10 teesiä

Kommentteja

1. Maailma on muuttunut Georgian kriisin myötä ja voimapolitiikka tehnyt paluuta

Kapea näkemys. Liioteltu. Loppujen lopuksi vähäinen muutos. "Pörssisota" paljon merkittävämpi.

2. Elämme päällekkäisyyksien maailmassa - kansanväliset järjestöt ja kansallisvaltiot, liberaalit demokratiat ja autoritaariset regiimit

Näin on aina ollut. Vain diktatuuri mahdollistaa yksioikoisen rakenteen. Mitkä päällekkäisyydet pitäisi purkaa?

3. Olemme menossa kohti post-amerikkalaista maailmaa

Jos tarkoitat sitä, että USA:n rooli maailmanpoliisina on ohi niin OK.

4. "Russia is back" - Venäjä on palannut taloudelliseksi ja poliittiseksi suurvallaksi

Venäjä on ja aina ollut taloudellinen ja poliittinen suurvalta. Ja loistavat markkinat pienelle Suomelle. Osaammeko toimia Venäjän markkinoilla? Tulevaisuus näyttää hyvältä. Turvaa suomalaisten työllisyyttä. Venäläiset löytävät vielä paremmin Suomen investointikohteena.

5. EU:sta on syntymässä suurvalta - myös ulkopoliittisesti

Ei. Eikä tarvitsekaan. Näkökulma hämärtynyt.

6. EU:n ulkopoliittinen painopiste siirtyy itään, Länsi-Balkanilta Kaukasiaan ja Keski-Aasiaan

Ehkä. Mutta antaa maiden hoitaa itse perusasiat kuntoon. Ei sotketa soppaa. Ei edes muslimimaissa.

7. Yhdysvaltojen vaaleilla on todellista merkitystä Euroopalle ja yhteistyösuhteelle

Kyllä.

8. Selontekomenetelmä kaipaa remonttia - tarvitaan vuosittainen eduskunnassa käsiteltävä arvio ulkopoliikasta

Kyllä

9. Suomessakin ollaan menossa kohti uudenlaista ulkopolitiikkaa ja raikkaampaa keskustelua

Toivottavasti ei mennä Naton kylmiin tuuliin ja pyösteisiin. Siivotkoon Nato itsensä, ennenkuin menee poliisiksi Aasiaan ja Afrikkaan tai etelä-Amerikkaan

10. Nato-keskustelussa leimakirvestä heilutetaan edelleen turhan kovin, fobioista pyrittävä eroon

Natointoilijat (Alex?) heiluttelevat kirveitä ja miuita aseita. Kenellä fobiat? Russofobiat?

Alex: "5. EU:sta on syntymässä suurvalta - myös ulkopoliittisesti"

Ei voi muuta sanoa, kuin, että olisitpa oikeassa. Ettet vaan olisi idealistinen optimisti?

Perustuslakia, joka oli minusta ihan kohtuullisen hyvä, ei saatu voimaan.

Lissabonin sopimuskin torbedoitiin.

Ei ole ulkoministeriä, yhteisestä puolustuksesta ei ole hajuakaan, ...

---

"10. Nato-keskustelussa leimakirvestä heilutetaan edelleen turhan kovin, fobioista pyrittävä eroon"

Näin on.

Nyt asiallinen keskustelu on jostakin syystä lähes mahdotonta. NATO on läntisten demokratioiden yhteinen puolustusliitto. Noin 95% EU-kansalaisista on samalla NATO-maan kansalainen. Me kuulumme samaan arvoyhteisöön.

3,4 ja 5 osuvat minunkin kuvittelemaani maailmankuvaan.
lähitulevaisuudessa tulemme näkemään etenkin lähi-idän alueella rajuja muutoksia johtuen näistä muutoksista.

lisäksi voi hyvin olla että usa hiukan sulkeutuu muulta maailmalta, etenkin talouden osalta.

kohdan 9 allekirjoitan myös ja osin tämä on uuden ulkoministerimme ansiosta.

kohdasta 10 sanoisin, että natofobiat ovat ihan oikeutettuja, kukakohan sitä georgian presidenttiäkin suostutteli etelä-ossetiaan hyökkäämään. jotenkin tuntuu että isot pelas yhdessä georgian kentältä ulos. mikään muu voi selittää noin yltiöpäistä hyökkäystä, etenkin kun tiedossa oli että venäläiset olivat jo valmiiksi ryhmittyneet invaasioon.

"1. Maailma on muuttunut Georgian kriisin myötä ja voimapolitiikka tehnyt paluuta"

Eipä kait se mihinkään ollut kadonnut, ainoastaan painopisteet olivat muutaman vuoden erilaiset.

2. Elämme päällekkäisyyksien maailmassa - kansanväliset järjestöt ja kansallisvaltiot, liberaalit demokratiat ja autoritaariset regiimit

Eikös tämäkin ole viimeiset muutama sata vuotta ollut enneminkin pääsääntö?

3. Olemme menossa kohti post-amerikkalaista maailmaa

Kiitos siitä, toivottavasti joskus kohti "post-idiotism"-maailmaa

4. "Russia is back" - Venäjä on palannut taloudelliseksi ja poliittiseksi suurvallaksi

Eipä se missään vaiheessa varsinaisesti ollut kadonnut, hieman heikompi oli, mutta ikävä kyllä naapurissa on ihan oikea suurvalta (yskivä tai ei) ja siihen on asianmukaisesti suhtauduttava.

5. EU:sta on syntymässä suurvalta - myös ulkopoliittisesti

Toivotaan niin, yksi suurvallan tunnusmerkkejä on yhtenäinen ulkokuva - tähän mennessä EU ei moisia ole juurikaan näyttänyt!

6. EU:n ulkopoliittinen painopiste siirtyy itään, Länsi-Balkanilta Kaukasiaan ja Keski-Aasiaan

Uskoisin enneminkin lähialueiden paikallisten häiriöiden jälkeen painopisteen siirtyvän kaukoitään; Kiina, Korean alue ja Indonesian alue ovat jo osoittaneet ihmisoikeuksien kunnioituksensa...

7. Yhdysvaltojen vaaleilla on todellista merkitystä Euroopalle ja yhteistyösuhteelle

Todennäköisesti, toivon todellakin ettei vanhoja virheitä toisteta.

8. Selontekomenetelmä kaipaa remonttia - tarvitaan vuosittainen eduskunnassa käsiteltävä arvio ulkopoliikasta

Tai selkeämpi vastuunjako

9. Suomessakin ollaan menossa kohti uudenlaista ulkopolitiikkaa ja raikkaampaa keskustelua

Kiitos sinun!

10. Nato-keskustelussa leimakirvestä heilutetaan edelleen turhan kovin, fobioista pyrittävä eroon

Toivotan onnea!

Valttari Nevala, katso ulkolinjan dokumentti Anna Politkovskajasta (löytyy netistä Yle Areenasta) ja puhu vasta sitten russofobiasta.

