YK:n turvaneuvostossa

Torstaiaamuna lenkillä New Yorkin suomalaisten (kaikki eivät kuvassa...) kanssa
Tässä vielä pari kuvaa eiliseltä. Pidin äsken puheenvuoron YK:n turvaneuvostossa Etyj-puheenjohtajan ominaisuudessa. Puheenvuoron runko löytyy tästä. Varsinanen pidetty puhe löytyy webcastina täältä.
Olin otettu Ranskan, Belgian, Britannian, Yhdysvaltojen, Italian, Kroatian ja Venäjän puheenvuoroista. Tuli täysi tuki Etyj:n toiminnalle.
Mitä olet mieltä puheenvuorosta ja käydystä keskustelusta? Suomalainen ei usein pääse turvaneuvostoon örisemään.

New Yorkin ministeriviikon järjestelyvastaavia Suomen pysyvästä YK-edustustosta vas. Sami Wacklin, Heidi Schoderus-Fox ja Karoliina Ohukainen
12 kommenttia
"I visited Tbilisi and Moscow when the fighting was still going on, and explored the possibilities of an immediate ceasefire."
Anteeksi vaan Alex, mutta minusta Sinä arvoisa ulkoministerimme ja ETYJin pomo olet aivan liian optimistinen ja hyväuskoinen - naiivi. Sinä jaksat uskoa Venäjästäkin hyvää, vaikka Venäjä on ollut jo noin 500 vuotta imperialistinen roistovaltio ja on sitä edelleen. Venäjä on koko sen 500 vuoden ajan valloittanut muiden kansojen alueita juuri niin paljon kun sen voimat ovat kulloinkin riittäneet.
Tärkeintä tässä sodassa Venäjän ja Georgian välillä ei suinkaan ollut saavuttaa välitön tulitauko - vaan varmistua siitä, että absoluuttisesti KAIKKI Venäjän joukot poistuvat varmasti absoluuttisesti KAIKILTA Georgian alueilta.
Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että Sarkozy ja OSCE ovat vain auttaneet Venäjää miehittämään lopullisesti osia kansainvälisesti tunnustetuista Georgian alueista - jotka ovat olleet Georgian alueita jo "tuhansia vuosia".
Voistiko organisoida pitkän tapaamisen Ekan kanssa ja välillä vaihteeksi kuunnella huolella mitä hänellä on sanottavana.
Pyydän uudelleen anteeksi, etten voi yhtyä "hypeen".
suomalaisilla on kummallinen kyky päästä minne vaan örisemään, mutta höpisemään on sitten jo ihan toinen juttu.
jännää. tämä englanninkielinen vaikutti enemmän "normaalilta" poliittiselta puheenvuorolta kuin aiemmat suomenkieliset. siinä on enemmän arvokkuutta ja pitkää piimää. kuulijat huomioon ottaen varmasti oikeanlaista tekstiä, tavallisille ihmisille puhuessa ehkä ei. se tärkein puhujan sääntö taisi olla, että pitää ottaa huomioon kuulijakunta puhetta suunniteltaessa, siinä olet/on onnistuttu. pari viimeistä kappaletta on saman tyylistä tekstiä kuin suomeksi kuullut (tyylin vaihdosta tietää puheen päättyvän ja nukkuvat heräävät).
kivan oloista porukkaa siellä suomalaisena isäntäväkenä.
Optimistisuus ja puolueettomuus on osa etyjin puheenjohtajan roolia
Siis näköjään on alistuttu siihen, että Venäjän on valoittanut Georgian alueet ja aikoo liittää ne Venäjään.
Ei tuossa puheessa ollut mitään sellaista hätkähdyttävää, että Kofi Annanin (vai mikä se nyt oli) pastilli olisi mennyt väärään kurkkuun.
Herra ulkoministeri olisi voinut ladella samalla tavalla kuin Suomessa, että jaan tässä tehtäviä presidenteille Medved ja Bush vastauksiin on 12 tuntia aikaa.
Ehkä tarkoitus olikin vain hymistellä ...
Jos haluat venäläisten kanssa sopia jotakin, niin palauta heille ensimmäiseksi heidän joukkojensa komentajan pää laatikossa (venäläinen vertauskuva).
Miksi venäläiset tai amerikkalaiset ottaisivat ETYJ:n tai YK:n puheita vakavasti ?
Enemmän venäläiset on huolissaan siitä ostaako ranskalaiset ja saksalaiset heidän kaasuaan ja millä hinnalla, kuin siitä että joku YK on vaatinut heitä noudattamaan sopimusta.
