Kovan päivän iltaan
Tiukka kahden päivän puristus on ohitse. Kopautin juuri nuijaa Etyj-ministerikokouksen päätteeksi.
Olen tyytyväinen tuloksiin, vaikkemme kaikkea saavuttaneetkaan. Diplomatiassa on aina tavoiteltava parasta, mutta yleensä tyydyttävä mahdolliseen. Helsingin kokous testasi sen, mihin 56 maan valtioryhmä tässä maailman tilanteessa yhdessä pystyy. Meillä on nyt parempi ymmärrys siitä, missä olemme, sekä kirkkaampi kuva tulevasta suunnasta.
Etyj pystyi vuonna 2008 uudistamaan olemuksensa konfliktinratkaisumekanismina sekä merkittävänä eurooppalaisen turvallisuuskeskustelun näyttämönä. Järjestö nostettiin pois kansainvälisen politiikan kaapin päältä ja otettiin käyttöön. Ennätysvilkas ministeriosallistuminen oli tästä selvä osoitus.
Ministerikokous pääsi sopuun 13 päätöksestä. Tämä edellytti kovaa työtä ja oli hyvä saavutus. Olimme lähempänä sopua poliittisesta julistuksesta kuin kertaakaan kuuteen vuoteen. Tämän tunnustivat kaikki. Yllätykseen emme yltäneet, mutta maksimitulokseen kyllä.
Etyjin ydintä ovat yhteisesti hyväksytyt periaatteet ja arvot, diplomatia ja vahva kenttätoiminta. Nämä kaikki joutuivat koetukselle kuluneena vuonna. Helsingin hengen luoma perusta kuitenkin kesti. Osin meidän ansiostamme. Voimme olla saavutuksesta ylpeitä.
Suuri kiitos puheenjohtajuuden hyvästä sujumisesta kuuluu mahtavalle virkamiesjoukkueellemme. Wienin tiimi teki hienoa työtä suurlähettiläs Antti Turusen johdolla. Suurlähettiläs Aleksi Härkösen vetämä Helsingin sihteeristö piti oman pääni veden pinnalla. Ja järjestelyistä vastannut Annikka Alangon porukka ansaitsee kaiken kunnian upeista kokouspuitteista. Lämmin kiitos teille ja kaikille muille työhön osallistuneille!
Seuraavana on vuorossa ulkoministeriön pikkujoulujuhla. On aika vetää yhteen kulunutta vuotta rennommissa merkeissä! Tätä seuraa vielä Kokoomuksen 90-vuotisgaala. Mutta ylivoimainen huipentuma on se, kun loppuillasta näen oman perheeni.
Sveitsin ja Ruotsin ulkoministeri, Micheline Calmy-Rey (vas.) ja Carl Bildt torstaina työlounaalla (kuva Petri Krook)
Etyjin pääsihteeri, Marc Perrin de Brichambaut (vas.), Ranskan ulkoministeri Bernard Kouchner kokoussalissa (kuva Petri Krook)
Helsingin minsiterikokouksen toinen kokouspäivä salissa (kuva: OSCE/Mikhail Evstafiev)
USAn apulaisulkoministeri Daniel Fried (vas.) ja Saksan suurlähettiläs Heiner Horsten (kuva: OSCE/Mikhail Evstafiev)
Venäjän ulkoministeri Sergey Lavrov puhevuorossa perjantain loppuistunnossa (kuva Petri Krook)
Lehdistö työssään ministerikokouksen mediakeskuksessa (kuva: OSCE/Mikhail Evstafiev)
Pääministeri Matti Vanhanen perjantaina kokoussalissa (kuva Petri Krook)
Tässä alla Helsingin etyj-ministerikokouksen poliittinen julistusluonnos, josta ei päästy yhteisymmärrykseen:
Chairmanship: Finland
DRAFT HELSINKI MINISTERIAL DECLARATION
RENEWING THE SPIRIT OF HELSINKI
We, the Foreign Ministers of participating States of the Organization for Security and Co-operation in Europe, meet in the birthplace of the Helsinki process to set a course for our future action. We underscore the role that our Organization has played in erasing the lines that once divided our countries. We also recognise the indispensable contribution of our Organization to the establishment of unique arms control and confidence building regimes. We are committed to use the OSCE to promote security and co-operation in its region, guided by the UN Charter and the Universal Declaration of Human Rights.