Näkyy vasemmistolaisuus siinä, että NATO on paha ja Venäjä on suuri mahdollisuus. Niinpä. Ja missä arvot, kuten ihmisoikeudet? Aate tekee sokeaksi. Kauppaa vaan, vaikka tsetseenien verellä.

Miksi muuten et halua EU:sta voimakasta ulkopoliittista toimijaa, mutta pidät Venäjän suurvalta-asemaa luonnollisena. Kenen joukoissa haluat seisoa. Ja mitkä arvot vaalimisen arvoisia?

kyllä natosta pitää uskaltaa puhua, onhan siitä puhuttu aina totta että nato fobioista on päästävä eroon mutta ei venäjä tällä hetkellä mikään uhka suomelle ole mutta nyt natoon kannattas pyrkiä joskus uhka idästä saattaa vielä tulla

1. Tämä oli täysin venäläisten masinoima operaatio, jotta pääsivät esittelemään aseitaan ja voimaan muulle maailmalle. Vanhan-ajan neuvostomeininki is back valitettavasti.

2. Päällekkäisyyksiä tarvitaan, jotta kaikki maat ja kulttuurit voivat osallistua vaikuttamiseen, kaikki eivät voi olla saman sateenvarjon alla vaikka tilaa olisikin.

3. Post whatever. Noh jenkit kuitenkin maksavat nyt todella kovan hinnan ylimielisyydestään talouspolitiikassa ja maailmanpolitiikassaan.

4. Miksi venäläiset haluavat olla herrakansaa ja alistaa maita ja kulttuureita vain sille että nostavat omaa 'egoansa' maailmalle. Lisäksi he ovat saamarin julmia myös oman maansa kansalaisille. Ei see tee suurvaltaa, että varastaa palasen maata Georgialta ja leveilee öljyrahoilla.

5. Ei ole eikä tule. Intressit on kauppapoliittiset.

6. Palokuntaa tarvitaan eniten siellä missä palaa.

7. Toivottavasti demokraatit voittaa, muuten ei muutu mikään.

8-10. Suomen ulkopoliittinen keskustelu on kirjoitettu valmiiksi vuorosanoja myöten jo seuraavaksi 10:ksi eteenpäin.

Aamukahvivaittelymme aiheena oli ns. tasa-arvokiintio brandiprojektissa. Ehdotan ja toivon, etta naisia tulisi ottaa tyoryhman jaseniksi, mutta ei kiintion tayttamiseksi. Eiko olekin niin, etta esim.menestyvimmat hotellit, ainakin Suomessa, ovat naisten vetamia. Miksi? Koska nama naiset ajattelevat tyokseen hotelliensa imagoa, sita, miten muut hotellin nakevat. Naiset parjaavat alalla, koska he osaavat kiinnittaa huomiota pieniinkin asioihin, joista syntyy se imagokokonaisuus. Nailla naisilla on varmasti paljon intuitiota ja kokemusta siita, miten jaadaan positiivisella tavalla mieleen.

Muutama pointti.

1. Vastako Georgian kriisin myötä?

2. Noin taitaa olla jatkossakin.

3. Jos tämä tarkoittaa sitä, että maailman napa ei ole enää Usa, kuten Fareed Zakaria kirjoittaa, niin olen samaa mieltä.

4. "Russia is back". Entä sitä ennen?

5. Tuo suurvalta-ajatushan on hyvin tyypillinen kautta historian. Unelmat eivät tietenkään ole kiellettyjä. Toisaalta mm. Aleksanteri Suuri kyllä toteutti "Suuren" unelmansa ja eteni aina Intiaan asti. Aleksanterilla oli kyllä muutakin poweria kuin "soft poweria.". Mahtaisiko eu:n tunnuslauseeksi sopia tulevaisuudessa" Soft powerilla sotilasmahdiksi."

6. Eu:n kyllä kannataisi hoitaa demokratiavajeensa ensin itse omassa keskuudessaan, ennen kuin alkaa markkinoida sitä muille "maailmanvalloitusretkillään". Turkilta voisi myöskin vielä enemmän perätä tunnustusta Armenian kansanmurhasta, jossa kuoli läntisen arvion mukaan 600 000 -1 500 000 miljoonaa armenialaista.

7. Todennäköisesti eu on puolensa valinnut. Eli vaikutusta on.

8. No mikäpä siinä tässä "hektisessä" maailmassa.

9. Jaa uudenlaista? Onko näköpiirissä kenties uusia optioita?

Saman käsitteen otti käyttöön valtiotieteiden ylioppilas Paavo Lipponen 1966. Silloin se tarkoitti demarien työntymistä ulkoasianhallintoon, globaalien ongelmien korostamista ja puolueettomuustavoitteen pehmentämistä. IS: 20.9.08.

10. En ole kyllä huomannut, että tavallisilla kansalaisilla olisi sellaisia "fobioita", joista Suomen polittiinen eliitti ja media näyttävät kovasti kärsivän.

Tuo kolmoskohta eli post-amerikkalainen maailma on mielenkiintoinen ja uskoakseni varsin osuva. Ajattelinkin sitä tässä eräänä päivänä huomatessani että nykyään työmatkani suuntaavat aasiaan kun ennen suuntana oli länsi...

Kiitos Jaska L

Itse kirjoitan ja kommentoin aina omalla nimelläl

Kommentti
"Valttari Nevala, katso ulkolinjan dokumentti Anna Politkovskajasta (löytyy netistä Yle Areenasta) ja puhu vasta sitten russofobiasta."

Katsoin dokumentin. Hyvä dokumentti. Mutta se ei ollut kertomus koko Venäjästä. Kun rakennamme vaikkapa Kuusamosta käsin rajaa ylittävää yhteistyötä, ei kaikki venäläiset ole samanlaisia. Yksilöitä siinä missä suomalaisetkin. Meillä rajan asukkailla on monivuosisatainen historia. Tunnemme kyllä historiamme.

"Näkyy vasemmistolaisuus siinä, että NATO on paha ja Venäjä on suuri mahdollisuus."

En kuulu mihinkään poliittiseen ryhmittymään. Siinä taas Jaska L:n leimakirves osui omaan nilkkaansa. Edelleen Venäjä on suuri mahdollisuus. Russofobia juoksuhaudoista estää näkemästä mahdollisuuksia.

" Niinpä. Ja missä arvot, kuten ihmisoikeudet? Aate tekee sokeaksi. Kauppaa vaan, vaikka tsetseenien verellä."

Olen useaan otteeseen kommentoinut Alexillekin, että Suomen tulee toimia lääkärinä ulkopolitiikassa ei tuomarina.

"Miksi muuten et halua EU:sta voimakasta ulkopoliittista toimijaa, mutta pidät Venäjän suurvalta-asemaa luonnollisena."

