäri maailman.

Suomen Pen on tyytyväinen, että ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa käsitellään sekä kansallista ja kansainvälistä ulottuvuutta. Jotta Suomi voisi uskottavasti puolustaa ihmisoikeuksia kansainvälisissä yhteyksissä, on oman tontin oltava kunnossa.

Valitettavasti nimenomaan sananvapauden suhteen Suomen tilanne ei ole paras mahdollinen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on viiden vuoden aikana antanut Suomelle viisi langettavaa tuomiota sananvapaustapauksissa ja uusia juttuja on vireillä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on todennut, että edellisestä ihmisoikeusselonteosta puuttui katsaus sananvapaudesta.

Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen perusteella on havaittavissa, että suomalaiset tuomioistuimet painottavat perusoikeuspunninnassa toistuvasti yksityiselämän suojaa sananvapauden kustannuksella, mitä Pen pitää arveluttavana kehityssuuntana.

Kansainvälinen uskottavuus ihmisoikeuksien saralla riippuu myös johtavien poliitikkojen toiminnasta. Jokainen voi tahollaan miettiä, minkälaisia ajatuksia mieleen tulisi jos lukisi lehdestä, että naapurimaamme Venäjän poliittiseen johtoon kuuluva henkilö, sanotaan vaikka pääministeri, on haastanut oikeuteen ihmisen joka on kiusallisella tavalla sivunnut johtavan poliitikon elämää kirjassaan. Ja että tämä henkilö ja kustantaja myös tuomitaan, eikä tässä nähdä periaatteellisesti tärkeää sananvapausongelmaa.

Toinen ajankohtainen kehityssuunta on taloudellisten intressien vaikutus sekä sananvapauteen että yksityisyydensuojaan. Vaikka globaalisti ilmaisunvapauden suurin uhka on epädemokraattisten hallitusten toiminta sananvapauden rajoittamiseksi, ei voida unohtaa globaalien suuryritysten taloudellisten etujen luomaa painetta yksityisyyden suojaan ja sananvapauteen. Etenkin Suomen kaltaisessa pienessä maassa tämä ongelma on ajankohtainen.

Myös lapsipornon torjunta mainitaan selontekoluonnoksessa yhtenä sanavapauskysymyksenä. Vaarana on sama kehityskulku kuin rasistisen kiihotuksen suhteen. Sinänsä tavoiteltavan päämäärän, lapsipornon torjunnan, varjolla toteutetaan pitkälle meneviä ilmaisunvapauden rajoituksia. Ajankohtainen esimerkki on kuvataitelija Ulla Karttusen saama tuomio sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä. Taiteilija itse on ihmetellyt mikseivät viranomaiset keskity taistelemaan internetin lapsipornoteollisuutta vastaan, vaan kuluttavat vähiä voimavaroja taiteilijaan, joka teoksellaan kritisoi internetin lapsipornoa. Suomen Pen ihmettelee samaa.

Huolestuttavaa Karttusen tuomiossa on se, että sen mukaan journalistilla ja tutkijalla olisi laajemmat oikeudet kuvamateriaalin käsittelemiseen kuin taiteilijalla. Suomen perustuslain taiteenvapauden turvaava säännös (16.3 §) on erittäin huonosti tunnettu ja jäänyt unohduksiin perusoikeusjuridiikassa, kuten Karttusen tuomion perustelut osoittavat. Tuomiossa ei pohdittu asianmukaisesti taiteenvapautta perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Myöskään ihmisoikeuspoliittisen selonteon luonnoksessa ei taiteenvapautta käsitellä, mitä Pen pitää valitettavana.

Suomen Pen toivoo, että ihmisoikeuspoliittiseen selontekoon kirjataan oma osionsa taiteenvapaudesta. Taiteenvapaus on perusoikeus joka liittyy yleiseen ilmaisunvapauteen, mutta on siitä erillinen kokonaisuutensa, mikä juontuu taiteellisen toiminnan erityislaadusta.

