Nuorten ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto
Vastaanotin tänään yhdessä edeltäjäni, Ilkka Kanervan kanssa nuorten ulko- ja turvallisuuspoliittisen ryhmän kannanotton Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisestä.

Ilkka Kanervan kanssa vastaanottamassa nuorten kannanottoa (kuva: Raino Heinonen)
Ryhmän keskeisimmät ehdotukset on tiivistettävissä tässä:
-
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisimmäksi tavoitteeksi on otettava maailmanlaajuisen hyvinvoinnin edistäminen. Tämä edellyttää, että kannamme vastuuta vapaan ja demokraattisen maailman kehittymisestä, ihmisoikeuksien toteutumisesta sekä maailmanlaajuisesta rauhasta ja turvallisuudesta.
-
Suomen keskeisin kansainvälinen viitekehys on Euroopan unioni. Suomen on edistettävä EU-päätöksenteon parlamentarististen piirteiden kehittymistä tukemalla esimerkiksi niitä toimia, joiden avulla Euroopan komissiosta kehittyy unionille todellinen poliittinen hallitus.
-
Kehitys- ja ympäristöpolitiikka ovat tärkeä osa turvallisuuspolitiikkaa. Esimerkiksi kehitysavun nostaminen YK:n vuosituhattavoitteen mukaiseen 0,7 % ja ilmastonmuutoksen torjunta on käsittävä osaksi kansallista turvallisuusratkaisua.
-
Suomen kansallisen puolustusratkaisun on perustuttava sotilaalliseen liittoutumiseen ja valikoivaan asevelvollisuuteen.
-
Puolustusvoimain ylipäällikkyys on siirrettävä parlamentaariseen kontrolliin joko pääministerille tai puolustusministerille

Nuorten ulko- ja turvallisuuspoliittinen ryhmä (kuva: Raino Heinonen)
Minun mielestäni teksti on loistava. Huomattavasti raikkaampi kuin meidän selontekomme. Mielestäni tulevat ulko- ja turvallisuuspoliittiset raporttimme voisivat noudattaa tätä kaavaa. Mitä sinä olet mieltä nuorten ryhmän ehdotuksista? Kannanoton voit lukea kokonaisuudessaan formin.finland.fi -sivuilta: etusivu, oikea alakulma: kohta julkaisuja.
16 kommenttia
Turvallisuuspoliittiseen selontekoon voisi laittaa vaatimukseksi, että teksti saa olla korkeintaan yhden A4-sivun (yksipuolinen) mittainen. Pakottaisi tekijät valitsemaan, mitä siihen laitetaan.
Ainakin nuorten esitys on raikas tuulahdus verrattuna senioreiden toivottavasti nykymuodossaan viimeiseen selontekoon. Nuorten selonteossa on monta erinomaista huomiota kuten esim. R2P, IMF:n ja WTO:n demokratisointi ja ihmisoikeuksien rinnalle nostettu ihmisvelvollisuudet sekä näiden linkittäminen myös ympäristöön. En kuitenkaan kaikilta osin pidä selonteon päätelmiä enkä sen painotuksia onnistuneina. Minua ihmetyttää esim., miten näin lyhyeen selontekoon on saatu mahdutettua myös Nato.
Peräänkuulutan edelleen hyvin laajaa ja syvällistä mutta harvoin tehtävää selontekoa, jota tiheään tahtiin voitaisiin kapea-alaisesti päivittää.
Nuoret sanoo "Tämä edellyttää, että kannamme vastuuta vapaan ja demokraattisen maailman kehittymisestä". Tämä täydellinen vapaudun huuma taloudessa taisi päättyä globaaliin lamaan. Olemme täällä Málagassa pohdiskelleet demokratian ja ihmisoikeuksien näkökulmasta tämän päivän todellisuutta. Vapaus on oikeastaan arvona nyt melko kriittisessä tarkastelussa. Yksilön tasolla vapaus on relevantti arvo, mutta jos se sellaisenaan siirretään yhteiskunnan tai vielä laajemmin kulttuurin tasolle, se ei olekaan niin itsestäänselvyys. Yhden vapaus voi olla toisen vankila. Eli vain demokratian ja ihmisoikeuksien lisääminen kautta voi vapaus kasvaa yhteiskunnan ja kulttuurin tasolla.