We reaffirm that the Helsinki Final Act and subsequent jointly agreed OSCE documents remain the foundation of our work. We will apply the OSCE principles in a consistent manner and in keeping with international law, contributing to the formation of a common and indivisible security space free of dividing lines. We remain dedicated to a co‑operative and comprehensive approach to security based on our common values of human rights, democracy and the rule of law.
We undertake to reconfirm common purpose as the basis for our action. In order to respond to today’s challenges in the spirit of Helsinki:
· We reaffirm our adherence to all OSCE principles and commitments. All OSCE commitments, without exception, apply equally to each participating State. Their implementation will remain the basis of our common work also in the future. We pledge that our States will be accountable to each other and to their citizens in implementing OSCE principles and commitments.
· We continue to support each other in working towards our common goals. We recognise the OSCE’s continued contribution to the stability and consolidation of democracy in all its participating States. We will endeavour to further strengthen the effectiveness of the Organisation. We will deepen our practical efforts in support of OSCE participating States, further developing concrete programmes through OSCE institutions and field operations in close consultation with the host countries. We will continue OSCE activities in Kosovo in close co-operation with the United Nations and other international institutions.
· We are determined to address unresolved conflicts in the OSCE area as a matter of priority. We are seriously concerned over their negative consequences for regional and human security, and will re-invigorate our efforts to promote their settlement. Lasting solutions can only be based on a negotiated settlement in accordance with OSCE principles. --We call on the parties to the Transnistrian settlement process to resume without preconditions constructive work in the 5+2 negotiating format to achieve a durable solution.--We welcome the constructive and positive momentum in the peace process for the political settlement of the Nagorno-Karabakh conflict established after the meetings of the Presidents of Armenia and Azerbaijan and the signing of the Moscow Declaration on 2 November 2008.
· We commend the prompt action by the Chairman-in-Office in response to the armed conflict in Georgia in August 2008. We call on all the parties to fulfil commitments in accordance with the agreements of 12 August and 8 September. We support a continued role for the OSCE in monitoring the ceasefire and working to restore confidence, and will strengthen OSCE field presence throughout the affected areas. The Geneva process, co‑chaired by the EU, UN and OSCE, provides a useful platform for building security and stability in the region and addressing the question of refugees and displaced persons.
· We are convinced that action to safeguard arms control regimes negotiated within the OSCE framework is urgently needed. We call on all States Parties to the CFE Treaty to implement their treaty obligations and work together on conditions to enable all Parties to ratify the adapted CFE Treaty to restore the viability of the regime, a cornerstone of European security.
· We will assist participating States to address threats to their citizens and societies. We will strengthen OSCE action in countering terrorism and tackling problems related to small arms and light weapons, as well as combating trafficking in human beings and illicit drugs. We will fight intolerance and discrimination, advance gender equality and promote the development of our pluralistic societies. We will raise awareness of and enhance cooperation in addressing potential security implications of climate change as well as other global threats and challenges.
· We will further develop partnerships in a globalising and increasingly interconnected world. We will enhance our dialogue with the OSCE’s Parliamentary Assembly as the Organization’s parliamentary dimension. We value the OSCE’s relations with our Mediterranean and Asian Partners, and are ready to share our experience in developing co-operative security with other regions. We will deepen our co-operation with other international and regional organisations and institutions on the basis of the Platform for Co-operative Security.
Renewing the spirit of Helsinki requires a willingness to consider new ways to strengthen security across the OSCE area. We take note of recent initiatives of Presidents of Russia and France regarding the strengthening of security from Vancouver to Vladivostok and consider the OSCE a natural forum to follow-up on them. We will engage in substantive exploratory talks building on the ideas and ambitions embodied in this declaration, taking into account the contribution of all existing security institutions in Europe. With a view to promoting our common values, strengthening comprehensive and indivisible security and contributing toward conflict settlement we will be ready to consider the possibility of convening an OSCE High Level meeting.
35 kommenttia
Hienoa Alex , tyylikkäästi hoidettu kokous ei jää historiaan merkkipaaluna , mutta kuten sanoit edistystäkin tapahtui.
Ja se on aina hyvä merkki , sen tuomiin fiiliksiin on hyvä rakentaa tulevia haasteita.
Maailman tuulet ovat vain tällä hetkellä niin arvaamattomat , mutta tyynen meren merkitkin ovat lähempänä juuri sunlaisten väsymättömien purjehtijoiden vuoksi horisontissa.
Hieman symboliikkaa lainaten.
