Pääkaupunkijuoksu
Osallistuin tänään Viipurin Urheilijoiden perinteiseen Pääkaupunkijuoksuun. Puolikas maratoni (eli 21,1 km) meni erinomaisesti aikaan 1.30,55. Siis erinomaisesti meikäläisen tasoiselle tallaajalle, ja juoksuhan on erittäin itsekäs laji - sitä juoksee vain itseään vastaan. Kilometrivauhti oli hitusen verran alle 4,20, ainakin jos uskoo lyhyen matikan oppeihin.
Aikaisempi ennätykseni Brysselin 20km juoksussa oli 1.29,49. Siihen nähden meni siis mukavasti. Hyvää valmistelua Amsterdamin maratonille.
Sihteerini Kata Prepula juoksi 10km myös erinomaisesti. Hyvä Kata, olet stara! Ahlholmin Tomppa oli taas reitin varrella kannustamassa. On se kingi! Tällä kertaa Tompan siskokin oli mukana. Kiitos.
Meillä oli mukava juoksuporukka. Juoksin kuntoilukaverini Jarkko Vesikansa kanssa. Siinä oli myös muuta mukavaa seuraa, joka toivottavasti kommentoi omaa juoksuaan blogissa. Perinteet velvoittivat - oli päästettävä Jarkko irti noin 16 km kohdalla. Hänen aikansa 1.29,53. Onnittelut!
Myös maratonlegenda Harri Hänninen (Brysselin 20km kirittäjäni) juoksi jossain kaukana edellä. Taisin mennä Harrilta alle 1.24!
Aurinkoista sunnuntai-iltapäivää voisi hassumminkin viettää.
14 kommenttia
Paul, olen itsekin ihan fiiliksissä. Työn ja kuntoilun tasapainoilu on erittäin yksilöllistä hommaa. Omalta osaltani tiedän, etten pystyisi tekemään hommia tehokkaasti jos en kuntoilisi. Jokainen kuntoilutunti tuo kaksi tuntia lisäenergiaa...noin suunnilleen. Sitten on niitä, joille kuntoilu ei tuo lisävauhtia. Olen sen verran nihilisti, että mielestäni "kaikki tallaavat tyylillään", ja hyvä niin. Hyvin tallattu! Onnittelut siitä.
Alex
Alex voisitko kommentoida Itävallan vaalitulosta, jossa selkeästi kansallista identiteettiä ja maahanmuutton rajoittamista ajava ryhmittymä sai 30 % äänistä ja EU-liittovaltiokehitystä ajava kansanpuolue taas romahti? Olivatko äänestäjät väärässä vai mitä? Kaipaisin pientä analyysia. Onhan Itävalta yksi maista, joka liittyi meidän kanssa EU:hun samaan aikaan ja eräs yhteisön vaurammista maista.
tv. Mikael
Onnittelut Alexander tämän päivän hienosta kisasta ja ennenkaikkea KIITOS hyvästä vetoavusta! Juoksuporukkanne sopivan tasainen vauhti auttoi minua tekemään oman henkilökohtaisen ennätykseni PK-juoksussa. Olin mukananne 16 km. Amsterdamin Maratonin reitti on hieno ja nopea, joten tiedossa on sinulle sielläkin hyvä aika. Onnea matkaan!
.....äänestäjäthän ovat aina väärässä Eu:n näkökulmasta katsottuna, jos vastaus on No, kuten mm. Ranskan, Hollaniin ja Irlannin kansanäänestykset todistavat. EU-lle kelpaa vain, kun äänestäjät sanovat sydämensä pohjasta - Jeeeeeeeeees eu:lle!
Onnittelut ja kiitos "lenkkiseurasta". Väsymys otti voitin minusta ja jäin matkasta loppurutistelussa -16 km väliaikaa jäi sanomatta.
Tsemppiä harjoitteluihin ja töihin. Minun pitää hieman harjoitella lisää niin ensikerralla pääsee loppukiriin mukaan!
Kiitos vielä Alexille, Eerolle ja muille samassa porukassa (pääosan matkasta) juosseille. Oli hieno fiilis painella porukassa syksyisen metsän keskellä, jo lapsuudesta tutuissa maisemissa. Minulla taisi olla pieni "kotikenttäetu"... Pääkaupunkijuoksuja on nyt takana ehkä yhdeksän (ensimmäinen 1988), mutta harvoin sopivaa vauhtia edennyt porukka on pysynyt kasassa loppukilometreille saakka. Tämä takasi varmasti monelle meistä hyvän ajan, jota kelpaa hätyytellä vuoden päästä.
