Selonteko paketissa
Saimme tänään valmiiksi turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon. Hyvin meni. Laskin, että käytimme tekstin viilamiseen 35 tuntia. Keskustelu hallituksen ja presidentin kesken oli avointa ja suoraa. Hyvässä hengessä.
Tiedotustilaisuus selonteosta
Edellisen, vuonna 2004 laaditun selonteon jälkeen moni asia maailmassa on muuttunut. Eurooppa on kokenut Lontoon ja Madridin terroristi-iskut sekä Georgian kriisin. Maailmanlaajuisen taluskriisin turvallisuusvaikutukset eivät ole vielä edes nähtävissä. Obaman valinta avaa uusia mahdollisuuksia.
Hallitus arvioi, että laajan turvallisuuden piiriin kuuluvat kysymykset voivat heijastua myös Suomeen ja sen väestöön. Sotilaallisetkin turvallisuusuhat ovat edelleen ajankohtaisia. Kriisit Afganistanissa, Irakissa ja Afrikassa sekä tuoreimpana Gazan konflikti vaikuttavat globaaliin turvallisuuteen. Venäjän sotilaallisen voiman käyttö Georgiassa heijastuu puolestaan turvallisuusajatteluun myös Suomen lähialueilla.
Toisaalta EU:n ja Naton laajeneminen sekä yleinen taloudellinen vaurastuminen ovat vahvistaneet vakautta Pohjois-Euroopassa. Suomeen ei selonteossa arvioida kohdistuvan sotilaallista painostusta tai voimankäyttöä ilman, että se olisi osa laajempaa kansainvälistä konfliktia.
Selonteko alleviivaa, että Euroopan unioni on Suomelle perustavanlaatuinen turvallisuuspoliittinen valinta. EU tuo turvallisuuspoliittista lisäarvoa ja yhä selvemmin raamittaa meidän ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaa. Vahva EU, ja vahva EUn turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, on Suomen etu.
Osallistuminen kriisinhallintaan on osa Suomen turvallisuuden rakentamista ja kansainvälistä vastuun kantamista, ja se vahvistaa samalla kansallista puolustuskykyä. Selonteossa kriisinhallintaan päätetään panostaa entistä voimakkaammin.
Nato -muotoilu taisi olla äskeisessä tiedotustilaisuudessa toimittajien ensimmäiseksi bongaama kohta. Sitä käsittelevä kappale korostaa voimakkaasti Naton merkitystä Suomelle.
Selonteossa todetaan selkeästi, että "Suomi katsoo, että Naton tavoitteet kansainvälisen vakauden ja turvallisuuden edistämiseksi ovat yhteensopivat Suomen ja Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden kanssa." Tästä olemme yhdessä vetäneet sen johtopäätöksen, että - ja tämä on jälleen suora sitaatti: "On olemassa jatkossakin vahvoja perusteita harkita Suomen Nato-jäsenyyttä."
Voi sanoa, että olen varsin tyytyväinen tapaan, jolla selonteossa on arvioitu Nato-vaihtoehtoa; juupas-eipäs keskustelusta siirrytään viileään tarkasteluun siitä, mitä haittoja tai hyötyjä Nato jäsenyydestä Suomelle olisi.
Avoin keskustelu jatkuu. Selonteko siirtyy nyt eduskunnalle. Mitä sinä olet mieltä selonteosta? Se löytyy tästä.
20 kommenttia
Selontekoa tulen mielelläni tarkemmin kommentoimaan kunhan olen sen ehtinyt tarkemmin analysoida.
On hyvä, että selonteossa nostetaan esille kv. talouden kriisi turvallisuuteemme vaikuttavana tekijänä. Selonteon tekotavasta johtuen (harvakseltaan ja pitkällä valmistusprosessilla) osin jää kuitenkin sellainen maku, että selonteko nojaa toisaalta liiaksi tapahtuneiden asioiden käsittelyyn ja toisaalta ei asian luonteen (turvallisuus/puolustus) takia ota kovinkaan selkeää ja ainakaan kovinkaan käytännönläheistä kantaa moniin tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuviin seikkoihin.
Talouskriisin osalta pelkoni on, että talouskriisi tulee pitkittymään pidemmälle kuin esim. Valtiovarauinminsteriön tänään julkaistussa Kataisen mielestäni sinänsä ansiokkaassa esityksessä todetaan. Osin on luonnollisesti kyse mielipiteestä ja arvionnista, mutta enemmän, jos huomioidaan turvallisuuspoliittinen selonteko ,on kyse mielestäni siitä, että turvallisuuspoliittinen selonteko on aivan väärän mittainen, jotta siinä voiytaisiin käsitellä esim. nykyistä talouskriisiä syvällisemmin. Se on kertakaikkiaan liian lyhyt, jotta siinä voitaisiin analyyttisemmin käydä läpi erilaisia vaihtoehtoja koskien nykyistä kv. talouskriisiä sekä sen pituuteen, syvyyteen ja laajuuteen vaikuttavia tekijöitä (esim. Kiinan tulevat hyvin merkittävät talousvaikeudet).