No, ketäköhän nuoria on asialla ollut. Täytyy muistaa, että nuoria on niin moneen junaan ja osan pitää myös jäädä asemalaiturille. Tuntuu siltä kuin olisi tilattu kannanotto oikean laisilta nuorilta, jotka ajettelevat juuri oikealla tavalla liittoutumisesta ja palkka-armeijasta. Ei muuten ehkä nuorten enemmistön näkemysten mukaisesti. Olihan siinä taas sitä Natokiimaakin!
"Natomato"???
Alex kehuu kovasti ryhmää ja kyseistä kannanottoa.
"nuorten ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto"
Onko teksti joku kokoomusnuorten vaaliteksti?
Vai onko kysymys Alexin federalistijoukosta ja Natomadosta matkalla Naton jäseneksi?
Parempi uutinen on presidentti Medvedjevin ja pääministeri Putinin tulevat vierailut Suomeen.
Jo on aikakin. Uuden Venäjäpolitiikan aktivoiminen/aktivoituminen.
Hienoa, että nuoret saavat mielipiteensä esiin. Mieleeni nousee kuitenkin sama kysymys kuin Alexius Manfeltilla: ketäköhän nuoria asialla on ollut? Olen jokseenkin varma, että jos Erkki Tuomioja (sd.) olisi omilla ulkoministerikausillaan (2000 - 2007) järjestänyt vastaavia "lastenkutsuja" ja teettänyt siellä vastaavia "selontekoja", niin ne olisivat olleet sisällöltään sangen toisenlaisia. Johan sen sanoo vanha suomalainen sananlaskukin: sen lauluja laulat kenen leipää syöt. Tämä vanha totuus tullaan piakkoin näkemään myös kun parlamentaarinen työryhmä antaa lausuntonsa perustuslain toimivuudesta; "mittatilaustyö" on tulossa - tai siltä se ainakin kansan silmissä näyttää.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen sisältö voisi olla :
- Olemme rauhaa rakastava kansa. Emme tule koskaan hyökkäämään mitään valtiota vastaan, emmekä muutenkaan osallistu mihinkään sotiin.
- Keskustelemme mielellään kaikkien valtioiden päämiesten
kanssa, ja haluttaessa lämmitämme saunan. )
En löytänyt nuorten lausunnosta mitään moitittavaa. Kummastelen sen aiheuttamaa ärtymystä ( tosin lievähköä).
Mikä mahtanee olla suurin syy?
Tuulan kysymys on ydintä. Kun en hiihdä, voin käyttää hiihtometaforaa: meillä hiihdetään laduilla ja jos joku yrittää umpihangen kautta ohittaa, niin käytös on sopimatonta. Toinen peruste on se, että poliittiseen kulttuuriimme kuuluu puhuminen, muttei keskustelu. Alex on ilmeisimmin sekä Englannissa että Jenkeissä oppinut keskustelukulttuurin, kun valtaosa suomalaisista elää auktoriteettiuskon varjossa. Työryhmän mielipiteet ovat tervetulleita ja perusteltuja kantoja.
Tyylihän on ihan samanlaista kuin 1970-luvun yleisdemokraattisissa teiniliiton ja ylioppilaiden manifesteissa, samoja asioitakin käsitellään (mm. globaali vastuu, silloin käytettiin termiä kansainvälinen solidaarisuus) mutta aatteellinen tausta vaikuttaa kovin kokoomus-/liberaalisväritteiseltä. Yleisdemokraattisen rintamanhan muodostivat vasemmistopuolueet ja keskusta.
Todella hyvää nuorten "manifestissa" on vaatimus vahvistaa YK:n asemaa. Erityisen tärkeä viesti on se, että kaikki kriisinhallintaoperaatiot, joihin Suomi osallistuu, edellyttävät YK:n mandaattia. Hyvää on myös vaatimus palata läheisyysperiaatteen alkuperäiseen tarkoitukseen EU:n päätöksenteossa. Sen sijaan epäilyttää tuo ehdotus EU:n organisaatiouudistukseksi: Suomelle voisi ajan mittaan käydä EU:ssa paljon huonommin kuin Kainuulle Suomen eduskunnassa , jos komissaarin paikka menetetään (vaikka komissaarit edustavatkin EU:ta, niin sittenkin...)!