Jarkko Tontti
Suomen Penin varapuheenjohtaja, kirjailija, OTT, VT
0400-784313
jarkkotontti(ät)jarkkotontti.net

Hyvä ministeri Alex,

Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopisteet olivat ymmärtääkseni oikeita valintoja ja tähdellisiä asioita pohjoismaisesta näkökulmasta.

Itse olisin sijoittanut lapset ensimmäiseksi ja painottanut alkuperäiskansojen oikeuksia.

Eräs yksityiskohta jäi askarruttamaan. Mitähän laatijat mahtanevat tarkoittaa " lasten osallistumisoikeudella "?

Osallistumisoikeudella mihin?

Vastaisikohan joku viisas aprikoijalle?

Ihmisoikeudet on kenties se Euroopan keskeisin arvo - demokratian rinnalla. Mikä sitten on ihmisoikeuksien vastakohta? Onko se nihilismi, joka kieltää totuuden tietämisen mahdollisuuden? Kaikenpuolinen syrjintä on ihmisoikeuksien loukkausta. Miten on ihmisoikeudet nyky-Suomessa? Syrjintää tapahtuu työpaikoilla, taloudellisesti ja vaikkapa terveyspalvelujen saatavuudessa. Ihmisoikeudet on nähtävä arkeen kuuluvana, jokaista ihmistä koskevana oikeutena ihmisyytensä toteuttamiseen.

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/52896-ykn-suomalainen-
erityisraportoija-obaman-usa-ei-saa-erikoiskohtelua

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/03/suomalaisraportoija_yhdysvaltain
_liittolaisilla_vastuu_salaisista_pidatyskeskuksista_603002.html

Tässä se suomalainen ihmisoikeustekopyhyys oikein loistaa. Tällaisia lausuntoja kun uskallettaisiin tuonne Venäjänkin suhteen lausua yhtä kärkevästi. Tämä asenne juuri syö ihmisoikeustahoilta uskottavuutta, kun ei uskalleta tutkia terroristijärjestöjen ihmisoikeusrikoksia ”Amerikan ja kapitalismin vastaisessa taistelussa.” Ihmisoikeuden nimissä käytetään tekopyhyyttä ja se oksettaa, oksettaa ja vielä kerran oksettaa. On helppo räksyttää toiseen suuntaan ja toiseen suuntaan silmät ovat suljettuja.

Hyvä ministeri Stubb

Puhut taas ihmisoikeuksista. Pari kysymystä:

- Lex Nokia loukkaa maan parhaiden oikeusoppineiden mielestä perus- ja ihmisoikeuksia. Miksi et jättänyt hallituksen esitykseen eriävää mielipidettä?

- Miksi et ole koskaan julkisesti tuominnut USA:n laitonta hyökkäyssotaa Irakiin vaan keskittynyt kehumaan ja ihailemaan entistä ulkoministeri Ricea, jolla on vahvasti näppinsä pelissä epäilyissä sotarikoksissa?

Oikea ihmisoikeuksien puolustaja ei tee kompromisseja.

Summa summarum: myönnä jo, että ei sinua ihmisoikeudet oikeasti kiinnosta. Niiden puolustaminen on vain osa julkisuuskuvaasi.

Olen samaa mieltä Tarmo Viitaluoman kanssa.

Minusta ihmisoikeus on sitä, että kaikilla on tasavertainen oikeus saada sen elämän mitä yksilö haluaa ihmisen statukseen katsomatta. On oikeus saada puhua, saada tietoa, toimia, päättää ja tehdä omia valintoja.

Kenellekään toisella ei ole oikeutta määrittää toisen henkilön oikeuksia.

Vammaisten oikeuksissa kaipaisin enemmän estettömyyttä. Se luo itsepäättämisen mahdollisuuden ja myöskin turvallisuuden. Koen estettä joka päivä, mutta olen jotenkin tottunut siihen ja välillä tämä kiukuttaa tämä epäoikeudenmukaisuus.