Mielestäni nykyistä olennaisesti parempi käytäntö olisi, että nykyistä selvästi syvällisempi ja laajempi turvallisuuspoliittinen selonteko tehtäisiin esim. kerran kuudessa vuodessa ja sitä päivitettäisiin tarvittaessa esim. ½-2 vuoden välein tilanteesta ja tarpeesta riippuen, jolloin varsinainen selonteko olisi hyvin perusteellinen ja laaja kun taas päivitykset kohdistuisivat vain johonkin tiettyyn seikkaan tai joihinkin tiettyihin seikkoihin ja olisivat noepasti tehtävissä.
Sadat lapsiuhrit ja ulosteilla sotketut ihmisasunnot, siinä Israelin sankariarmeijan koko kuva Gazan verilöylystä. Juuri äsken kuulin radiouutisista suomalaisen toimittajan käynnistä Gazan alueella.
Mitä siis on militarismi? Se on juuri tätä, mitä Israelin sankarisotilaatkin meille ilmentävät: kansanmurhaa ja tappamisen kohteena olevien ihmisten täydellistä halveksuntaa.
On todella aiheellista saada YK:n suojaama, kansainvälinen tutkimus aikaan Israelin Gazassa tekemistä sota-, sotta- ja muista rikoksista. Vähemmästäkin tällaisia tutkimuksia on tehty.
Sotakriminaalit on saatava vastuuseen jo senkin takia, että sitä vaatii 2000-luvun ihmisyyskin ja ihmisten oikeustaju. Jos näissä asioissa aina vain livetään, ollaan mielestäni liukkaalla ja kaltevalla pinnalla kohden ihmisyyden totaalista rappiota.
Suomi olkoon tässä asiassa aloitteellinen.
"Suomi osallistuu Naton nopean toiminnan joukkoja täydentävään toimintaan"
Aikooko hallitus siis muuttaa kantaansa NRF-rotaatioihin? Kyllä vai ei?
Selonteon mukaan hallitus ei kannata Suomen natojäsenyyttä. Hyvä. Epäilemättä tälle viisaalle peruslilinjaukselle löytyy eduskunnassa puoluerajat ylittävä konsensus kuin myös kansalaispiirien hyväksyntä. Toivon mukaan inttäjäiset pannaan nyt ainakin neljäksi vuodeksi tauolle ja keskitytään Suomen kansallisten etunäkökohtien turvaamiseen ulkopolitiikan suomin keinoin hallituksen linjaaman ja pian eduskunnankin hyväksymän Ulkopoliittisen Linjan mukaisesti.
Hieno selonteko todennäköisesti, mutta minä ja 99% kansalaisista ei sitä tule lukemaan. Toivottavasti se on kuitenkin avuksi meidän turvallisuuspolitiikasta päättäville ihmisille.
Olettehan käsitelleet siinä digitaalisen median vaikutusta sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuspolitiikkaan? Sen sivun voin lukea, jos joku laittaa linkin tänne.
En ymmärrä mikä poliittinen pakkomielle meille suomalaisille on osallistua nopean toiminnan joukkoihin. Panoksemme on kuitenkin vain symbolinen merkitykseltään.
Kansalaiselle suurin hyöty Natoon liittymisestä olisi tietysti, että meillä olisi sotilaallista uskottavuutta Venäjän suuntaan. Suurin haitta on se, että joudumme lähettämään tai uhraamaan poikiamme, johonkin diktaattorien öljysotiin, jotka pahimmillaan vielä vaikeuttavat meidän asemaamme kauppapoliittisesti.
Nato-viesti politiikoilta ja medialta on niin sekava, että siitä ei tiedä, mitä se Nato oikein on. Päällimäisenä on aina mielessä, että se on Neuvostoliiton vastavoima.
Kävimme 70-luvulla ala-asteen koulupoikina keskustelua Natosta. Olin sitä mieltä, että pitäisi liittyä Natoon. Olihan vielä sen ikäluokan vanhemmilla, isovanhemmista puhumattakaan, muistot sotavuosista NL:n kanssa. Koulukaveri oli vastaan. Ei pidä liittyä Natoon, koska NL.tto voisi käyttää sitä verukkeena Suomea kohtaan valtapolitiikassaan. Ettei se Nato keskustelu Suomessa ole mikään uusi ilmiö. Tällä hetkellä en ole niin puolesta enkä vastaan. Aina on sotia riittänyt, eikä maailmassa ole vielä koskaan ikuista rauhaa ollutkaan.