Nuorten kannanotto rakentuu laajennetun turvallisuuskäsityksen perustalle, jota nykyään kouluissakin käsitellään yhteiskuntatiedon yhteydessä. Huomattavasti nasevammin ovat nuoret muotoilleet näkemyksensä kuin virkamiehet ja hallitus ”virallisessa” ehdotuksessa.
Taisipa Nato-kantakin paljastua rivien välistä: ”Euroopan unionin rakenteissa on toimittava aktiivisesti sen puolesta, että EU:sta muodostuu Pohjois-Atlantin sopimuksen todellinen eurooppalainen pilari. Samalla on edistettävä Naton muutosta kohti kriisinhallintaan ja kansainväliseen turvallisuuteen keskittyvää turvallisuusliittoutumaa.” Kun nuoret vaativat kriisinhallintavalmiuksia lisättäväksi ja kun kriisinhallinnan tärkeimmiksi instrumenteiksi nähdään EU ja Nato, ja kun Suomi on EU:ssa ja tekee jo läheistä yhteistyötä Naton kanssa, niin...
Kaikkein eniten vierastan "manifestissa" seuraavaa: ”Kaikkien valtioiden on sitouduttava ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja pyrittävä suojelemaan ympäristöä. Demokraattisesti järjestäytyneellä kansainvälisellä yhteisöllä on oltava oikeus turvata näiden oikeuksien toteutuminen yli yksittäisten valtioiden itsemääräämisoikeuden.” Ja tähän jatkoksi: ”Suomen on sitouduttava ihmisoikeuksien puolustamiseen demokratian ehdoilla myös niissä tilanteissa, joissa jokin valtio kieltäytyy niitä kunnioittamasta.” -Itse asiaa, yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, ei tietenkään voi kyseenalaistaa, mutta eikö juuri tuo ”oikeus turvata” vienyt Afganistaniin ja Irakiin. (Vähän toisenlaisessa maailmassa se johti Brezhnevin oppiin ja Tshekkoslovakian miehitykseen 1968!) Eiköhän toisen valtion suvereniteetin kunnioittaminen sittenkin ole rauhan ensimmäinen edellytys.
Mutta kaiken kaikkiaan, kyllä näistä nuorista vielä oikein hyviä poliitikkoja kehittyy.
Pari kommentoijaa on kysynyt nuorten ryhmän taustasta, siitä miten ryhmä on koottu ja keitä siinä on mukana.
Alla ote tiedotteesta, joka ryhmää perustettaessa vuosi sitten annettiin, siinä vähän taustaa:
"Ulkoministeriön ja Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin yhteistyössä asettamaan ryhmään kuuluu 28 iältään 16-28-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea.
Ryhmään oli tammikuussa 2008 avoin haku, jota koordinoi Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry. Ryhmän työstä kiinnostuneita hakijoita oli yhteensä peräti 420. Allianssin yhteistyössä ulkoministeriön kanssa tekemän valmistelutyön pohjalta ryhmään valittiin 28 nuorta.
Tavoitteena oli saada nuorten ryhmään mahdollisimman laaja ja monipuolinen edustus. Valittu ryhmä edustaakin monipuolisesti eri ikäisiä nuoria eri puolilta Suomea, samoin mukana on monenlaisen koulutus- ja työ- sekä harrastustaustan omaavia ihmisiä."
Hyvä ministeri Alex,
olihan ilo lukea Barroson näkemyksiä.
En voi välttyä ajatukselta, että Sinä, ainakin jossain määrin, olet ollut paikalla oikeaan aikaan ja tietysti oikeassa paikassa. Kunhan maltat!
Kiitokset herra ulkoministerille tämän nuorisojoukon taustan selvittämisestä. Kun oikein tarkkaan mietin, niin muistan nähneeni ryhmää koskevan rekrytointiuutisen reilu vuosi sitten ainakin Verkkouutisissa. Minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa tämän nuorisojoukon koollekutsumisesta tahi sen mielipiteistä - päinvastoin. Aikaisemmalla kommentillani tahdoin ainoastaan muistuttaa siitä tietystä lähdekriittisyydestä, joka itse kunkin on hyvä muistaa, kun tätä raporttia lueskelee.