Kiitokset ulkoministerille tästä rutistuksesta. Kun minä tavallisena kansalaisena mietin presidentinvaalien tullen ehdokkaiden pätevyyttä, kysyn aina: "Onko X tehnyt palveluksia Suomelle?" Stubbin kohdalla vastaus on jo nyt myönteinen. Jatkakaa valitsemallanne linjalla. Suomi tarvitsee kaltaisianne valtiomiehiä.
Ansiokasta ja arvokasta työtä ulkoministeriltämme ja hänen tiimiltään! Kävi varmaan niin kuin sanoitte että on pyrittävä täydelliseen ja tyydyttävä mahdolliseen. Tällä kerralla tämä oli mahdollinen ja paras tulos, valitettavasti Venäjällä on oma vahva ja erilainen näkemyksensä kuin muilla jäsenmailla. Mutta tästä on työtä jatkettava. Kiitos Aleksander Stubb erinomaisesta puheenjohtajuuden hoitamisesta, on ilo olla suomalainen myös näin itsenäisyyspäivän aattona! Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille ja erityisesti sotiemme veteraaneille!
Alex on nykykielellä sanottuna sika-ahkera ulkoministeri. Mutta ei ole Alexin vika, että on luotu näin massiivisia ylikansallisia organisaatioita. On lähes täydellisen mahdoton tehtävä saada aikaan yksimielinenjulkilausuma yli 50 maan porukassa. Onko tämäntyyppisissä kokouksissa järjen hiventä? Järjen hiven saattaa löytyä siitä, että yli 50 maan ulkoministerit kokoontuvat yhteen, ja keskustelevat hyvässä hengessä.
Pitäisi aina löytää asioille vasta-argumentti. Nyt ollaan jo pitkään Euroopassa kokoonnuttu hyvässä hengessä. Vaikka ei lauselmista useinkaan olla päästy yhteisymmärrykseen, on hyvä asia sinänsä jo hyvä henki. On paljon parempi nähdä yli 50 maan ministerit samassa pöydässä neuvottelemassa tai ruokailemassa kuin laatimassa sotastrategioita.
Tämä on taas asia, joka pitää nähdä pitkässä historian perspektiivissä. Jos ja kun kokoukset maksavat, sota se vasta maksaakin.
Minä en ymmärrä suomalaisten pakonomaista tarvetta kehua itseään joka asiassa. Suomi on pieni, melko sosialistinen ja ankea maa, missä myös nälkäjonot ovat todellisuutta. Täällä mellastaa opportunistien joukko, joiden ainoana tavoitteena on eksploitaatio ( Vrt. pääkaupunkiseudun vuokrankorotukset, optiomiljonäärit, kunnallisten sairaaloiden ehdotettu yksityissairaaloina käyttämnen ). Varsinainen " onnela "!
Naurettavaa että georgian ulkoministeri lähti "jonkun piti kantaa vastuu" Saakashvili itse olis saanu lähteä
Harmin paikka, että kravattia mutustava päämies pyrkii pääsemään eroon Georgian parhaimmista kyvyistä kuten Ekasta. Ehkä maassa pitäisi järjestäää uudet vaalit. Kovin epästabiililta tilanne vaikuttaa.
Eurooppa taitaa tällä hetkellä kärsiä "immunologisesta sairaudesta" turvalllisuuspolitiikkansa suhteen. Tähän tarvitaan korjausta. Ehkäpä kokous antoi ainakin joitain havaintoja siitä, missä vika on ja miten se voitaisiin korjata. Yhteisymmärrystä ei valitettavasti vielä syntynyt siitä, miten ongelma pyritään ratkaisemaan. Potilas on siis sairas, muttei vielä henkitoreissaan. Tohtorit ryhtyköön parannustyöhön hetimmiten, ettei tarvitse shamaaneja tai pääsiäisnoitia paikalle kutsua. On aika unohtaa peitsien kalistelu ja on myös aika suunnitella nykyistä paremmin toimiva eurooppalainen turvallisuuspolitiikan infrastruktuuri, joka kelpaa kaikille eurooppalaisille toimijoille ja joka perustuu nykyaikaan eikä kylmän sodan luurankoihin.
Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille suomalaisille!
Minusta Sinä Alexander teamisi kanssa ansaitset meidän kaikkien kunnioittavan kiitoksen ja onnittelut mahtavasta työstä ETYJ:n puheenjohtajana ja sen puheenjohtajamaan edustajana. Per aspera ad astra.