Tuo Gaza vielä puhuttaa pitkään. Tarkastellaan tässä mediasodassa median arvoja.
STT:n keskeisin toiminnallinen arvo on luotettavuus. Muilla arvoilla ei ole merkitystä, jos STT:hen ei luoteta. Luotettavuus tarkoittaa ensisijaisesti välitettyjen tietojen paikkansapitävyyttä. Tämän varmistamiseksi STT:ssä noudatetaan aina erityistä tarkkuutta. Kaikki kiistanalaiset tiedot pyritään tarkistamaan useista lähteistä.
STT:n keskeisin toiminnallinen arvo on luotettavuus. Muilla arvoilla ei ole merkitystä, jos STT:hen ei luoteta. Luotettavuus tarkoittaa ensisijaisesti välitettyjen tietojen paikkansapitävyyttä. Tämän varmistamiseksi STT:ssä noudatetaan aina erityistä tarkkuutta. Kaikki kiistanalaiset tiedot pyritään tarkistamaan useista lähteistä.
(rikkoiko suomalainen media näitä sääntöjä?)
OPERAATIO Cast Lead jälkiselvittelyissä on nostettu esille operaation aikana menehtyneitten palestiinalaisten määrä. IDF:n tappioiksi on vahvistunut 10 kaatunutta, joista 6 kuoli palestiinalaisluodeista ja sirpaleista, loput omien luodeista. Hamasin terveysministeriö ilmoittaa kuolleita palestiinalaisia olleen 1 314. Näistä ministeriön laskelmien mukaan enemmistö oli siviilejä, mukana 412 lasta ja 110 naista. Haavoittuneita palestiinalaisia oli saman ilmoituksen mukaan 5 300, niistä 1 855 lasta ja 795 naista. IDF ilmoittaa omiin laskelmiinsa perustuen, että 900 palestiinalaisia sai surmansa taisteluissa, ja niistä 150 oli siviilejä, eli loput olivat Hamasin ja muitten terrorijärjestöjen taistelijoita. Koska muita vahvistettuja lukuja ei ole ollut käytettävissä, ulkomaisten journalistien tiedot perustuvat Hamasin terveysministeriön antamiin lukuihin.
PALESTIINAN ihmisoikeuskeskus (PCHR) on yhdessä italialaisen journalistin Lorenzo Cremonezin kanssa pyrkinyt verifioimaan julkisuuteen levitettyjä tietoja. Heidän tutkimustensa tuloksensa osoittavat suuresti poikkeavia lukuja. Cremonezi julkisti torstaina italialaisessa Corroere della Sera lehdessä artikkelin jossa hän viittaa Gazassa toimivan Shifa-sairaalan lääkärin antamiin tietoihin, että Hamasin antamat luvut ovat suuresti liioiteltuja. Cremonezin artikkelin mukaan surmansa saaneita palestiinalaisia oli 500 – 600, joista suurin osa oli 17-23 ikäluokkien välillä olevia miehiä, jotka Hamas oli värvännyt armeijaansa. Vierailtuaan useissa sairaaloissa Gazan kaistalla ja haastateltuaan lukuisia haavoittuneitten omaisia, hän on tullut johtopäätökseen, että myös haavoittuneitten luku on paljon alle 5 300, minkä Hamas ilmoitti. Useissa sairaaloissa hän havaitsi, että valtaosa sairaalapaikoista oli tyhjä. Cremozy viittaa operaatio Defence Shield (Jenin) vuonna 2002 tappiolukuihin, joiksi aluksi ilmoitettiin 1 500 kuollutta, mutta joka luku lopulta osoittautui täysin perättömäksi, sillä vain 54 palestiinalaista kuoli operaatiossa, heistä 45 pyssymiehiä. IDF:n sotilaita menehtyi silloin alle 30.
Näitä Hamasin valvomia retoriikka-uutisia paljastuu vielä lisää. Jo nyt voidaan sanoa suomalaisen median syyllistyneen mediayleisön kollektiiviseen manipulointiin. Media pyrki tarkoituksella salaamaan Hamasin käyttävän siviilejä ja siviilikohteita aseellisena suojakilpenä.