Ja se North Stream on todellakin poliittinen asia, vaikka Halonen ja Lipponen (punaiset) väittäisivät jotain muuta.
Se kaasuputki on Suomen kannalta erittäin vakava turvallisuuspoliittinen ja talouspoliittinen uhka.
Esittämällä, että se on vain ympäristöasia teemme itsestämme pellejä, kun kaikki muut itämeren kansat ymmärtävät asian oikean luonteen.
Tuomo: "Se kaasuputki on Suomen kannalta erittäin vakava turvallisuuspoliittinen ja talouspoliittinen uhka.
Esittämällä, että se on vain ympäristöasia teemme itsestämme pellejä, kun kaikki muut itämeren kansat ymmärtävät asian oikean luonteen."
Näin on.
Milläköhän Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaisesti tunnustamat separatistiset alueet valloitetaan takaisin kun edes Yhdysvallat ei ole vaarantamassa Venäjä-suhdettaan Georgian takia. Tämän kohdan ulkoministeri Ricen 18. syyskuuta pitämästä puheesta ainakin suomalainen kampanjamedia jätti siteeraamatta:
"On August 7th, following repeated violations of the ceasefire in South Ossetia, including the shelling of Georgian villages, the Georgian government launched a major military operation into Tskhinvali and other areas of the separatist region. Regrettably, several Russian peacekeepers were killed in the fighting."
Rice ja Lavrov ovat jo julkisestikin palanneet yhteisen työpöydän ääreen sopuisissa merkeissä -ja hyvä niin.
---
Financial Timesin tuoreen tutkimuksen mukaan vain 41% amerikkalaisista kannattaa Georgian ja Ukrainan natojäsenyyttä. Suurissa Eurooppalaisissa natomaissa sotaliiton laajeneminen kaukasukselle saavuttaa alle kolmasosan hyväksynnän.
Saman tutkimuksen mukaan alle puolet Ranskan, Espanjan, Saksan, Italian, Yhdysvaltojen ja Iso-Britannain kansalaisista kannatta kotimaidensa osallistumista Baltian maiden puolustamiseen Georgian selkkauksen kaltaisen tilanteen sattuessa.
Suurin uhka maailmanrauhalle ei "lännen" mukaan suinkaan ole Venäjä, Venäjä, Venäjä. Jopa amerikkalaisista suurempi osa pitää Yhdysvaltoja isompana uhkana kuin Venäjää.
http://www.harrisinteractive.com/news/FTHarrisPoll/HI_FinancialTimes_HarrisPoll_September2008.pdf
---
Turvaneuvosto on, hyvässä ja pahassa, ilmentymä atomiasevaltojen pyrkimyksille olla astumatta toistensa varpaille kansainvälisissä selkkauksissa. Sellainen saattaisi pahimmillaan johtaa ydinsotaan. Puheet turvaneuvoston sivuuttamisesta jollain "demokraattisten" maiden koalitiolla mallia McCain ovat täysin vastuuttomia. Ulkoministerikin lienee nyt luopunut tällaisista akateemisista pohdinnoista ja hyvä niin.
---
Ulkoministerin puheenvuorosta jäi kaipaamaan huomautusta Etykistä; kuinka Jakobson ja Kekkonen junailivat puolueettoman Suomen isännöimään maailmanhistoriaan vaikuttaneen apparaatin, jonka käyttökelpoisuus yhäti vakuuttaa.
Lahtinen: "Suurin uhka maailmanrauhalle ei "lännen" mukaan suinkaan ole Venäjä, Venäjä, Venäjä."
Kannattaa huomata, että nimenomaan Venäjä on hyökkääjä ja miehittäjä mm. Georgian sodassa 2008 - ei suinkaan Georgia.
Miten voi tulla "täysi tuki Etyj:n toiminnalle" jos itänaapuri haukkuu ulkoministerin työtä Etyj:ssä? Luo Alex mielummin hyvät suhteet itänaapuriin, se on pitkällä tähtäimellä paljon parempi ratkaisu kuin natoon liittyminen. Jos suhteet venäjään toimii silloin ei tarvitse liittyä natoon ja ME emme ole venäjällekkään suinkaan minkäänlainen uhka. Tiedän Alex, että olet opiskellut amerikassa ja ihailet sitä kulttuuria. Mutta vaikka hampaat on valkoiset niin se ei silti muuta sitä tosiasiaa että naapuri se paras ystävä on tai muuten menee tappelun puolelle ja hampaatkit tippuu siinä tappelussa. Sori huono esimerkki, koska ei taida olla kokemusta homeisista kaupungin ylikalliista vuokra-asunnoista.?? Mutta pointti oli JOS NAAPURI EI VALITA JA MINÄ EN VALITA NIIN KAIKKI ON HYVIN (ei tarvita kolmatta osapuolta eli NATOa)
Hei Alex,
unohdin aiemmin esittää suoran kysymyksen YK:n yleiskokousasioista eli mikä on Suomen positio yleiskokouksen päättäessä Serbian aloitteesta koskien Kosvon itsenäisyyden laillisuuden tutkimista kansainvälisessä oikeudessa - ICJ:ssä? Aloite vaatinee edetäkseen kokouksen enemmistön puollon.