Ei todellakaan ole tarpeen. Hyvät yhteistyösuhteet antavt myös mahdollisuutta toimia konfliktitilanteissa. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että Venäjä hajauttaisi hallintoa. Mutta se on venäläisten itse tehtävä ja valittava jos haluavat. En lähde heitä neuvomaan. Voin hyvin kertoa heille miten täällä paikallisesti toimitaan. Ja jouluna tulee taas kymmeniä chartereita katsomaan miten täällä Kuusamossa toimitaan ja kuinka palvelut sujuvat.

"Kenen joukoissa haluat seisoa. Ja mitkä arvot vaalimisen arvoisia?"

Luotan omaan ajatteluun. Kuusamolaisten, hyvin erilaisten ihmisten joukossa tietenkin seison. Rajaseudun asukkaana ja suku Kuusamossa
jo 1720-luvulta lähtien tuo perspektiiviä.

Ja Alexille edelleen. Millaiset kontaktit ja suhteet Venäjään? Saakasvili ei liene kovin hyvä briiffaaja ja koutsi Venäjästä. Suosittelen Oulun läänin maaherraa Eino Siuruaista.

1. Maailma on muuttunut Georgian kriisin myötä ja voimapolitiikka tehnyt paluuta

Georgian kriisi ei ole merkittävä muuta kuin siellä elävien ihmisten kannalta, ei edes paljon puhuttu öljyputki ole niin kauhean tärkeä strateegisesti. Mihinkä se voimapolitiikka olisi hävinnyt? Ei mihinkään. Mukaillen vanhaa sanontaa "koirat haukkuvat mutta karavani kulkee" eli paljon voi puhua niitä näitä mutta voima on aina ollut se joka hallitsee.

Richard Nixonin aikana kun Hanoita pommitettiin oli suuri finanssikriisi menossa ja Italia taisi ilmoittaa irtaantuvansa kultakannasta, kun Nixonille ilmoitettiin näistä suurista finanssiongelmista hän oli lukemani mukaan sanonut ettei hänellä ole aikaa miettiä niin pieniä asioita kuin Liiran tulevaisuutta. Nyt voi sanoa ettei Hanoin pommittamisella ollut suurtakaan merkitystä maailman menoon, mutta silloisella finanssikriisillä oli suuri merkitys. Joten eipä ole Georgian kriisilläkään suurta merkistysta lähitulevaisuuteen verrattuna tämän päivän finanssikriisiin joka vaikuttanee suuresti lähivuosien maailman menoon.

2. Elämme päällekkäisyyksien maailmassa - kansanväliset järjestöt ja kansallisvaltiot, liberaalit demokratiat ja autoritaariset regiimit

Niinhän se on aina ollut, mitä uutta nyt olisi muuta kuin että eri aikakausina on eri tahot jotka toimivat.

3. Olemme menossa kohti post-amerikkalaista maailmaa

Näinhän tämäkin asia on että aina on jonkun suurvallan post-aika! Post-Rooma, Post-Britannia jne. Vielä ei ole Post-Amerikan aika ja kokonaan seillaista ei taida tullakaan vaikkakin post-ainoa supervalta kylläkin. Amerikan Yhdysvallat ei häviä mihinkään, vain suhteellinen voima heikkenee. Mielenkiintoista että yhdestä suurvallasta voi sanoa että oli post-aika joskus, tästä voi nyt sanoa että elämme Pre-Kiina aikaa, kohta Kiina tulee ja kertoo mitä haluaa ja tekee. Meillä taitaa olla myös Pre-Intia aika meneillään, oliko olemassakaan mitään Post-Intiaa? Tämän mukaan eletään - minkälainen tilanne kulloinkin.

4. "Russia is back" - Venäjä on palannut taloudelliseksi ja poliittiseksi suurvallaksi

Venäjä yski ja oli heikkona eikä vieläkään oikein toipunut, mutta suurvaltahan se on ollut pitkään, vaikkakaan ei aina. Koottuaan voimansa Venäjä jatkaa nykyistä voimakkaampana suurvaltana, ei pitäisi olla yllätys kenellekään. Toistan itseäni että sen mukaan eletään.

5. EU:sta on syntymässä suurvalta - myös ulkopoliittisesti

Jaaha, mitähän tästä sanoisi? Toivottavasti syntyy, edellytyksiä olisi kunhan opimme toistemme tavoille keskinäisessä kanssa käymisessä. Osaamista ja taitoa löytyisi, olemmehan riidelleet ja sotineet keskenämme niin kauan emmekä enään sellaista tahdo.

6. EU:n ulkopoliittinen painopiste siirtyy itään, Länsi-Balkanilta Kaukasiaan ja Keski-Aasiaan

Painopisteet taitavat siirtyä mihin suuntaan hyvänsä mitä milloinkin tapahtuu, kunhan EU:n jäsenmaat itse pärjäävät tyrskyissä. Emme taida itse olla valitsemassa minne päin painopisteet siirtyvät, muut tekevät asioita jotka vaikuttavat painopisteisiin.

7. Yhdysvaltojen vaaleilla on todellista merkitystä Euroopalle ja yhteistyösuhteelle

Onpa tietenkin, suurvalta ja pre-suurvalta on hyvä olla hyvissä väleissä!

8. Selontekomenetelmä kaipaa remonttia - tarvitaan vuosittainen eduskunnassa käsiteltävä arvio ulkopoliikasta

Kyllä, viitaten kohtaan 6! Muut tekevät asioita tässä maailmassa omassa tahdissa, ei Suomen Eduskunnan valitsemassa tahdissa!

9. Suomessakin ollaan menossa kohti uudenlaista ulkopolitiikkaa ja raikkaampaa keskustelua

Mielellään raikkaampaa keskustelua, niin virallinen keskustelu ja myös tällainen virkistävä foorumi kuin tämä jossa voi tuntea osallistuvansa vaikkakaan ei voi vaikuttaa asioihin. Kuinkahan uutta ulkopolitiikkaa olisi tulossa? Meillä on suurvalta itänaapurina, ei me kovin paljon toisenlaista ulkopolitiikkaa tarvita kuin että pärjätään hyvin naapurimme kanssa. Ei kuitenkaan selin maate kuin alistunut koira, ei naapurikaan varmaan sellaista kunnioita!

10. Nato-keskustelussa leimakirvestä heilutetaan edelleen turhan kovin, fobioista pyrittävä eroon

Kannattaa itseämme ajatellen punnita tarkasti, silloin pitääkin keskustella, mitä naapuri ajattelee ja mitä hyötyä meillä on jäsenyydestä. Voi olla että meille on enemmän hyötyä olemalla menemättä mukaan on kuitenkin todella epätodennäköistä että naapurin kanssa tulisi sellainen tilanne että tarvitsisimme sotilaalista apua. Jos tulisi sellainen tilanne, niin maailman kirjat olisivat muutenkin niin sekaisin ettei kenenkään voimat riittäisi meitä pelastamaan.