Se on tiedon saanti. Olen huonokuuloinen ja työssäni käytetään paljon sisäpuhelinta kuulutusta varten. En itse kuule sitä. Eikä kukaan tule erikseen sitä sanomaan, mitä kuulutuksessa kerrotaan. Minulle tulee epätasa-arvon tunne tiedon saamisessa ja se tekee levottomaksi. En myöskään kuule palohälyttimen soittoa, onneksi meillä on vastuuhenkilöitä, jotka huolehtivat ettei sisälle jää kukaan.

Kaikki kuulutukset (julkivälineiden) eivät tule perille eli jos juna myöhästyy niin ihmettelen, että missä se juna on. Missään ei kerrota mitä on tapahtunut. Joskus on kuuluttettu joskus ei.

Televisiosta tektityspalvelu on huono. En voi seurata politiikkaa, ajankohtaistapahtumia, kiinnostavia dokumentteja, kiinnostavia keskusteluita. Tekstityksen puute syrjäyttää minut tiedonsaannista. Naurettavaa on se, että on vain yksi viitottu uutispätkä päivittäin johonkin aikaan. Se on silti monelle ainoa päivittäinen uutinen. Meille jää jotkut saippuaooppera-tekstitykset ja elokuvat. Onneksi on sanomalehdet ja internet. Kun on itse riittävä aktiivinen niin silloin saa haluamansa tiedot ja olla ajan tasalla. Tekstityspalveluita ollaan monta vuotta taisteltu Ylen kanssa. Yle tekstittää vain muutamat ohjelmat. Millä oikeudella Ylellä on valta päättää, mitä ohjelmia tekstitetään?

Monella vammaisilla ihmisillä on vaikeuksia saada työtä. Monet ehkä saavat opiskelupaikan. He ovat yhtä päteviä kuin kanssaihmiset. Mutta työnantajilla on vaikeuksia uskoa ihmisen kykyyn tehdä työtä vaikka työ ei koske suoraan vammaa. Tämä johtaa siihen, ettei ole työtä ja se passivoittaa ihmisiä pois yhteiskunnasta.

Alexin tekstiin.

Uskon, että EU on vahva toimija näissä asioissa, koska se kuitenkin on sitoutuut YK:n toimintaan. EU on yksi väylä, missä EU voi saada jäsenvaltionsa toimimaan mitä on Uniona sitoutunut YK:ssa.

Mielelläni seuraan miten vammaisten ihmisoikeudet toteutuvat EU:n sisällä. Monessa maassa vammaisten ihmisoikeudet on kysymysmerkki ja puhun ihan Bulgariasta, Romaniasta ja muista vähemmän kehittyneistä Euroopan unionin jäsenmaista. Onko maan vammaisilla henkilöillä mahdollisuus edes elää ihmisarvoista elämää.

Sitten kielivähemmistöt.

Monella on vaikeuksia saada tietoa omalla äidinkielellään asioita ja siten heiltä syrjitään yleensä tahattomasti tiedon saamisen vuoksi.

Kielivähemmistöt lisääntyvät koko ajan, maahanmuuttajien myöten Myöskin täällä ihmiset asuvat puhuvat/viittovat omaa äidinkieltään.

Yhteiskunnan on miltein turhaa vaatia/pakottaa kielivähemmistön edustajia sulautumaan valtaväestön puhumaan kieliin. Samalla he menettävät oikeuden identiteettiin, juureensa. Ilman juuria ihminen ei tiedä kuka on. Jokaisella on vapaus puhua ja saada tietoa omalla äidinkielellään.

Ihmisoikeustilanteissa kaikki perustuvat luottamukseen, avoimuuteen, turvallisuuteen, vapauteen, kunnioitukseen, arvostukseen ja varmuuteen sen hetken elämään, missä elämme maapallossa. Ihmisarvoiseen elämään.