Jouni Pulli, suosittelen, että tutustut Iso-Britannian puolustusministeriön selontekoon, joka tarjoaa mielenkiintoisia näkökulmia talouskriisiin ja on muutenkin huomattavasti raflaavampi kuin Suomen harmaa teos. Neutroni pommeja etniseen puhdistukseen, keskiluokan nouseva kapina jne.
http://www.guardian.co.uk/science/2007/apr/09/frontpagenews.news
Valtioterrorismi ja valtioiden rahoittama terrorismi pysyvät tarkasti pois Suomen Puolustusselonteon sivuilta. Muistakaa, että nämä ovat kuitenkin yleisimmät terrorismin muodot länsimaissa (9/11 ja Lontoo esimerkkinä). Lähi-idässä ääri-islamistinen itsemurhaterrori on toki arkipäivää.
Lukasin selonteon. Uskomattoman paljon erilaisia asioita olitte siihen kirjanneet. Siltä osin selonteko on kuin Suomen turvallisuuspolitiikan ensyklopedia. Miettimään vain jäin sitä, luotaako se pääasiassa jo elettyä "ahneuden aikaa"? Kaikki on muutoksessa: Obaman monikeskisyydestä, markkinoiden säätelystä tai ihmisoikeuskysymys uudessa merkityksessä, eivät selonteossa tule juurikaan esille. Globalismi natisee liitoksistaan, Tippateoriaan perustunut talouspolitiikka on karilla. Nato on myös varmasti muuttumassa Obaman näköiseksi. Jos demokratiakäsitys laajenee koskemaan suoraa demokratiaa - jota toivon ja joka sisältyy myös Lissabonin sopimukseenkin - muuttaa se väistämättä käsitystä turvallisuusuhista.
Miten olisi, jos nykyinen kansakuntamme poliittinen johto näkisi kohtuullisen yksimielisesti tärkeimmäksi valtiolliseksi vietiksemme ympäröiville naapurimaillemme sen, että viestimme voimakasta ja vilpitöntä rauhantahtoa niin idän, etelän, lännen kuin pohjoisenkin suuntaan. Tällaista rauhantahdon uskottavuuden viestiä nyt kaivataan - ei Natoja ja vastaavia "savuavia aseita", niillä vain uhitellaan ja ärsytetään toisia kuin pahaiset peräpihan kakarat hiekkalaatikoillaan.
Miten olisi, jos tulevaan Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon laitettaisiin korostetusti tämä tällainen rauhantahtomme ilman pyssyuskovaisuuden särmiä? Ilman Natoja ja muita hurmeen hörhötyksiä...
On mukavaa näin lauantai-iltapuheena syventyä mielenkiintoiseen, joskin hyvin rajalliseen "Selontekoon". Alexille kuitenkin kiitos asian avaamisesta ruohonjuuritasolle. Niinikään haluan osoittaa kiitoksen Jouni Pullille hänen alustavasta, mutta siitä huolimatta oivallisesta analyysistään. Näitä tarvitaan. Pulli liikkuu selontekokommenteissaan mielestäni juuri oikeaan suuntaan, eli kokonaisvaltaisempaan ja globaalimpaan riskitarkasteluun ja sitä kautta oman maamme asemaan.
Oletan, että alkuperäinen ajatus selonteolla on kotimaisessa politiikassamme ollut tarkastella turvallisuuskäsitettä ja tilannetta sotilaallisesta näkökulmasta ja vielä keskittyen lähialueisiimme. Mitä sotilaallisia uhkia meillä voisi olla jne. ? Onhan selonteko aiemmin toiminut ohjenuorana ei vain ulkopoliittiselle keskustelulle vaan myös armeijamme budjettikehyksen pohjana.
Globaali maailmamme "kutistuu" henkeäsalpaavaa vauhtia. Suuret "tsunamimullistukset" mallia finanssimaailman triljoonien hukkaamiset, maailmanlaajuinen vesi- ja ruokapula, energian saatavuuden rajoitukset ja kalleus, onneksi toistaiseksi vain paikallisiksi rajatut aseelliset konfliktit, jopa uskonnolliset jännitteet ovat kaikki elementtejä, jotka voivat salamankin nopeasti muodostaa huikeita uhkatilanteita, ei vain "jossakin kaukana" vaan myös meillä täällä omassa lintukodossamme.
Tuntematta nyt laaditun selonteon laajuutta, perustana olevia synteesejä, käytettyä analytiikkaa tai laadittuja skenaarioita, en osaa enkä voi selontekoa tarkemmin analysoida ja/tai vetää sen linjauksista johtopäätöksiä.
Itse näen, ettei sotilaallinen, vielä vain lähialueisiimme keskittyvänä voi olla se mitä tarvitsemme valtiojohtomme tasolla ja sen työkaluna. Se kuuuu historiaan.