Venäjän epämääräiset Euroopan turvallisuus ehdotukset muistuttuvat Stalinin erikoislähettiläs Rybkinin ("Jartsev") ennen talvisotaa 1938 tekemiä epämääräisiä ehdotuksia pääministeri Cajanderille ja um Tannerille.
Forum on vain toinen, ja Suomen kannalta parempi niin.
Täällä sitä vaan jaksetaan uskoa, ettei mikään uhkaa Suomea ja laiminlyödään oma turvallisuus, aivan kuin gallupilla oli jotakin relevanssia näin tärkeissä asioissa.
Nato-jäsenyyttä alettava valmistelemaan heti. Mutta se ei korvaa omaa uskottavaa ja tehokasta puolustusta, joka on kaiken perusta. Ei presidentillinen hyväuskoisuus ja vastuuttomuus.
Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille!!! Olkoonkin, että jotkut eivät ymmärrä sen merkitystä ennen kuin se on menetetty tai sen uhan alla.
Viidenkymmenen ulkomisterin palaveri oli ja meni. Sinänsä pääjoukko ei ollut kovin massiivinen: koululuokissakin on joskus tavattu tuollainen määrä koulukkaita ja "sopimuksiin" on aika-ajoin päästy helpostikin. Tokihan "rekvisiittaa" ulkomistereillä oli mukana sen verran, että palaveri muodostui varsin massiiviseksi. Totta kait ulkoministerillämme oli vilkasta menoa palaverin aikana, en sitä missään nimessä tahdo vähätellä, mutta koeteteaan pysyä kuitenkin nahoissamme noiden määrien ihailujen suhteen:suuri ei liene itsetarkoitus?
Ja toisakseen jotenkin tässä ulkopuolelta seuraavalle jäi hiukan tyhjän tärkeyden tunne koko touhusta. Voi kaiketi perustellusti kysyä, että olivatko sittenkään kaikki esityslistalle otetut asiat hyvin valmisteltuja? Oliko taustalla riittävä virkamiesvalmistelu, vai tuliko mukaan asioita, joilla pääsee vain mukavasti maailman median otsikoihin?
Jotenkin hiukan tällainenkin kuva touhusta jäi, kun tässä ulkopuolisena ollaan kuitenkin median armoilla. Eli voinen kysyä ulkomisteriltä suoraan ilman sen suurempia ilkeilyjä, oliko Suomen/ ulkomisterin perimmäinen tarkoitus paistatella maailman mediassa; pääasiako olikin se, että ollaan esillä ja tullaan huomatuksi, muutoin asioiden kanssa ei ollutkaan niin väliä? Eli meteli ja määrä peittoaa laadun?
Nimittäin itse pidän ETY-järjestöä sen verran arvokkaana kansainvälisenä foorumina, jotta ihan turhan päiten ja joita kuita mahdollisesti vain rassaten tällaisia mediakokouksia on turha järjestää: siinä koko järjestö kokee vain arvonsa inflaation.
Hyvää itsenäisyspäivää!
Muistetaan samalla kuitenkin sekin, että Neuvosto-Venäjä oli se historiallinen maa, joka meidät ensimmäisenä itsenäiseksi valtioksi tunnusti. Oltakoon muutoin vuosien 1917-18 tapahtumista mitä mieltä tahansa. Kunnia myös punakaartiemme kotimaan ihmisille, noille kotomaansa valkokaartien kansanmurhan kohteeksi joutuneille.
Rauhan rakentaminen on aina kunnioitettavaa eivätkä esim. tämän kokouksen kustannukset menneet hukkaan. Lähes kaikki yli 50 ulkoministeriä olivat monesta asiasta samaa mieltä. Kiitokseni Alexander Stubb kaikesta siitä, mitä olette ulkoministeriaikananne tehneet. Suomella on upea, kielitaitoinen ja neuvottelutaitoinen ulkoministeri. Jospa me suomalaiset oppisimme vihdoinkin olemaan hyvän itsetunnon omaavia ihmisiä, ulkoministeri on ainakin hyvänä esimerkkinä monelle nuorelle suomalaiselle.
Morjens Christian! Long time no hear. Roligt att du skrev en kommentar. Ha det bra.
Alex
Neuvostoliittolaista komentoa. Kysyn uuudestaan, suljetaanko Brysselissä aina kadut kun ministerit ovat liikenteessä? Suomessa herrat voivat näköjään vieläkin tehdä aivan mitä tahansa välittämättä kansalaismielipiteestä.