http://video.state.gov/?fr_story=0f4229d89d1913617c8566755d04bea8a1354357
Ricen puhe kokonaisuudessaan pidetty German Marshall Fundissa, www.gmfus.org , 18. syyskuuta.
Johtopäätöksiä tästä puheesta ja toimista mm. Georgian-kriisissä:
USA ei koe Venäjää enää Neuvostoliiton romahdettua minkäänlaiseksi "uhkaksi" tekipä se maailmalla sitä tai tätä, vaan ensisijaisena päämääränä on kehittää Venäjästä kumppani.
Kaikki muu, jos USA:n suorat intressit eivät ole uhattuna, ovat kauppatavaraa tässä pitkän tähtäimen prosessissa.
Ne, jotka tämän prosessin aikana ajautuvat tai ajetaan vakavaan ristiriitaan Venäjän kanssa, eivät itseasiassa voi nojautua USA:n tukeen olivatpa kuinka läheisiä USA:n ystäviä - kuten Georgia - tai liittolaisina olevia tai tulevia NATO-jäseniä - kuten Ukraina.
USA ottaa mielellään ystäviltä ja liittolaisilta kaiken avun vastaan "war on terror" -projekteihin, mutta ei käytännössä noudata enää vastavuoroista NATO:n avunantovelvoitetta.
Alexin puhe käsitteli niin monia seikkoja, että se antaa lukijalle mahdollisuuden nostaa esiin puheesta tärkeimpinä pitämiään seikkoja. Mielestäni tällaisia seikkoja ovat:
1.Uuden platformin kehittäminen konfliktien ratkaisuun, jolloin ETYJ, EU, YK sekä muut merkittävät osapuolet toimisivat yhdessä pyrkimyksessään saavuttaa pitkäaikainen stabiliteetti po. alueella; sekä
2.Alexin kaksi päätelmää:
a. on parempi toimia konfliktien ratkaisun edistämiseksi heti kuin antaa niiden ”kyteä” (JP: ja siten mahdollisesti eskaloitua) ja
b. kv. turvallisuusrakenteiden uudelleenasemointi ja kehittäminen perustuen tehokkaaseen multilateraaliin yhteistyöhön.
Alexin em. pointteja voidaan myös verrata Medvedevin kesäkuiseen lausuntoon ”European Security Treaty'stä” sekä Lavrovin YK:ssa äskettäin esittämään ”Helsinki 2:seen” (Lavrov viittasi ETYKiin). Vaikka Lavrovin ja Alexin ehdottamat keinot eroaisivatkin toisistaan, niitä yhdistää aito huoli siitä, ettei nykyinen globaaliturvallisuusjärjestelmä toimi niin kuin pitäisi.
Ns. ”Lyhyiden askelten taktiikka” yhdistettynä pidemmälle tähtäävään strategiaan on ainakin toistaiseksi osoittanut elinvoimaisuutensa ja menestyskykynsä Georgian konfliktin ratkaisussa, ja samaa metodia tulisi käyttää pyrittäessä uudistamaan multilateraalia kv. turvallisuusjärjestelmää. YK:n turvallisuusneuvoston veto-dilemma on fakta, muttei se tarkoita sitä, että YK:n turvallisuusneuvosto pitäisi romuttaa, vaan sitä, että tarvitaan myös uusia rakenteita kv. turvallisuuspolitiikan globaaliin ja multilateraaliseen hallintaan.
Ensisijaisesti tulisi päästä yhteisymmärrykseen yhteisestä tavoitteesta, minkä jälkeen tulisi sopia, missä asioissa voidaan ensimmäiseksi edetä ja mitä uusia rakenteita tarvitaan ensisijaisesti.



Kyyninen (tai realistinen) näkemys:
YK:ssa pidetyistä puheista ei kukaan välitä pätkääkään, tuskin edes tiedotusvälineet. Vain kahdenkeskiset puheet niiden kanssa, joilla on todellista vaikutusvaltaa merkitsevät.
Kiinnostaisi tietää, kuinka paljon on puhuttu Venäjän edustajien kanssa.