Tänään meidän on tarkasteltava oman maamme tulevaisuutta ohjaavia elementtejä globaalisti niin talouden, demografian, resurssitalouden, uskonnollisten kuin poliittisen konfliktiherkkyyden osa-alueilla unohtamatta lisäksi vielä luonnonmullistusten kasvavaa roolia maailmassa.
Tätä taustaa vastaan voisi kysyä ja kenties miettiä tarkemmin, saako ns. keskustelu esim. Nato-optiosta oikeat dimensiot ja mittasuhteet kokonaiskuvassa. Eikö olisi parempi tarkastella asiaa pragmaattisesti, yhtenä asiana muiden joukossa.
Mainitsit Alex, hallituksen käyttäneen 35 h selonteon muokkaamiseen.
Minusta se on huomattavan lyhyt aika verrattuna asian mittasuhteisiin ja hyvän selonteon merkitykseen nähden. Onkohan selontekoa puitaessa keskitytty viilalla hiomiseen kun työkaluina olisi tarvittu "hakkua, kirvestä ja sahaa" ?
Mietiskeli Nestorbloggaaja h.c.
Mitä tarkemmin nykyistä turvallisuuspoliittista selontekoa pohdin sen epäselvemmäksi minulle tulee, kenelle tai mitä varten koko selonteko on laadittu.
Maamme tulevaa turvallisuutta ajatelteassa selonteko on toisaalta liian kapea-alainen niinkuin Christian van Niftrik yllä selventää ja liiaksi menneeseen painottuva kuten Tarmo Viitaluoma yllä painottaa ja toisaalta taas aivan liian yleisellä tasolla liikkuva ollakseen mielestäni selkeä perusta sille, miten Suomen voidaan tulevissa tilanteissa arvioida käyttäytyvän.
Selonteko ei käy edes kansan käännyttämisessä Nato-uskovaisiksi, sillä käsitykseni mukaan vain harvat meistä tavallisista kansalaisista tulevat selontekoa lukemaan.
Kylmän sodan aikoina selonteon tarpeellisuutta voitiin puolustaa erityisasemaamme korostavana ja selventävänä tekijänä, mutta nyt siihenkään ei ole enää tarvetta.
Jatkossa tarvitsemme huomattavasti syvällisemmän ja laajempialaisen analyysin ympäristöstämme. Sellaisen teko sopisi hyvin tehtäväksi esim. uuden presidentin ensimmäisen kauden toisena vuonna, jos presidentti-instituutiota aiotaan ylläpitää nykyisin ulko- ja turvallisuuspoliittisin valtaoikeuksin.
Lopulta, mitä hyötyä on turvalllisuuspoliittisesta selonteosta, jos Suomi osallistuu Afganistanin kaltaisiin operaatioihin, joissa esim. tässä nimenomaisessa tapauksessa USA rikkoo Pakistanin suvereenisuutta pommittamalla Pakistanin aluetta vastoin Pakistanin hallinnon tahtoa? Näin on valitettavasti tapahtunut myös Obaman ensimmäisten hallintopäivien aikana.
Turvallisuuspoliittisen selonteon selkärankana tulisi olla, että Suomi ei missään tapauksessa tule hyväksymään kv. oikeuden rikkomista eikä osallistumaan esim. kriisinhallintaoperaatioihin, joissa kriisinhallintaan osallistuva osapuoli rikkoo kv.oikeutta, ja että Suomi edellyttää, että kaikki kv. oikeutta rikkovat osapuolet ja niiden vastuulliset henkilöt pyritään saattamaan edesvastuuseen teoistaan.
Jouni Pulli "tyhjentää pajatson" oivallisen nasevalla kysymyksellään: Kenelle tämä paljon mainostettu selonteko on oikein työstetty ja mihin tarkoitettu ?
Juuri tulevaisuuden mahdollisia erilaisia megatrendejä, globaaleja taloudellisia muutoksia, maapallon tilan kehityksen ja demografian tarkastelun kautta voimme hahmottaa erilaisia "tulevaisuuden maailmoja". Kun nämä ovat pöydällä, on meillä paremmat mahdollisuudet analysoida oman tulevaisuutemme mahdolliset kehityspolut, valita niistä omasta mielestämme parhaimmat ja ryhtyä suuntaamaan maamme politiikkaa sen mukaisesti. Politiikan teon aikajänne pitenee ja ennakoitavuus paranee.
Toinen Jouni Pullin fokukseen nostama näkökulma liittyy kv oikeuteen. Kannatan lämpimästi linjausta, ettemme sotkeudu, oli sitten kyseessä EU, Nato tms. liittouma, hankkeisiin, jossa kv. oikeutta kyseenalaistetaan, aliarvioidaan ja vähätellään ja/tai sorretaan.
