Jännät paikat Latviassa + lisäys
Terveisiä Riiasta. Olen täällä ensimmäistä kertaa virallisella vierailulla. Täytyy myöntää, että vierailu osuu aika jännään ajankohtaan.
Tapaamisessa ulkoministeri Māris Riekstiņšin kanssa keskustelemme ainakin Suomen ja Latvian kahdenvälisistä suhteista, Itämeren alueen yhteistyöstä, energiapolitiikasta sekä EU:n itäisestä kumppanuudesta. Lisäksi asialistalla on kansainvälinen taloustilanne sekä muita ajankohtaisia kansainvälisen politiikan kysymyksiä kuten Lähi-idän tilanne, transatlanttiset suhteet ja Venäjä.
Latvian ulkoministeri Māris Riekstiņšin kanssa (kuva: Ilmars Znotins)
Alunperin tarkoituksena oli tavata ulkoministerin lisäksi presidentti, parlamentin puhemies ja pääministeri. Kahden viimeksi mainitun tapaamiset jäävät kuitenkin toiseen kertaan, koska täällä on tänään kello 14 parlamentissa äänestys hallituksen luottamuksesta. Lopputulos on vielä aidosti avoinna, saa nähdä miten käy.
Tulin juuri kotiin. Päivä meni hyvin. Keskustelujen lisäksi annoin pari haastattelua Latvian medialle. Sain juuri tekstarin kollegaltani Maris Riekstinsiltä; hallitus sai parlamentin luottamuksen äänin 51-40.
4 kommenttia
Hyvä ministeri Alex,
kaipailinkin, varmasti monen muun tapaan, Sinua Valtiopäivien avajaiskuvista.
Mielenkiintoista, että vierailet Latviassa, vaikka ajankohta ei näytäkään ihanteelliselta. Latvia on ollut niukasti esillä Suomen ulkopoliittisella agendalla, ainakin maallikosta siltä vaikuttaa. Myös tähän Baltian maahan yhteyden soisi tiivistyvän.
Vielä Euroopan unioniin ja meppeihin: tänä aamuna TV:ssa pari asiantuntijaa, emeritusprofessori ja kokenut toimittaja, käsittelivät suomalaisten niukkaa EU-harrastusta ja - ymmärrystä tavalla, joka ymmärtääkseni osui naulankantaan.
Lähestymistapa oli hyvin selkeä ja kiteytti hienosti EU-vaaliproblematiikkaa. Olisi mukava kuulla, näetkö Sinä ongelmakohdat samansuuntaisesti. Sinä tunnet asian sisältä ja ulkoa.
Olisi mukavaa , että pidä meidän kansalaiset tilanteen tasalla Guantanamosta?
”EU varoitti toissapäivänä Yhdysvaltoja mahdollisesta kauppasodasta elvytyssuunnitelman ”Buy American” –ehdon takia. EU uhkasi kostaa, mikäli Yhdysvallat rajoittaisi jättimäisen elvytyspakettinsa käyttämistä vain kotimaiseen tuotantoon.” (Uusi Suomi 5.2 nettiuutiset)
EU:ssa nyt jäitä hattuun. Mikäli uutisen sanavalinta on EU-poliitikoilta lähtöisin, miin uhoamisen tielle on lähdetty ja silloin on turha leikkiä lääkäriä ja tuomaria.
Moi Alex,
kiitokset vielä mielenkiintoisista puheenvuoroista maanantain seminaarissa. Yksi kokonaisuus, jota seminaarissa ei mielestäni juurikaan käsitelty, on EU:n ulkopolitiikan johtovastuut Lissabonin sopimuksen alla.
Suomi on perinteisesti puolustanut vahvaa komissiota ja alunperin Suomi suhtautui penseästi Eurooppa-neuvoston pysyvän puheenjohtajan tehtävään. Maanantain seminaarissa olit kuitenkin itsekin silminnähden innoissaan siitä, kuinka paljon vaikutusvaltaa Sarkozylla oli Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana.
Onko olemassa riski siitä, että kun Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi nimitetään vahva Eurooppalainen poliitikko (vaikkapa Blair), neuvosto vie ulkopoliittista roolia pois komissiolta ja YUTP:n Korkealta Edustajalta?
Voisiko komission puheenjohtajaksi ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi nimittää saman henkilön? Tämä on ainakin sopimusteknisesti täysin mahdollista. Tämä loisi kertaheitolla todella vaikutusvaltaisen EU:n johtohahmon, jolla olisi vahva mandaatti sekä parlamentilta että Eurooppa-neuvostolta. Samalla yhdellä henkilöllä olisi langat käsissään niin jäsenmaiden kuin jaettuun kompetenssiinkin liittyvissä kysymyksissä.