Yllättävän kova veto. Koska jouduin selän takia huoltojoukkoihin, tuli pari kuvaa : http://www.flickr.com/photos/photoc/sets/72157607553780584/
Kiitokset tosiaan vetoavusta! Tavoiteaikani alittui parilla minuutilla. Ensimmäisen puolikkaan vauhti oli kyllä hämmästyttävän tasaista. Ehkäpä muutama ylämäki olisi voitu mennä aavistuksen hitaammin, niin loppumatkaan olisi ainakin minulla saattanut jäädä hieman enemmän voimia. Hauska yksityiskohta oli, että ministerin saama kannustus innoitti meitä muitakin!
Hyvä juoksu ulkoministeriltä. Eipä varmaankaan ole kovinkaan montaa yhtä kovakuntoista ulko- tai muutakaan ministeriä maailmassa. Arvostan suuresti sitä, että isoista asioista päättävät henkilöt pitävät huolta kunnostaan ja toimintakyvystään. Terve sielu terveessä ruumiissa. Kaiken tämän turvattomuuden keskellä oli toisaalta mukava huomata, että Suomen ulkoministeri saa ihan rauhassa istuskella Pirkkolassa urheiluhallin kahviossa ja valmistautua massatapahtumaan. Jatketaan samaan malliin. Mika A. 46 v. Puolikas eilen 1.46,05.
juossut ja hyvä että ehdit ja kuntoa riittää. Maailmassa on nyt sellainen mullistuttava kriisi menossa etteikö se jo aiheuta huolen aihetta ulkoministerin mieleen ulkopolitiikkaa ajatellen, miten toimia jne. Ulkomaankauppa on todellakin osa ulkopolitiikka ettei vaan olisi olennainen osa?
Kiitokset erittäin hyvästä vetoavusta ja seurasta. Minun gps laitteet eivät toimineet lenkin aikana, mutta ei hätää, koska tiedotus pelasi porukassa hyvin ja jokaisen km jälkeen tiesin mitä vauhtia juostaan.
Alexin toiminta juomapisteelle oli myös ripeää, itse jäin aina n. 10 m. jälkeen. Pääsin melkein tavoiteaikaan 1.30, meni 29 s yli. Tsemppiä maratonille ja kiitos vielä koko porukalle juoksusta.
Naapurin kanssa aterialle
Urheileminen antaa voimavaroja ja tarpeellista etäisyyttä asioihin, hyvä niin. Myönteinen puoli Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa puolestaan on se, että Suomen ulkoministeri ON HUOMATTU. Nyt täytyy miettiä, miten otetaan Venäjä mukaan neuvotteluihin niin, että he saavat kokea olevansa mukana päätösten teossa. Diplomatian muuttaminen Venäjää kohtaan suopeammaksi on nyt ajankohtaista; arvostelun voi kääntää voimavaraksi. Venäjän kritiikin voi tulkita myös myönteisin mielin: Venäjä on tuonut esiin sen, että Venäjä haluaa olla mukana päätöksenteossa. Nyt ehkä kannattaisi miettiä, että Kuka voisi olla tämä Arvoisa Linkki Venäjällä, jonka kanssa puhumalla saataisiin asioita lyötyä lukkoon kaikki osapuolet huomioon ottaen. Yhteydenpito Itään on yhtälailla tärkeä Suomelle kuin yhteydenpito Länteen. Yhteistyö on parhaimmillaan kun osapuolten välillä vallitsee keskinäinen kunnioitus. Tarpeeksi suuria vääntöjä kun yhdessä koetaan/voitetaan, niin parhaimmassa tapauksessa "vihollista alkaa rakastamaan".
Hyvinhän se sinulta meni! Olin itse toisessa pääkaupunkijuoksussani, ja jo tekemässä pitkäksi venähtänyttä loppuvenyttelyäni kun tulit vaatenarikasta vastaan. Ei, en todellakaan juossut käsilläni, enkä yrittänyt kaataa lamppua. Totaalinen kuntoilu vaan ottaa koko kropan päälle...



Onnea Alex hienosti menneelle kisalle! Itsekin olin mukana juoksussa, mutta jäin Sinusta 15 minuuttia. Olet kyllä one hell of a super man, kun vaativan hektisestä työstä huolimatta kykenet noin kovaa juoksemaan. Tsemppiä Amsterdamin maratonille.
T. Paul