Voisitko Alex kertoa, millaisen version selonteosta me tavalliset blogiisi kirjoittavat kansalaiset voimme saada luettavaksemme ja mistä ? Oletan selonteosta olevan eriasteisin salaisuusmerkinnöin laadittuja versioita ?
Mietti Nestorbloggaaja h.c.
Heippa!
Olet kai huomenna maanantaina EU:n ulkoministerikokouksessa. Vinkki: Tuskin me niin paljon voimme olla USA:an päin kallellaan, että meidän pitää ottaa niitä Guantanamon "vankeja" tänne. USA ne on sinne syystä tai toisesta kuljettanut, pitäköön niistä huolen.
Kaikkea hyvää toivottaen Voitto Manninen
stubb olet venäjän kätyri mielestäsi tänne suomeen pitäisi ottaa terrorista epäiltyjä vankeja ajateletko yhtään mitään jos sula on millä edes ajatella mene takas viroon ja pysy sielä ulkomaalai politikot ajaa suomen perikatoon niiten ei edes pitäis päästä päättämään suomen asioista järjestätte vielä suomeen sisällis sodan niin meinas käydä ruotsissakin kun pakolaisia otettiin liikaa suomalaisia joutuu työtömäksi maa velkaantuu mutta silti pakolaisia lisää meinaatteko täyttää pienen maan pakolaisila puhutte toista kun äänestys tulee lupaatte vaikka mitä kun voitatte vaalit unohdatte kaiken valheellisia koko sak puolue pitäis lopettaa häpeäksi koko puolue
Uskottavaan puolustukseen...
uskottavalla ja vilpittömällä rauhantahdolla ja diplomatialla kaikkiin ilmansuuntiin, siinä ovat mielestäni kestävän puolustus- ja ulkopolitiikkamme keskeisimmät ja rakentavimmat kulmakivet.
Ns. Nato-option säilyttäminen edelleen puolustus- ja ulkopolitiikkamme yhtenä kirjoitettuna ja osin jo käytännönkin osana rikkoo ikävällä tavalla kykyämme ja mahdollisuuksiamme toimia riittävän uskottavana rauhan ja yhteistyön naapurina ympäröiville lähivaltioille kaikissa ilmasuunnissa. Nato on edelleenkin se konkreettinen "savuava ase", jonka näyttävä kirjaaminen puolustus- ja ulkopolitiikkamme sanaan ja käytäntöön ei voi todellisuudessa olla muuta kuin arveluttava tekijä, joka antaa meistä vilpittömänä ja rauhantahtoisena maana oikeastikin vilpistelijän kuvan: ruudin haju tekee ihmiset ainakin varovaisiksi ellei suorastaan levottomiksi. Näin on myös valtiollisella tasolla. Suomi ei voi olla mikään Nato-silta ja -miekka millekkään maalle ja liittoumalle mihinään suntaan ja mihinkään maahan.
Siksi tällaisten nato-optioiden ja vastaavien näyttävä "kätkeminen" puolustus- ja ulkopolitiikkamme strategiapapereihin on turhaa vilunki- ja uhittelupeliä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Eiköhän meille vihdoinkin riitä se, että runsas kuusikymmentä vuotta sitten liittomme Natsi-Saksan sotavoimien kanssa johti kansamme rankkoihin sekä ulkoisiin että sisäisiin seuraamuksiin. Tämän kokemuksen soisi pysyvästi varoittavan maamme valtiovallan käyttäjiä kaikista sotilasliitoista, jotka jollain tavalla on aina kuitenkin kytketty jonkin puolesta jotain toista vastaan.
Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta pitäisi voida keskustella kestävän rauhan ja luottamuksen poliittisessa hegessä ilman noita uhitteluelementtejä, natoja ja sen semmoisia. Kyvykkään diplomatian, ystävällisyyden ja rehellisen rauhantahdon sekä aseistariisunnan jalon päämäärän sisällyttäminen selontekoon nato-optioiden ja vastaavien sijaan, olisi selkeä singnaali myös EU:n sisällä itävästä uudesta ihmiskuntaa niin moraalisesti, eettisesti kuin puolustuksellisestikin vahvistavasta mahdollisuudesta kehittyä ulos kansoja ja kansakuntia, koko ihmiskuntaa edelleen jäytävästä militarismin hengestä. Näkisin tämän todelliseksi kestävän kehityksen suunnaksi, jota koko ihmiskunta edelleenkin etsii. Miksi Suomi ei voisi olla tässä 2000-luvun ihmiskunnan ihmisyyden esimerkkinä?