5. "Eu:sta suurvalta"

Mikä ihmeen suurvalta? Miten tämä suurvalta-asema näkyy? Ainakin minulle välittyy tiedotusvälineiden kautta ainainen riitely,sotilaallinen heikkous(Robert Gates mainitsi tämän eilen), poliittinen korrektius,terrorismin vähättely etc. Eu:sta ei koskaan tule suurvaltaa. Kansallismielisyys on nousussa Euroopassa oikeistopopulististen puolueiden ja ihan valtavirtaoikeistolaisten kuten Merkel,Sarkozy ja Berlusconi toimesta. Eu on byrokratiakoneisto ja heikko kuin korttitalo, joka romahtaa tätä menoa. Jos romahtaminen halutaan estää Eu:n pitäisikin keskittyä pelkkään kauppapolitiikkaan(EEC) ja ilmastosuojeluun ja jättää utopistiset liittovaltio- ja suurvaltaunelmat sikseen.

1. Maailma on muuttunut Georgian kriisin myötä ja voimapolitiikka tehnyt paluuta

-- Georgian tapahtumat olivat selkein ilmentymä voimapolitiikan noususta. Muutosta maailmassa siinä oli lähinnä se, että Venäjä esitteli sotilaallisen mahtinsa paluuta.

2. Elämme päällekkäisyyksien maailmassa - kansanväliset järjestöt ja kansallisvaltiot, liberaalit demokratiat ja autoritaariset regiimit

-- nämä päällekkäisyydet osin täydentävät toisiaan ja osin heikentävät toisiaan. Toisaalta niissä on se erinomainen ominaisuus, että ne esittelevät erilaisia vaihtoehtoja käytännössä.

3. Olemme menossa kohti post-amerikkalaista maailmaa

-- Totta, USAn asema näyttää todella merkittävästi heikkenevän. Hirvittää vaan se, että miten valtatyhjiö tulee täyttymään.

4. "Russia is back" - Venäjä on palannut taloudelliseksi ja poliittiseksi suurvallaksi

-- Venäjähän ei ollut kauaa poissa, mutta millainen on uusi Venäjä? Onko se nälkäinen Presidenttimme päinvastaisesta vakuuttelusta huolimatta?

5. EU:sta on syntymässä suurvalta - myös ulkopoliittisesti

-- Toivoa sopii, tällä hetkellä ei vielä ole minun mielestä näkyvissä sellaista kehitystä jota haluaisin nähdä. Onko se sittenkin niin, että ilman sotilaallista voimaa ei ole olemassa suurvaltaa?

6. EU:n ulkopoliittinen painopiste siirtyy itään, Länsi-Balkanilta Kaukasiaan ja Keski-Aasiaan

--- Hyvä niin, mutta Afrikkaakaan ei saisi unohtaa.

7. Yhdysvaltojen vaaleilla on todellista merkitystä Euroopalle ja yhteistyösuhteelle

--- Totta, uusi tilaisuus on koittamassa.

8. Selontekomenetelmä kaipaa remonttia - tarvitaan vuosittainen eduskunnassa käsiteltävä arvio ulkopoliikasta

--- Ja avointa keskustelua.

9. Suomessakin ollaan menossa kohti uudenlaista ulkopolitiikkaa ja raikkaampaa keskustelua

--- Siinä sitä onkin korpea raivattavana.

10. Nato-keskustelussa leimakirvestä heilutetaan edelleen turhan kovin, fobioista pyrittävä eroon

-- Niin, leimakirveet puolesta ja vastaan kertovat aina argumenttien puutteesta.

Mitä mieltä sinä olet? Heittäkää kommenttia.

Jotu: "kukakohan sitä georgian presidenttiäkin suostutteli etelä-ossetiaan hyökkäämään"

1. Kerro ihmeessä meillekin, että kuka - olisi tosi hyvä tietää;

2. Ns. Etelä-Ossetia on kansainvälisesti tunnustettua Georgian aluetta - oikeammin osa Georgian Shida Kartlin maakuntaa, jonka pääkaupunki on Gori;

3. Jenkit suosittelivat Georgialle pitää päänsä kylmänä, eikä provosoitua Venäjän tahallisiin provokaatiohin - mm. georgialaiskylien tulitukseen raskailla aseilla;

4. Mutta Venäjä suunnitteli ja valmistautui huolella hyökkäämään Georgiaan jo tosi pitkän aikaa - Alex saat varmaan käsiisi Suomen Puolustusvoimain Pääesikunnan Tiedusteluosaston dokumentin, jossa kerrotaan miten kaikki oikein meni. Venäjä olisi hyökännyt Georgiaan aivan joka tapauksessa ihan siitä riippumatta mitä Georgia olisi tehnyt tai jättänyt tekemättä;

5. Nimenomaan Venäjä hyökkäsi Georgian alueelle - Georgia sen sijaan EI ole hyökännyt Venäjän alueelle;

6. Venäjä miehittää edelleen kansainvälisesti tunnustettuja Georgian alueita - Venäjän on vedettävä KAIKKI joukkonsa KAIKILTA Georgian alueilta (mukaan luettuna Georgian maakunnat Abhasia ja ns. Etelä-Ossetia).

Ei NATO keskustelusta voi avointa tullakkaan niin pitkään kuin ulkoministeri vain NATOa kehuu. Ikinä en ole itse kuullut että Alex olisi puhunut esim. NATOn henkilö tappioista irakin öljysodassa. Olisiko Stubb valmis lähettämään omat lapsensa "jumalan tahdosta" Koreaan, Iraniin tai vaikka Syyriaan eturintamalle silloin kun vieras hallitus käskee?

Tuomo: "Miksi venäläiset haluavat olla herrakansaa ja alistaa maita ja kulttuureita vain sille että nostavat omaa 'egoansa' maailmalle."

Ohessa linkki tänä iltana kirjoitettuun artikkeliin Venäjän historiasta (tarkoin lähdeviittein) - ehkä se auttaa ymmärtämään mikä Venäjä on tänään:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Imperialistinen_Venaja.htm

Vinyyli Hanska - voisitko ystävällisesti kertoa missä muodossa Nato oli tai on Irakissa?