Tapahtumajärjestäjä selitti järjestelyä ministereiden kiireellä? Entä muiden ihmisten kiireet, eikö niillä ole mitään väliä? Sitäpaitsi näillä herroilla ministereillä ei ollut tuon taivaallista kiirettä, sen kuin vain raahasivat itsensä sängystä messukeskukseen kello kymmeneksi. Jos vain mitenkään olisivat jaksaneet nousta sängystä kello yhdeksään mennessä, olisi perille ehtinyt kaikkein parhaiten julkisilla.
Ei enää ikinä näitä kokouksia Suomeen. Piti olla muuten tärkeä kokous, mutta itse en löytänyt yhtään välähdystä ulkolaisilta uutiskanavilta tästä tapahtumasta.
Haluan myös kustannukset julki.
Hienosti Hoidettu ETYJ. Presidentti Ainesta, kansainvälisyys on kehuttavaa
Ter vehdys Alex
Sinulla on varmaan ollut kiireinen viikko, toivottavasti olet ehtinyt täydä jossain välissä lenkillä.
Olet kuulemma muuttamassa Espooseen, on hieno merenranta kaupunki, hienot rannat lenkkeillä.
Terveisin Sakari (demari Hyvinkäältä)
Tahtoisin Alex Stubbilta karateka siskonpojalleni (s.93) suositukset hänen hakiessaan Japaniin vaihto-oppilaaksi. Suomen kansainvälistyminen jo nuorisotasolla on tärkeää.
Vähän taisi kokous jäädä anniltaan laihaksi.
Tuota kokousta seuratessa tuli väistämättä mieleen että mitään kansainvälista instituutiota ei kannata rakentaa jos yhdellekään maalle annetaan siinä VETO oikeus, tai jos päätösten läpivieminen vaatii täyden yksimielisyyden (= kaikilla on VETO oikeus).
Samaten olisi hienoa jos instituutioihin kuulumisen ehtona olisi alistuminen kansainvälisen tuomioistuimen alaisuuteen. Saataisiin niinkuin samat pelisäännöt kaikille.
Hyvä Alex, Etyj:n tulevaisuutta näyttää juuri nyt varjostavan melko synkänväriset pilvet. Maailma on muuttunut ja yksinomaan pohjoisen pallonpuoliskon turvallisuutta ei voida varmistaa, mikäli siinä ei oteta huomioon myös muita maailman turvallisuusuhkia. Tämä varmaan jäi käteen Messukeskuksen kokouksesta. Etyj voi toimia Euroopan ja Venäjän rajalinjassa - mutta silloinkin Venäjää on kuultava "herkällä korvalla".
Itsenäisyyspäivän juhlinta alkoi siitä, kun törmäsin sattumalta suomenlipunväreissä juoksevaan ulkoministeriin n. klo. 16 eduskuntatalon edessä. Näky oli isänmaallinen, raikas ja jopa hieman hellyyttävä. Itse kävin aamulenkillä Töölönlahdella ja tunsin pienen pakkasen selvästi kurkunpäässä.
Hyvin vedetty ETYJ -kokous by-the-way. Eikä minua töölöläisenä rasittaneet liikennejärjestelyt millään tapaa, vaan pääsin töihin aina ajoissa.
Tässä on vain pieni selvennys hienoihin kuviin: Saksan suurlähettiläs Suomessa on Wilfried Grolig. Heiner Horsten on taas Saksan suurlähettiläs ETYJ:ssä. Varmaan asia oli selvä useimmille jo asiayhteydestäkin.
Ei ole viel tarpeeksi ankeet ajat että saataisiin mitään päätettyä noin isolla porukalla.
Kun öljyhinta on alle 30 dollaria voidaan sitten etsiä yhdessä julkilausumia. Sitten kun se on taas nousussa niin ei voida sopia mistään.
Eikö noi vois pitää telcona :D (varmaan vihreät on tätä jo ehdottaneet hallitusohjelmassaan)
Varmaan hieno kokemus mukana olijoille.
Katsokaa ja kuunnelkaa se Ahtisaaren haastattelu itsenäisyypäivänä. Täyttä Rautaa
Kuka se 'pöljä' ministeri oli, joka sanoi, että me suomalaiset ollaan puolueettomia? Paavo Väyrynen vai ?
Dear Mr. Stubb !