Terve Aleksanteri !
Tuli vastaan kuva, jossa kättelit Ukrainan suurlähettilästä ilman puvuntakkia. Tämä on jossain maissa (kuten em.) aikamoinen etikettivirhe. Mukava että meillä on rento um, mutta pidä kiinni joistain perusjutuista, jottet tule leimatuksi "junioriksi", varsinkaan idässä. Suomi tarvitsee nyt älykästä, mutta vakuuttavaa ja uskottavaa pää - anteeksi ulkoministeriä :-) Olet selkeästi älykäs, mutta oletko uskottava ja vakuuttava vai vaivaako sinua pikkupojan tauti ?
Ville Kestilä
Kauppias
0407558218
Muistakaa että Nato maat on demokraattisia ja tukee demokratiaa. Se että liitytään NATOON ei tarkoita sitä että ollaan USA:n kätyreitä ja on lapsellista kiukuttelua verrata Natoa Natsi-Saksan sotavoimiin.
Ei Venäjän johto pelkää Natoa, mutta sillä voi kiihottaa Venäjän kansaa, se on tuttu aihe Venäjällä, mutta ei siihen meidän Suomalaisten tarvi lähteä mukaan. Jos Suomi osallistuu joskus Afganistanin rauhoittamiseen onko siinä sitten jotain pahaa, eikö pahempaa ole vain kääntä selkä kaikelle ja olla tekemättä mitään.
Tottakai kaikki osaa sanoa tämän. täytyy keskustella rauhan nimessä, mutta Konflikti tilanteissa siihen Konfliktiin täytyy puuttua (jos voidaan) vaikka se on vaikeeta ja voimaa joutuu käyttämään, kun vain kääntää selän ja puhuu siitä rauhasta jota Konflikti tilanteissa EI OLE.
Muistelkaa vaikka Bosniaa miten aseettomat Rauhanturvvajat osas lopettaa Joukkomurhat.
Alkoi sen verran kuiten kiinnostamaan, että tuli vähän vilkuiltua tuota selontekoa.
search tuloksia
media 1
internet 1
tietoliikenne 1
hyökkäys 9
109 sivua on minulle liikaa, mutta mitenkäs se puolutusvoimat valmistautuu mediasotaan, ja miten he harjoittelevat sitä että joku tukkii koko tietoliikenneverkon. 'Valmistautuminen' ei kyllä tarkoita yhtään mitään tällaisessa yleishöpinässä.
Onko puolustuvoimilla oikesti käytössä maan parhaat ammattilaiset mediasotaan, tietolikkennesotaan. Onko strategia miten toimitaan ja lisäksi käytännön suunnitelmat ? Onko niitä harjoiteltu? Toimivatko käytännössä? Miten seurataan Nettiä puolustuvoimissaa? Poliisi kait seuraa jo vähän kun on tarpeeksi kotimaisia ruumiita? Ei kait tähän ole sama vastaus, ettei voi tehdä mitään kun 'Nettiä' on mahdotonta valvoa (propagandaa jota ei kannata uskoa).
Missä on Suomalaisten netti-identiteetti hanke? Vai voiko kuka tahansa uhkailla ketä tahansa nimimerkin takaa? Kyllä kansalaisen pitäisi pystyä selvittämään kuka uhkailee ja ilmoittaa siitä poliisille tai puolustuvoimille. Tämän pitäisi olla kansainvälinen hanke ....
Siinä ei Nato meitä auta, jos perusasiat eivät ole hoidettu.
Suora linkki turvallisuus- j a puolustuspoliittiseen selontekoon on Ulkoministerimme blogipäivityksen lopussa, hyvät bloggaajat!
Luin koko selonteon. No nyt se Nato-kiistelykin saadaan pois päiväjärjestyksestä: nimittäin selonteon puolustuspoliittisen osan ydinsana on KRIISINHALLINTA. Kriisinhallinnan varjolla Suomi sitoutuu ja sidotaan Natoonkin yhä tiukemmin. Kriisinhallinnalla, joka on sisältö- ja arvovaraukseltaan positiivinen käsite, Nato-jäsenyys tehdään hyväksyttäväksi Suomen kansalle. Lopputulemana on vain ja ainoastaan Naton täysjäsenyys.
Kriisinhallintaan liittyvät kaikki ne ”painavat perustelut” joiden perusteella Natoon (muka) pitäisi liittyä.
Selonteossa Suomeen ei katsota kohdistuvan suoraa sotilaallista uhkaa mistään, ei edes Venäjän suunnasta, joten siltä osin tulisimme toimeen ilman Natoa kuten tähän saakkakin olemme tulleet.