Alex

Jotu: "kukakohan sitä georgian presidenttiäkin suostutteli etelä-ossetiaan hyökkäämään"

j.p 1. Kerro ihmeessä meillekin, että kuka - olisi tosi hyvä tietää;

nii-i, sitähän tässä mietitään kuka niin typeriä ohjeita saakasvilille jakoi, varmasti on ollut usalla tietoa venäjän ryhmityksistä satelliittikuvin.

j.p 2. Ns. Etelä-Ossetia on kansainvälisesti tunnustettua Georgian aluetta - oikeammin osa Georgian Shida Kartlin maakuntaa, jonka pääkaupunki on Gori;

aina ei ole ollut niin, etelä-ossetia on vasta myöhemmin neuvostoaikaan liitetty georgiaan ja ikinä ei etelä osseetit ole tunteneet kuuluvansa georgiaan etnisesti.

j.p 3. Jenkit suosittelivat Georgialle pitää päänsä kylmänä, eikä provosoitua Venäjän tahallisiin provokaatiohin - mm. georgialaiskylien tulitukseen raskailla aseilla;

joku siellä nyt niitä neuvoja jakeli saakasvilille, oliko ne jenkit vai israelilaiset, vai väitätkö saakasvilin muuten vaan voimantunnossaan aloittaneen venäläisten rauhanturvaajien pommitukset olympialaisten avauspäivänä.

j.p 4. Mutta Venäjä suunnitteli ja valmistautui huolella hyökkäämään Georgiaan jo tosi pitkän aikaa - Alex saat varmaan käsiisi Suomen Puolustusvoimain Pääesikunnan Tiedusteluosaston dokumentin, jossa kerrotaan miten kaikki oikein meni. Venäjä olisi hyökännyt Georgiaan aivan joka tapauksessa ihan siitä riippumatta mitä Georgia olisi tehnyt tai jättänyt tekemättä;

oho, onpa georgian toimien kovaa pesua

5. Nimenomaan Venäjä hyökkäsi Georgian alueelle - Georgia sen sijaan EI ole hyökännyt Venäjän alueelle;

georgia hyökkäsi etelä-ossetiaan, joka de facto ei ole kuulunut georgiaan sitten 90 luvun, georgia murhasi osseetteja ja venäläisiä rauhanturvaajia hyökkäyksellään.

j.p 6. Venäjä miehittää edelleen kansainvälisesti tunnustettuja Georgian alueita - Venäjän on vedettävä KAIKKI joukkonsa KAIKILTA Georgian alueilta (mukaan luettuna Georgian maakunnat Abhasia ja ns. Etelä-Ossetia).

abhasia ja etelä.ossetia ovat nykyisin venäläisten mielestä itsenäisiä ja hyvä niin. ei kai alueiden asukkaita voida pakottaa enään georgian yhteyteen kun se on brutaalisti pommittanut niitä.

itse epäilen että georgia oli suurten pelinappulana, osto -ja myyntitoimeksiantona kun isot selvitteli omia polttopisteitään maailmalla.
muistat tämän vastauksen silloin kun jenkit pommittaa irania ja venäjä tuomitsee ja vain tuomitsee.

1. Maailma on muuttunut Georgian kriisin myötä ja voimapolitiikka tehnyt paluuta

-USA:n kv. oikeutta vähättelevää voimapolitiikkaa olemme joutuneet seuraamaan niin Balkanilla, Irakissa, Afganistanissa kuin nyt myös Pakistanissakin. Mielestäni sen, että Kiina ampui ohjuksella alas satelliitin, olisi pitänyt muuttaa huomattavasti enemmän julkisuudessakin esilletuotua ja äänestäjille tarkoitettua kv. politiikan analyysiä kuin sen, että Venäjä vihdoin kykeni vastaamaan USA:n etupiirien laajentamiseen tähtäävään supervaltakäyttäytymiseen, jonka aika on vihdoin ohi, jossei muuten niin siksi, että jenkit Reaganin aloittamassa rahantörsäyskilpailussa tosin voittivat Neuvostoliiton, mutta eivät älynneet (ts. sotilasteollinen kompleksi ei halunnut), että supervaltapolitiikka olisi liian kallista ja johtaisi siihen, että USA olisi yhä riippuvaisempi esim. arabivaltioista ja Kiinasta, mikä on jo nyt tosiasia. USA:ssa Georgian tilannetta on arvioitu monin eri tavoin, mikä sinänsä on hyvä verrattuna esim. siihen sotakiihkoon, joka jenkeissä vallitsi ennen Irakiin hyökkäystä think tankit mukaan lukien.

2. Elämme päällekkäisyyksien maailmassa - kansanväliset järjestöt ja kansallisvaltiot, liberaalit demokratiat ja autoritaariset regiimit

-Liberaalit demokratiat, hmm... en tunnista yhtään sellaista. Neuvostoliiton aikaan varoiteltiin mikrobetonista bisinesmiehiä, jotka yöpyivät Leningradin ja Moskovan hotelleissa. Ehkä nyt pitäisi varoittaa Ruotsin bittikaappauksista.

- Pointtihan tässä kieltämättä on se, että länsimaiseen demokratiaan tuudittautuminen ei enää pure, ei edes EU:n laajentamista ajateltaessa, vaan EU:nkin on sopeuduttava muutokseen, vaikkei se tarkoitakaan sitä, että meidän pitäisi ihannoida aasialaisia arvoja niin kuin ihannoimme jenkkejä 50- ja 60-luvuilla.

3. Olemme menossa kohti post-amerikkalaista maailmaa

- Se on ollut fakta jo siitä lähtien kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta ja USA jatkoi äärimmäisen ekspansiivista politiikkaansa kasvavasta kv. kritiikistä huolimatta, lainarahalla. Reagan oli hyvä B-filmi -näyttelijä ja vielä parempi delegoija, mutta Reagan myös tuuditti amerikkalaiset liialliseen itseriittoisuuteen.

4. "Russia is back" - Venäjä on palannut taloudelliseksi ja poliittiseksi suurvallaksi

- Totta, mutta Venäjä pitäisi kuitenkin ymmärtää enemmän yhteistyökumppanina tulevissa skaboissa. Mitä teemme, jos Kiinaa kohtaa talouskriisi? Millaiset ovat valmiutemme silloin?

5. EU:sta on syntymässä suurvalta - myös ulkopoliittisesti

- Toivokaamme, että näin tapahtuu. Kuten olen monasti aiemmin kirjoittanut: jos EU toimisi yritysmaailmassa, sen omistajat olisvat jo moneen kertaan myyneet osakkeensa, koska EU:n yhteisen politiikan kehittymistahti on sellaista, että etanakin voisi olla ylpeä kiihtyvyysominaisuuksistaan.

6. EU:n ulkopoliittinen painopiste siirtyy itään, Länsi-Balkanilta Kaukasiaan ja Keski-Aasiaan

- Näinkin varmasti on ja tuleekin osittain olla, mutta samalla pitää ymmärtää myös laajempi kuvio. Edelleen väitän, että USA:n ohjuskilpiajatus varautuu nimenomaan avaruussotaan ja silloin vastustajat voivat löytyä huomattavasti idemmästä kuin Moskovasta.

7. Yhdysvaltojen vaaleilla on todellista merkitystä Euroopalle ja yhteistyösuhteelle

- Näin on, mutta jatkossa meidän tulee nykyistä selvästi enemmän kiinnittää huomiota myös siihen, kuka tai ketkä hallitsevat esim. Japanissa, arabivaltioissa, Kiinassa, Intiassa ja maailman polttopisteissä.