Olet fiksu ja esiintymistaitoinen ulkoministeri, mutta se ei riitä. "Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku", mutta missä se viisaus viipyy geopoliittisen asemamme osalta? Miksi välimme Venäjään ovat huonoimmat kuin pitkiin aikoihin ? Mihin on unohtunut Paasikiven ja Kekkosen elämäntyö sekä vuosikymmenien onnistunut idänsuhteiden diplomatia? Emmekö olekaan enää puolueettomia ? Miksi ? Kansa toivoo, että välit Venäjän kanssa hoidetaan kuntoon, mr. Stu(bb)pid !
Ystävällisesti,
Councellor
Jep, Suomen ETYJ-puheenjohtajuus meni olosuhteisiin nähden hyvin, kehuja taisi tulla joka suunnalta, jopa muistaakseni Venäjältä ja Lavrovilta varaukselliset (?) kehut Suomelle vaikka arvostelua ETYJ:öä kohtaan Georgian kriisin suhteen tulikin.
Seuraavaksi ETYJ onkin uuden haasteen edessä, kun seuraava ETYJ-puheenjohtaja Kreikka saa ratkoa turvallisuushaastetta omalla maaperällään (kuinka paradoksaalista), kun mellakat puhkesivat Kreikassa ja nyt jopa jo Kreikan ulkopuolella. Tulee mieleen muutaman vuoden takaiset Pariisin ja muiden Ranskan kaupunkien mellakat, silloinkin sytykkeenä toimi nuoren ihmisen kuolema, johon poliisin katsottiin toimillaan ainakin osittain myötavaikuttaneen.
En tiedä, kuuluvatko tämän kaltaiset tapahtumat ETYJ:n toiminnan piiriin, mutta mielestäni kuuluvat (T niinkuin turvallisuus). On aivan yhtä tärkeää huolehtia jatkossa Euroopan sisäisestä turvallisuudesta kuin Kaukasuksen ja Keski-Aasian tilanteesta. Muistaakseni hiljattain tehtiin joku kyselytutkimus (Suomessa?), jonka tulosten mukaan ihmiset ovat huolestuneempia lähiympäristönsä (kodin ympäristö jne) turvallisuudesta ja tapaturmista kuin esimerkiksi ilmastonmuutoksesta tai terrorismista. Juuri olin itse tänään oikeudenkäynnissä todistamassa tapauksessa, jossa kaveriani tirvaistiin turpaan syyttä suotta noin 100-200 m päässä kotitalon ulko-ovesta.
Turvallisuutta tämäkin lähiturvallisuus :)
Joiden kommenteista tulee väkisin mieleen johtopäätös:
Suomalainen reaalipolitiikka, -geopolitiikka, hyvät venäjän suhteet = nelikontin kyyryssä, kusi sukassa iivanan edessä ja posmottamassa sen toiveita maailman turuilla ja etyjeissä.
Ahtisaari puhui Itsenäisyyspäivän haastattelussaan suomettumisesta, jonka tilinteko on odottanut jo lähes 20 vuotta. Se on pääsyy moneen ulkopoliittiseen epäkohtaan.
Taitaa Sevastopol jäädä venäjän käyttöön Ukrainan kaasuvelkojen takia varmaan tekee siitä sopimuksen kun venäjä vaatii
Ei voinut mennä huonosti kun USA:n edustaja kehu ja Venäjän ulkoministeri hali.
Mutta asiasta toiseen. Onko hallitusohjelman mukaista se että Eurooppaministeri protestoi EU:n nuuskapolitiikkaa?
Ministerit siis toimivat myös hallitusohjelman ulkopuolella? miten paljon kansan rakastama ulkoministeri toimii hallitusojelman ulkopuolella?
Ministeri lupasi julkaista sen yhteisen loppulausuman, josta ei päästy yksimielisyyteen. Konferenssin lopussa jonotimme turhaan Info-tiskillä - eikä sitä ole vielä nytkään - tiistaina ETYJ sivuilla. Mihin se hävisi?
Saman kohtalon koki Venäjän ehdotuksen englantilainen käännös. Sitten ihmetellään mitä se Medvedjev oikein on ehdottanut kun ei osata lukea Lavrovin lounaspuhetta, jossa asia täsmennetään.