Juhani Harjunharja,
Sanot: "Tässä "metsän" voi tulkita myös naapurimaiksi".
Eikös me aikoinaan huudettu metsään, rauhaa ja rauhallista yhteiseloa?
Ja metsä vastasi tykeillä, toverit tulevat "vapauttamaan" meidät!!
Juho Kusti Paasikivi sanoi aikonaan kansaamme kovapäiseksi, luulisi, että oltaisiin opittu historiastamme.
Suomessa on usein tapana sanoa: "Meidän tulisi ottaa mallia muualta, esimerkiksi Ruotsista." Luettuani Barroson ylistävät kommentit Suomen harrastamasta talouspolitiikasta tajusin itsekin, että oikeita asioita on tehty Suomessakin.
Tietysti joissain asioissa on hyvä tarkastella toisten ratkaisumalleja, mutta hienoa että ainakin talous on se osa-alue missä muut voivat ottaa Suomesta oppia.
P.S. Erittäin hyviä ehdotuksia nuorilta! Valikoiva asevelvollisuus ja Puolustusvoimien ylipäällikkyyden siirtäminen pääministerille tai puolustusministerille olivat mielestäni vaihtoehtoja, jotka tulisi ottaa lähempään tarkasteluun.
Varusmiesten keskeyttämisprosentit kasvavat vuosi vuodelta ja presidentin tärkeimpiin tehtäviin kuuluu mielestäni ulkopolitiikan ja suhteiden hoitaminen. Ehkä tämä ylipäällikkyyden vastuuvaltikka olisi sellainen, jonka voisi ojentaa puolustusministerille.



Ohessa pieni viestini raimo Väryselle tiedoksi myös ulkomisterille. Olen vaihtanut asioista mielipiteitä myös pääminsterin kanssa.
"Hyvä Raimo Värynen!
Luin Kalevassa 27.1.09 olleen "kirjoittajavieraan" kirjoituksenne puolustuspoliittisesta selonteosta. Erityisesti minua kiinnosti oheinen esiin nostamanne asia "Selonteossa ei eritellä jäsenyyttä puoltavien seikkojen vastapainoksi niitä kielteisiä turvallisuusvaikutuksia, joita sotilasliiton jäsenille koituu." Olen tässä samaa mieltä kanssanne ja tämän johdosta pidän selontekoa ainakin näiltä osin selkeästi puutteellisena ja yksipuolisena, turhan Nato-painotteisena poliittisena pamflettina, joka on ilmeisesti tarkoitettu tulevien eri vaalien teemaksi kansalaisille. Tosin samalla yksipuoliseksi ja Nato-manipuloivaksi pamfletiksi.
Ohessa on alla pieni kyseisistä asioista käymäni keskustelunpoikanen pääministerin ja entisen ulkoministerin kanssa. Omat näkemykseni on varmaan riittävän hyvin luettavissa tämän kesusteluryppään joukosta.
Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että maamme vaikuttajien ja myös tavallisempienkin kansalaisten olisi terveellistä yrittää katsoa asioita välillä rauhan, ystävyyden ja diplomatian silmälasienkin kautta, sillä uskottavaa puolustusta ei voida tehdä vain asevaraisen ajattelun ja toiminnan avulla. Kyllä rauhan ylläpito vaatii aina ensin rauhaa ja rauhan toimintoja sekä rehellisen ystävällistä mieltä ja sen sävyttämää diplomatiaa. Kannattaa aina muistaa tuo vanha sanonta "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan". Eli jos huudamme "aseita ja sotilasliittoa", saamme kuulla sieltä "aseita ja sotilasliittoa". Mutta jos huudamme sinne "rauhaa, ystävyyttä ja yhteistyötä", saamme kuulla "rauhaa, ystävyyttä ja yhteistyötä". Ei liene vaikeaa kenenkään päätellä, kumpi näistä "metsän huudoista" on miellyttävämpää? Tässä "metsän" voi tulkita myös naapurimaiksi.
Jospa näkisimme ennen tulevia vaaleja selonteon, jossa myös nämä argumentit huomioitaisiin asiallisesti ja arvokkaasti kansalaistenkin arvioitaviksi ilman Nato-asevaraista indoktrinaatiota tai suoranaista manipulaatiota.
Ystävällisin terveisin
Juhani Harjunharja"