8. Selontekomenetelmä kaipaa remonttia - tarvitaan vuosittainen eduskunnassa käsiteltävä arvio ulkopoliikasta

- Turvalisuuspolitiikan parlamentarisointi on hieno ajatus, mutta ehkä se pitää toteuttaa vaiheittain. Kuinka moni kansanedustaja tosiasiassa pystyy hahmottamaan lisäarvoa tuottavasti kv., turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa? Eihän kansanedustajia valita ulkoministeriöstä. Muutoin olen kanssasi tässä kohdin samaa mieltä.

9. Suomessakin ollaan menossa kohti uudenlaista ulkopolitiikkaa ja raikkaampaa keskustelua

- Tässä asiassa olet edelläkävijä. Kiitos siitä ja tsemppiä jatkossakin, vaikka välillä harmittanee niin penteleesti.

10. Nato-keskustelussa leimakirvestä heilutetaan edelleen turhan kovin, fobioista pyrittävä eroon

- Natosta ja sen vierestä on keskusteltu paljon, mutta hyvin vähän tarpeesta kehittää yhteistä EU-puolustusta. Natoon liittymistä puoltavia kannanottoja saamme lukea harva se päivä mediassa ainakin, jos on Hesarin tilaaja ja vielä jaksaa lukea esim. Olli Kivisen juttuja. Eli kuvitelmansa ja fantasiansa kullakin.

Eilisten uutisten perusteella jenkkien roskapankki tulee maksamaan ainakin 1 500 miljardia dollaria ( huom hintahan on aina korkeampi kuin ensiksi kehdataan kertoa: 700 miljardia dollaria), ja silläkin päästään vasta puolitiehen jos siihenkään. Puolustusteollisuus ja puolustusstrategiat tulevat jatkossa etsimään keinoja, joissa kalliisiin varusteisiin panostetaan vähemmän ja bitit jylläävät. Kilpailu siirtyy yhä enemmän kohti softan hyödyntämistä ja hardwaren käyttö optimoidaan. Siinä tilanteessa esim. USA:n 5. polven hävittäjien hyöty on kyseenalaista ja jatkokehitykselle löytyy UAV:eista yms. edullisempia vaihtoehtoja.

- Hupaisaa oli lukea Bildtin väittämä siitä, että Ruotsilla on modernimpia sukellusveneitä Itämerellä kuin Venäjällä. Venäjällähän niitä taitaa olla vain kolme, joista tosin uusin (St. Petersburg, Lada-luokka) lienee selvästi uudenaikaisempi kuin Ruotsin paatit, joita taitaa olla jopa viisi. Toivokaamme sailorien puolesta, että kaikki pystyvät vielä sekä sukeltamaan että eri toten myös nousemaan pinnalle eivätkä törmää sen enempää toisiinsa, kallioihin kuin laivoihinkaan, uudestaan.

Hei Alex, ulkopolitiikka on alkanut kiinnostaa vasta nyt avoimemman keskustelun myötä. Siksi yritän vielä hahmottaa kokonaisuuksia. En tiedä miksi valitsit ko 10 kohtaa - ehkä ne nousivat diplomaattien sinulle lähettämistä "two pagereista".

Ryhmittelen aiheet mielessäni kolmeen akseliin: todennäköisyys toteutua matala tai korkea, vaikutus (tai suomen vaikutusmahdollisuus) pieni tai suuri, aikajänne lyhyt tai pitkä. Akuutit asiat ovat tietenkin nopeasti tapahtuvia suuren vaikutuksen ja suuren todennäköisyyden asioita. Niitä lienee Georgian kriisi (kohta 1) ja siitä seuraava tarve rauhanturvaan, kansainvälisiin neuvotteluelimiin, yms (kohta 2 ja ehkä 5 ja 6). Eli Suomen kannattaisi keskittyä vaikuttamaan kohtiin 2, 5, ja 6 järkevillä mielipiteillä ja niiden läpiviemisellä.

Seuraavaksi tärkeintä on valmistautuminen reagoimaan kulman takaa tuleviin suuriin asioihin. Eli akseleilla todennäköisyys on merkittävä, vaikutus suuri, aikajänne keski-pitkä. Näitä ovat mielestäni Venäjän vahvistuminen (kohta 4), voimapolitiikan paluu (kohta 1), post amerikkalaisuus (kohta 3). Lisäisin näihin aiheisiin ehdottomasti Kiinan (talous- ja voimapolitiikka), energia politiikan (öljy ja uusiutuvat), talouden eriarvoisuus (pakolaisvirrat ja riskit), kehitysmaiden vaurastuminen (vaikutus ympäristöön ja voimatasapainon muutoksiin), sekä Israelin ja Iranin suhteen. Näissä asioissa Suomi voinee vain miettiä, mitä vaihtoehtoja meillä on sopeutua eri skenaarioihin, ja kannattaako niihin alkaa varautua jo nyt. EU:n kautta voimme tietenkin myös vaikuttaa maailmanpolitiikkaan, mikäli meillä on jotain fiksua sanottavaa ja "joku fiksu sanoja" :)

Loppu onkin sitten pienempiä asioita, joista tärkeimmät lienevät keskustelukulttuuri ja selonteot yms. (kohdat 8-10).

Nato ei tietenkään liittokuntana ole hyökännyt Irakiin ja hyvä niin. Ongelmaksi sotilasliitto muodostui niille uusille natomaille, jotka ovat jättäneet puolutuksensa amerikkalaisten avun varaan. Ne valtiot ajautuivat mukaan voimapolitiikan käyttäjiksi.

Nyt Nato-fantasioita elättelevät tietenkin älähtävät, että eihän meidän täällä koto-Suomessa tarvitse lakkkauttaa puolustusvoimia vaikka liittoutuisimme. Olisivatko natopiirit sitten vaatimassa Suomea vastustamaan Yhdysvaltain politiikkaa ja vaikkapa "transformaatiota"? Parempi ettei Suomi joudu nokikkain supervalta USA:n kanssa, siispä pysytään poissa sellaisten pöytien ytimistä, joissa tehdään inhottavia päätöksiä?

Kyllä se taitaa olla vähän niin, että nato-tie olisi Suomen kaltaiselle pienelle maalle itsenäisen ja aktiivisen ulkopolitiikan loppu ja meitä uhkaisi joutuminen suurpolitiikan passiiviseksi ajopuuksi vaillla vaikutusmahdollisuuksia. Valitettavasti sellaisesta on esimerkkejä.

Aiemmin oli heitetty kysymys Naton roolista Irakissa. Nähdäkseni järjestöllä on ollut lähinnä koulutusrooli ja painostuksesta huolimatta se on toistaiseksi pidättynyt suoranaisten taistelujoukkojen lähettämiseltä - yksittäiset Nato jäsenet luonnollisesti ovat näitä lähetelleet tai olleet lähettämättä mielensä mukaan.