Tänään Nobelpalkinnon saava Ahtisaari erinomaisessa itsenäisyyspäivän haastattelussaan ihmetteli, että Suomessa pidetään edelleenkin yllä harhakäsitystä, että Suomi olisi puolueeton maa ja tätä viljellään jopa poliitikkojen ja joidenkin ministerienkin taholta. Ahtisaari esitti, että niille, jotka haluavat politiikkaan mukaan, pitäisi esittää kaksi kysymystä eli onko Suomi puolueeton maa vai ei ja onko Suomi vapaa läntinen demokratia vai ei. Jos näihin ei osaa vastata, niin on parasta pysyä politiikan ulkopuolella. Ja lisäksi, kuten täällä on kirjoitettu, Suomessa vaikuttaa edelleen suomettumisen painolasti, josta jopa merkittävä osa politiikoistakaan ei ole pystynyt vapautumaan ja todellakin, täydellinen tilinteko tästä on suurelta osin vasta edessäpäin. Suomessa vastustetaan esimerkiksi Natoa ja Suomen mahdollista natojäsenyyttä poliittisin perustein, ja vedotaan syihin, jotka selvästi perustuvat tähän suomettumisen ajan traumoihin.
Natojäsenyydessä on ainoastaan kyse reaalipolitiikasta, Suomen turvallisuudesta ja Natojäsenyys on yksi tekijä siinä, voidaanko maata kutsua vapaaksi läntiseksi demokratiaksi vai ei.
Hyvä Mara, pitäisikö tämä Nato-vuodatuksesi ymmärtää nyt niin, että valtio ei voi olla osa "vapaata läntistä demokratiaa" kuulumatta Natoon? Mielelläni lukisin määritelmäsi "vapaasta läntisestä demokratiasta". Ja vapaasta mistä? Ehkä kylmän sodan Neuvostoliitosta, suomettumisesta länteen vai itään vai EU:sta tai ehkäpä riippumattomuudestamme naapurivaltioihimme Venäjään, Ruotsiin, Viroon, Saksaan ja Norjaan.
Parahin Alex, suurkiitos, että Lavrovin lounaspuhe on luettavissa nyt myös englanniksi - loistavaa avoimmuutta myös ETYJ:n suhteen! Näin toimien meillä on taas yksi lisäsyy ymmärtää ETYJ:n toimintaa ja ennenkaikkea kannattaa sitä. Ainakin minä olen asiasta suuresti kiitollinen, ei sentään tarvinnut spåramatkalla pysähtyä Tehtaankadulle tinkimään käännnöstä.
Hyvä Jouni Pulli, käytännön tasolla Suomi tietenkin on ja on ollut varsinkin 1995 liityttyään EU:hun vapaa läntinen demokratia, mutta henkisellä tasolla valitettavasti ei. Tätä lähinnä tarkoitin ”vuodatuksessani”. Eli Suomea, suomalaisia poliitikkoja vaivaa edelleen tämä suomettumisen, pysähtyneisyyden ajan painolasti, tietty käyttäytymismalli, josta ei ole pystytty henkisesti vapautumaan. Ahtisaarta hänen omien sanojen mukaan tämä asia ei vaivaa, koska hän on toiminut ulkomailla koko tämän suomettumisen ajan 60-luvun lopulta aina 90-luvun alkuun ja EU-jäsenyyteen asti ja voinut seurata Suomen tapahtumia ulkopuolelta. Siksi hän voikin puhua vapautuneesti mm. Suomen ulkopoliittisista asioista ja esim. Suomen Natojäsenyydestä reaalipolitiikan ja käytännön tasolla, ei (puolue)poliittisella tai henkisellä tasolla, ja myös kannattaa Suomen Natojäsenyyttä. Eli, kuten kirjoitin, Suomessa vastustetaan Natoa ja Suomen mahdollista Natojäsenyyttä poliittisin perustein ja tunnetasolla ja vedotaan syihin, jotka selvästi perustuvat tähän suomettumisen ajan traumoihin ja käyttäytymismalleihin.
Natojäsenyys ja siitä vapautuneesti, käytännön tasolla puhuminen ilman että se saa aikaan leimaamista tai pelottelua, on yksi tekijä siinä, voidaanko maata kutsua myös henkisellä tasolla vapaaksi läntiseksi demokratiaksi vai ei. 27:stä EU-maasta 21 kuuluu Natoon, 95 % EU-maiden väestöstä kuuluu Natomaihin ja tämä asia on ko. maille aivan luonnollinen, käytännön asia, johon ei liity mitään ylimääräisiä dramaattisia tunteita, leimaanista, pelottelua, puoluepolitiikkaa, menneisyyden traumoja tai salatiedettä.
Hyvä Mara, kokemukseni perusteella pitkäaiakaisesta ulkomailla asumisesta on kieltämättä se hyöty, että asioita oppii arvioimaan myös muiden kuin suomalaisten vinkkelistä.