Mutta epäsuorasti – koska elämme kansanmurhien, etnisten puhdistusten, terrorismin, paikallisten sotien ja hupenevien luonnonvarojen maailmassa – meidänkin turvallisuutemme on uhattuna, ja globaali moraalinen velvollisuutemme on osallistua em. kriisien hallintaan. Tätä varten EU:lla ja Natolla on kriisinhallintajoukot (sekä siviili- että sotilasvalmius), joiden toiminnassa Suomi on mukana ja joiden merkitystä selonteossa korostetaan ja joihin selonteossa sitoudutaan entistä voimakkaammin. Naton osalta tullaan lopulta toteamaan, että ”käytännössä olemme jo siinä, mitään ei muutu”.
Tämän tien viilaamiseenko ne 35 tuntia kuluivat? Viime hetken tekstimuutoksia kuuluu tehdyn, Eero Heinäluomakin viittasi sellaiseen lauantain Ykkösaamussa. Ovelaa vedätystä kokoomukselta.
Hyvää selonteossa on laajennetun turvallisuuskäsityksen mukainen tarkastelu – turvallisuushan on muutakin kuin sotilaallista turvallisuutta. Valtava asiamäärä tosin tekee siitä samalla raskaan luettavan.
Eikö tämä Nato-kysymyskin ole riskien hallintaa:
"toivo parasta, mutta varaudu pahimpaan" hengessä?
Suomi kuitenkin sen verran pieni pelinappula yhden
suurvallan, tai ainakin sellaiseksi pyrkivän,
kyljessä, jotta parempi kuitenkin valita puolensa.
Linjassa vaikka muiden Pohjoismaiden, ja miksei
Baltiankin, kanssa. Lienevät lähintä viiteryhmäämme.
Asemamme myös sellainen Itämeren ja Suomenlahden vuoksi,
että kriisitilanteissa olemme varmastikin mielen-kiintoisempi alue kuin esim. eräs toinen puolueeton eli Sveitsi. Muistaen mm. Venäjän ja Saksan uutta yhteistä hanketta, Itämeren kaasuputkea. Sveitsin sijainti sellainen, että kenelläkään tuskin suuria intohimoja sen alueeseen tapahtui mitä tahansa.
Valitettavasti Kremlin viimeaikaiset tekemiset eivät
ole nostaneet luottamusta siihen, että pienten maiden
edut ovat ensimmäisenä mielessä, jos omat edut uhattuna
-edes näennäisesti. USA ja Kiina varmastikin samanlaisia. Mutta hieman kauempana. Ja USA kuitenkin edustaa paremmin omaa viiteryhmäämme poliittisen mallin ja esim. tiedon-välityksen kannalta kuin nämä suuret idän naapurit.
Tässä asiassa olen pitkälti Nobel-kaimani linjoilla.
Vaikka hyvä on seurata Ruotsinkin aikomuksia.
Yhteenvetona: selontekoa tarkemmin tuntematta esillä olleet
pääkohdat ihan hyvin muotoiltuja (kompromisseja).
Suomen asema sotilaallisesti liittoutumattomana maana on sen verran kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeä ja arvokas sekä turvallisuutta maallemme tuova tekijä, että sitä ei missään nimessä tule vaarantaa tuolla Nato-liitolla ja -kiihkolla. Ei siis mihinkään sotilasliittoihin, ei missään nimessä. Liitto Hitlerin sotakoneen kanssa olkoon pysyvästi se viimeinen, johon Suomi on valitettavasti aikanaan sortunut.
Militarismin asioiden korostuminen (Nato yhtenä keskeisenä asiana) kokoomuksen nokkamiesten tavoitteissa ei anna mitenkään turavallista ja rauhaisaa todellisuuskuvaa koko puolueesta. Puoleen olisi syytä tosissaan miettiä noita tavoitteitaan uusiksi. Rauhan, aseistariisunnan ja diplomatian tie on mielestäni se ainoa oikea Suomen ja koko ihmiskunnan säilymisen kannalta relevantti tie, jota myöten sopisi kokoomuksenkin vihdoin viimein taivaltavan.
Järki käteen ulkoministeri!
Muutenkin on oudoksuttavaa, että Natossa (Pohjois-Atlantin liitossa) on mukana nyt maita, joilla ei ole maantieteellisesti eikä muutoinkaan mitään tekemistä Pohjois-Atlantin kanssa! Naton sopisi muuttaa jo tuonkin takia nimensä, jolloin samalla se tulisi lakkauttaneeksi itsensä kylmän sodan kansainvälisesti kiusallisena reliikkinä. Myrkkynä ihmiskunnan lihassa.