Tässä kuvaus Naton roolista Irakissa:

The NATO Training Mission - Iraq (NTM-I) was approved by the North Atlantic Council on 17 November 2004. The Supreme Allied Commander Europe promulgated the Operational Order which activated the new mission on 16 December 2004. Lt General David Petraeus is the Commander of NTM-I.

The initial NATO Training Implementation Mission arrived in Iraq on 14 August, as a result of a request from the Iraqi Interim Government on 22 June, following the NATO decision to support Iraq during the Istanbul Conference, and a decision made at the end of July to establish a training implementation mission to Iraq. The tasks of the mission were to identify training opportunities for the Iraqi Security Forces; start training selected groups of headquarters personnel and establish liaison arrangements with the Iraqi Interim Government and Coalition Forces

Post-amerikkalaisesta maailmasta:

Siis USA:sta kysymyksen ollessa sen mahti ei ole vielä mihinkään katoamassa.
Yhä odotetaan sotilaallista panosta vähän siellä ja täällä, ja todelliseen perinteiseen "haasteeseen" pystyy vain USAn armeija vastaamaan.
Yhäkin talouslama USA:ssa johtaa lähes väistämättä lamaan myös muualla samoin kuin jo 1930-luvulla. Jne.

Kuitenkin totaaliset epäonnistumiset joissakin asioissa kuten USA:n Neuvostoliiton jälkeisen Venäjän -politiikka, "war on terror" -politiikka, missä päämäärät ja välineet eivät ole missään suhteessa, ja vetäytyminen ilmastosopimuksesta ovat saattanet sen asemaa vähän horjuttaakin. Aivan siis kohteliaan "diplomaattisesti" arvioiden Mr. Hardingin presidenttiyttä pidetään USA:n historiassa sen surkeimpana, mutta nykyisellä hallinnolla on ihan hyvät mahdollisuudet lyödä tämä ennätys.

Kun tehdään tarpeeksi monta virhettä perä perää, niin luhistuuhan ne pankitkin, joten miksei valtiot ja imperiumit. Riippu tietysti paljon seuraavasta vaalien jälkeisestä USA:n politiikasta, jatkuuko virhesarja vai tullaanko ns. järkiin.

Poliitikoista riippumattomasti ja vääräoppisesti äskettäin lanseerattu "roskapankki" pankkikriisin hoitamiseksi viestittää, että vielä sitä käytännön järkeä maasta löytyy jostain huipun alapuolelta.
Saa nähdä, tullaanko järkeä soveltamaanmyös muille aloille.

Allekirjoitan teesit, vaikkakin ykkösen ja nelosen suurin varauksin.
1. Voimaa on kyllä käytetty esim. Lähi-Idässä koko ajan. Itse muotoilisin ykkösen seuraavasti "geopolitiikka on tehnyt paluuta Eurooppaan" -eikös?.
4.Venäjän taloudellinen mahti taas on hyvinkin "fragile" koska se nojaa aivan liiaksi energiavientiin ja ulkomaisiin investointeihin. Investoinnit taas notkahtavat vaarantuvat heiketessä ja energian vienti saattaa olla vastatuulessa, mikäli esimerkiksi EU on tosissaan energiaomavaraisuuden kasvattamisen kanssa.

Sitten se murheen kryyni, eli kohta 10. Fobioita on, mutta Nato-peikkoa omalta osaltaan ovat viime aikoina vahvistaneet myös muutama arvostamana järkipoliitikko.
A) Tolkun mies, Jaap de Hoop Scheffer, linjasi ensin ettei NATO ole osapuolena Georgian kriisissä. Tämä oli hyvä linjaus, joka vahvisti sitä viestiä mitä itsekin post Cold-War-NATOsta olen tolkuttanut. Tyrmistykseni oli melkoinen, kun samainen heppu ilmoitti tylysti mennä viikolla, ettei NATO voi hyväksyä EU:n puheenjohtajamaan ja NATOn:n jäsenen (Ranskan) neuvottelemaa tulitaukosopimusta. Johan pomppasi! Ajattelemattomalla lasunnollaan Hoop Scheffer heiitti kurat niille naamoille (itseni mukaan lukien), jotka ovat tolkuttaneet, että 21 EU maata on NATOssa ja Ranskan liityttyä takaisin NATOn sotilaallisiin rakenteisiin, NATO olisi vieläkin 'eurooppalaisempi'. Kun EU kerrankin yhteinäisenä tuki puheenjohtajamaansa toimia, niin sitten kävi näin.
B) Yleensä niin selkokielinen, munkkilatinaa vastustava, ulkoministerimme meni lausumaan sanahirviön "NATO-optio" YLEn ykkösaamussa. Omien tietojeni mukaan NATO ei ole antanut Suomelle minkään asteisia optiota, joten samalla logiikalla myös Bangladeshilla on Nato-optio. Right?

Lahtinen: "Nyt Nato-fantasioita elättelevät tietenkin älähtävät, että eihän meidän täällä koto-Suomessa tarvitse lakkkauttaa puolustusvoimia vaikka liittoutuisimme. Olisivatko natopiirit sitten vaatimassa Suomea vastustamaan Yhdysvaltain politiikkaa ja vaikkapa "transformaatiota"?"

Tiedoksi, ettei NATO eikä USA suinkaan vaadi jäseniään "lakkauttamaan puolustusvoimia" - eikä edes luopumaan aluepuolustuksestaan. Esimerkiksi Viro rakentaa parhaillaan reserviin perustuvaa aluepuolustusta - vaikka on ollut NATOn jäsen yli neljä vuotta.

USA:n puolustusministeri käytti juuri puheenvuoron, jossa hän vaati muita NATO-maita tehostamaan puolustustaan.

Suomen täytyykin SEKÄ tehostaa omaa itsenäistä puolustustaan, ETTÄ liittyä NATOon.

Minun mielipiteeni on, että Suomen Ulkoministeri pelaa nyt vaarallista peliä Suomen kansan kustannuksella. Venäjä ei tule katsomaan toimettomana suomen Nato pyrkimyksiä. Epäilen, että sillä on jo suunniteltuna tehokas toimintatapa suomen Natopyrkimyksen johdosta. Pahimmassa tapauksessa Venäjä on pakoitettu perustamaan tänne Suomeenkin turvallisuus vyöhyke sotilastukikohtineen varmistaakseen oman turvallisuutensa. Epäilen että Venäjä on aika ison harppauksen edellä Amerikkaa sotateknologiassa ja Amerikka ei tule kykenemään enää pitkään johtamaan Natoa. Valta asetelmat ovat kovaa vauhtia muuttumassa. Nyt olisi tärkeää luoda pysyvää taloudellista yhteyttä Venäjän ja EU:n välille ja kanssa. Nyt on aika rakentaa yhtenäistä eurooppaa ja sitoa suhteita Venäjän kanssa. Katsoisin, että se olisi kauaskantoista ajattelua. Amerikan valtaasema mailman mahtina on ollut jo pitkän aikaa murenemassa. Nimimerkki: Voka

Juhani Putkinen kirjoitti:

"Suomen täytyykin SEKÄ tehostaa omaa itsenäistä puolustustaan, ETTÄ liittyä NATOon".