Kokemukseni perusteella en kuitenkaan voi hyväksyä ajatusta, että Natojäsenyys olisi "yksi tekijä siinä, voidaanko maata kutsua myös henkisellä tasolla vapaaksi länsimaiseksi demokratiaksi vai ei". Keskustelu on hedelmällisintä, jos pystytään avoimesti tuomaan esiin mahdollisen Nato-jäsenyyden hyvät ja huonot puolet.
seurasin Aamulehdestä kokoustamistanne. oli muuten kuvaaja saanut tallennettu Stubbista mitä hauskimpia kuvia kummallisissa asennoissa. taitaa olla elohopeaa Stubbin suonissa.
mielestäni kokous oli kokonaisuuteni ihan onnistunut. paljon puhetta ja mielipiteitä. silti kukaan ei saanut kai lopullisesti poltettua käämiään kenellekään. edes Lavrov. asiat ovat pitkällä kun ne on sanottu virallisesti.
koko poppoon häviäjä ja kaltoin kohdeltu on Eka. voi kuinka murheen murtama hän oli kuvassa, kun oli erottamisesta kuullut. en tiedä hänen ansioistaan/ansiottomuudesta mitään, mutta voin arvata, että väärä ihminen sai potkut: "käyköön siellä puhumassa, hankkiudutaan siitä eroon sitten, niin puheet katoaa tuhkana tuuleen"??
voisi olla aika jäynä (vaali)mainos, kun painattaisit pinssejä, joissa lukee "sika-ahkera Stubbi" (lainaten Luhtasen Pirkon murjasua). graafikko töihin vaan.
Minulla kolmea aihetta: Venäjä, Venäjä ja Venäjä!
Kuulun niihin, joille Venäjä tuo mieleen Suomeen paenneet emigrantit, jotka joutuivat jättämään kotinsa Kannaksella tai muualla, ja jotka eivät sodanjälkeisessä Suomessa uskaltaneet opettaa lapsilleen venäjää. Lukuisilla matkoilla Neuvostoliitossa näin tuhotun ja huonostihoidetun Moskovan ja Leningradin. Kadut olivat harmaat, väriä toivat vain räikeänpunaiset banderollit, joissa luki "Eläköön keskuskomitean 25 puoluekokous" tai "Rauha maailmaan". Kaupoissa oli limppua, votkaa ja säilykepurkkeja. Katukojuissa kaalia ja mummot myivät piirakoita tynnyreistä, joiden päällä istuivat. Muistan myös beriozkat, tylyt myyjät ja museonvartijat jne. Minulla oli aina halu heittäytyä junassa suomalaisen tullimiehen kaulaan, niin ahdistavia olivat käynnit Neuvostoliitossa.
ONNEKSI AIKA ON NYT TOINEN. Olin juuri pari päivää Pietarissa: siellä on nyt kauniita kauppoja, jouluvaloja ja joulukuusia liikkeiden koristeena. Julkisia rakennuksia on restauroitu, kirkkojen kupolit on kullattu. Kaupunki kaunistuu kaunistumistaan.
Majapaikkani oli insinööripariskunnan kodissa, 1900-luvun alussa valmistuneessa jugend-talossa, joka on läpikäynyt kaikki vallankumouksen ja sodan kauhut. Muun muassa perheen isännän vanhemmat kuolivat talossa nälkään piirityksen aikana. Molemmat menettivät perestroikan seurauksena työpaikkansa, rouva oli sukellusveneiden radiojärjestelmien erityisasiantuntija ja herra kemisti. Nyttemmin rouva toimii ekonomistina tutkimuslaitoksessa ja herra tekee satunnaistöitä. He sanoivat, etteivät tee mitään demokratialle, koska se ei anna vanhuuden turvaa eikä ruokaa. He myös sanovat, että lännessä on Georgian tilanne uutisoitu väärin.
Minusta Venäjällä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin demokratisoitua.
Venäjän tulevaisuutta ajateltaessa on katsottava kauas tulevaisuuteen lastenlasten tai näiden lasten elinmahdollisuuksiin. Mielestäni lännen olisi autettava Venäjää saamaan takaisin ylpeytensä ja omaarvontuntonsa. Eikä EU voi laajentua kaikkin IVY-maihin. Siispä Venäjä pitäisi saada muodostamaan EU:n kaltainen valtioiden liitto kummpaniksi EU:lle. Se ei voi olla mahdotonta., Ei EU:iinkaan moni uskonut 60 vuotta sitten!
kauheeta tuhlausta ja omien kansalaisten kiusaamista, onneksi loppui.