Päivi Torsti kiinnitti huomioita omassaan vaalisivustossaan naiskauppaan. EU:lla on keskeinen rooli sen kitkemisessä. Muutama vuosi sitten Suomessa tapahtui, että eräs kehitysvammainen nainen on käytetty ihmiskaupassa. Se oli todella pyöristyttävää. Jos on väkivalta, vammainen ja nainen. Millaista apua kyseinen nainen sai. Entäs onko näitä tapauksia vielä jossain jopa Suomen sisällä. Mietityttää kyllä, että millaista apua vammainen nainen saa, jos kohtaa väkivallan, rikoksen yms.sattuessa omalle kohdalle.

Jos näin tapahtuu minulle, niin en voi soittaa hälytyskeskukseen, koska en kuule puheilmessa. Jokaisessa kaupungissa on oma tekstiviestinumero. En voi tallentaa jokaisen kaupungin numeron, jos lähdenkin huomenna Ouluun ja kuitenkaan ei ole varmuuta avun saamisessa. Entäs jälkihoito, kuinka saan kaipaamani avun. En edes halua pohtia sitä. Toivottavasti en joudu edes sellaista kohtaamaan. Mutta ehkä joku muu kohtaa päivittäin ko.asian.

Ihmisoikeusasia on laaja osa-alue ja juuri se toteutuu arjessa.

Ihmisoikeuksien kauniita periaatteita on mukavaa tuoda julki sanoissa eri foorumeilla makeillenkin, mutta miten lie näiden toteutuminen on sitten käytännössä hoidettu, onkin sitten kovasti toinen juttu.

Otan tässä esiin muutaman ihmisoikeusasian, jotka Suomi on kirjannut jokin aika sitten myös perustuslakiinsa. Suomen perustuslaki Annettu Helsingissä 11. kesäkuuta 1999
Tuli voimaan 1. maaliskuuta 2000

"18 §

Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.
Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.
Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä."

Hyvin harvoin jos koskaan tästä työn ihmisoikeudesta olen kuullut puhuttavan millään foorumeilla. Nyt kun Suomi ja koko EU ovat pahimmassa kapitalismin kriisissään sitten toisen maailmansodan, tämä ihmisoikeus, oikeus työhön, on varsin kevyttä tavaraa ja helposti unohdettavissa. Ei tästä asiasta näy manintaa tuossa ulkoministerinkään esityksessä. Vaikka tätä ihmisoikeutta poljetaan nyt raskaimmin kautta Suomen ja koko EU:n ja kautta koko maapallon.

Miksi on näin? Eikö asiaa ymmärretä vai eikö sitä haluta ymmärtää?

Esitän tämän työn ihmisoikeuden nostettavaksi niin Suomen kuin myös EU:n foorumeissa yhdeksi keskeiseksi asiaksi. Samalla esitän, että niin Suomessa kuin koko EU:ssa aloitetaan vakavat keskustelut siitä, miten talouselämää kokonaisudessaan voitaisiin demokratisoida, kansanvaltaistaa niin, että ihmisten työn ihmisoikeudet voitaisiin rehellisesti ja aidosti toteuttaa.

Nyt tässä ultrakapitalismin kriisin oloissa ihmisten työn ihmisoikeuksia poljetaan surutta ja sumeilematta. Erityisesti tässä nykytilanteessa näkyy tämä keinottelukapitalismin koko rujous paljaimmillaan ja raadollisimmillaan. Tämä tällainen tilanne ei ole mitään asiallista demokratiaa, se on pääoman omistajien ja hallitsijoiden harvainvaltaa sekä kansallisissa että maailmanlaajuisissa mitoissa.

Ihmisten työn ja demokratian ihmisoikeudet pitää saada kaikilta osin ja kaikkialla voimaan, niin Suomassa, EU:ssa kuin muuaallakin maailmassa. Tässä meillä on se aito ja kunnon työsarka, missä ulkoministerimmekin voisi ryhtyä toimenpiteisiin.

EERO??

Väität blogisi alussa Eki Heinäluomaa ulkopolitiikan ammattilaiseksi. Olin kyllä paikalla kuuntelemassa Heinäluoman kommenttipuheenvuoron, joten eipäs nyt luulla liikoja tuosta "Hakaniemen kosmopoliitista"...