Tuosta "tehostamisesta" olen samaa mieltä, mutta ei kai Natoon liittyminen tarkoita sitä, että nyt me tullaan "Teille", eikä pelkästään kylään vaan asumaan. Ei kai se nyt aivan noin yksinkertaista ole?

Toiseksi: Onneksi Natoon liittyminen ei ole ulkoministerimme päätettävissä.

Arvostamani tutkija, eversti VT Pekka Visuri toteaa eräässä haastattelussa:

"Suomen tulee Eu:ssakin huolehtia omasta turvallisuuspolitiikastaan, kuten tekevät muutkin jäsenmaat. Suomen pitää sovittaa omat etunsa yhteiseen intressiin, niin etteivät omat päämäärät vaarannu jonkin kuvitellun Eu:n edun vuoksi."

Edelleen hän toteaa:

"Tuolla Aasian raja-alueella ei ole mitään suoranaista kytkentää Suomeen. Juuri tällaisen tapauksen varalta Suomen pitää säilyttää toimintavapautensa. Suomen tulisi pysyä erossa myös tällaisen kriisin heijastusvaikutuksista lähialueillamme".

1. Maailma on muuttunut Georgian kriisin myötä ja voimapolitiikka tehnyt paluuta
-olikin vain ajan kysymys, rajallisista luonnonvaroista, ts öljystä tapellaan kynsin hampain, Kiina etenee fiksummin, ostanut jo puoli afrikkaa kaikessa hiljaisuudessa
2. Elämme päällekkäisyyksien maailmassa - kansanväliset järjestöt ja kansallisvaltiot, liberaalit demokratiat ja autoritaariset regiimit
-Jep
3. Olemme menossa kohti post-amerikkalaista maailmaa
-ei käsitystä
4. "Russia is back" - Venäjä on palannut taloudelliseksi ja poliittiseksi suurvallaksi
-olet oikeassa, respectin antaminen ei maksa mitään, ei silti tarvitse nöyristellä :), pitää hyödyntää paremmin asemaamme luotettavana naapurina, pitäisi saada ylimääräiset öljyrahat kuleksimasta sveitsiin vaan tänne tuottaviin sijoituksiin
5. EU:sta on syntymässä suurvalta - myös ulkopoliittisesti
-toivottavasti, päätöksenteko pitää olla tehokkaampaa ja joustavampaa
6. EU:n ulkopoliittinen painopiste siirtyy itään, Länsi-Balkanilta Kaukasiaan ja Keski-Aasiaan
-pohjoinen tulee joskus pelikentälle! Kun jäämereltä aukeaa uusia öljykenttiä ilmaston lämpenemisen myötä niin rytinöitä on odotettavissa :)
Onkohan Fortum jo katsonut jalostamonpaikkoja Lapista?
7. Yhdysvaltojen vaaleilla on todellista merkitystä Euroopalle ja yhteistyösuhteelle
-toivottavasti, luulisi että idiotismi on tullut tiensä päähän
8. Selontekomenetelmä kaipaa remonttia - tarvitaan vuosittainen eduskunnassa käsiteltävä arvio ulkopoliikasta
-aivan oikein, eletään tässä päivässä
9. Suomessakin ollaan menossa kohti uudenlaista ulkopolitiikkaa ja raikkaampaa keskustelua
-tähän ei Suomessa ole totuttu, vanhat jäärät on shokissa
10. Nato-keskustelussa leimakirvestä heilutetaan edelleen turhan kovin, fobioista pyrittävä eroon
-sitä on helppo käyttää aseena ja lopettaa keskustelu

Jäsenyysneuvottelut, Naton jäseneksi hakeminen tai jäseneksi liittyminenkään ei todennäköisesti Venäjän taholta aiheuttaisi kuin suuria puheita ja sanallista sapelien kalistelua eikä voisikaan. Mutta parempi olisi ollut liittyä Natoon jo hyvän sään aikana. Olen samaa mieltä Juhani Putkisen kanssa, Suomen täytyy sekä tehostaa omaa itsenäistä puolustustaan, että liittyä NATOon. Minkäänlaista, varsinaista NATO-optiota ei ole olemassa, NATO ei ole antanut Suomelle optiota, se on Suomen itsensä asettama. Eli Suomella ei ole mitään Nato-optiota niin kuin se pitäisi ymmärtää optio-sanan määritelmän pohjalta. Jos Suomen turvallisuus(poliittinen) tilanne muuttuu ratkaisevasti, on Natojäsenyyden hakeminen liian myöhäistä.

1. Maailma on muuttunut Georgian kriisin myötä ja voimapolitiikka tehnyt paluuta

-Venäjän kv. oikeutta vähättelevää voimapolitiikkaa olemme joutuneet nyt seuraamaan niin Georgiassa kuin muillakin omasta mielestään omaan ”etupiiriin” kuluvilla alueilla. Venäjä näytti etupiirien laajentamiseen tähtäävään supervaltakäyttäytymisensä.

3. Olemme menossa kohti post-amerikkalaista maailmaa, 4. "Russia is back"

- Siinä mielessä kyllä, että USA:n ekspansiivisesta valtapolitiikasta olemme siirtyneet nyt Venäjän vastaavan. Myös Venäjää kohtaa talouskriisi yhtä lailla kuin Amerikkaakin. Saamme nähdä, onko Venäjä nyt samanlainen savijaloilla oleva jättiläinen kuin Neuvostoliitto aikoinaan. Venäjällä on menossa samanlainen pankkikriisi kuin USA:ssa, mutta siitä puhutaan korkeintaan sivulauseissa, mutta Suomen osalta naapurivaltiona asia on huomioitava.

5. EU:sta on syntymässä suurvalta - myös ulkopoliittisesti

- EU:n yhteistä puolustusta, todellisia turvatakeita ei ole, ainoat todelliset turvakuut tarjoaa Nato.

9. Suomessakin ollaan menossa kohti uudenlaista ulkopolitiikkaa ja raikkaampaa keskustelua

Samaa mieltä ja nyt kokoomuksen tultua ulkopolitiikan avainpaikoille näin on tapahtunutkin.

10. Nato-keskustelussa leimakirvestä heilutetaan edelleen turhan kovin, fobioista pyrittävä eroon

Naton vastustajat ovat käyttäneet ja käyttävät edelleen Natoa lyömäaseena Natoon myönteisesti suhtautuvia vastaan. Esimerkiksi Niinistöä vastaan presidentinvaaleissa ja kokoomusta vastaan eduskuntavaaleissa ja sama meno tuntuu jatkuvan edelleen, myös ulkoministerin kohdalla näin on tapahtunut.