Turussa
Lensin myöhään eilen illalla Brysselistä Kööpenhaminan kautta Turkuun. Kävin Aurajoen ja Klassikon lukioissa sekä Turun yliopistolla.
Tuli nostalginen olo. Tuntui ihan vanhan kunnon meppikiertueelta.

Aurajoen lukiossa
Lukioissa oli taas hieno käydä. Molemmissa lukioissa oli niin sanotusti hyvä meininki. Loistavia oppilaita. Loistavia kysymyksiä.

Klassikon lukio
Turun yliopistolla avasin kansainvälisen EU-kurssin luennolla, jossa käsittelin lyhyesti EU:n historiaa, päivänpolttavia kysymyksiä ja tulevaisuutta. Sali täynnä väkeä. Hyviä kysymyksiä.

Turun yliopistolla
Kotimatkalla sain hoidettua juoksevia asioita. Iltapäivällä oli vielä pari palaveria.
Illalla sain viestejä Sarkozy, Barroson ja Medvedevin neuvotteluista. Tulos näytti syntyneen. Palaan siihen jahka olen nähnyt sen yksityiskohdat.
Huomenna aamulla tapaan italialaisen kollegani, Franco Frattinin. Veikkaan, että aloitamme formuloista...
Huomenna matkustan myös Pärnuun, jossa meillä on Pohjoismaiden ja Baltian ulkoministerikokous.
26 kommenttia
Kysymys Alexille!
Matkoilla kaikkialla Euroopassa/Maailmalla?
Mutta missä mennään Venäjä-suhteissa?
Uutisista poimittuna:
"Moskovan-suurlähetystön virkamies Kalevi Kyyrönen on palannut Helsinkiin saatuaan Venäjän viranomaisilta kehotuksen poistua maasta."
Mistä on kysymys?
Morjesta kaikki,
Nyt kun Alex oli sopivasti aktivoimassa nuoriakin yhteiskunnallisiin asioihi, niin haluaisin ilmoittaa (mainostaa), ilmoittaa (mainostaa) yhdestä EU:n alaisesta projektista, jossa mukana ovat mm. SLL, Sakki ry, Osku ry, Nuva ry, SFF, Allianssi. Itse olen mukana tässä projektissa ja toivon, että tähän juttuun lähtisi mukaan mahdollisimman paljon nuoria. Itse olen kiertelylläni huomannut, että Alexin blogia seuraavat (mm.) monet nuoret ja siksi minusta on vain luonnollista, että mainitsen asiasta täällä.
Se, että millaisesta projektista on kyse, löytää:
http://klausunkuri.blogspot.com/
Toivoen, että tämä menee seulonnan läpi
Klaus Unkuri
Tätä blogia pitkään seuranneena on jo aivan pakko kommentoida itsekin. Aivan mahtava blogi, joka päästää meidät kadunmiehet mukaan maailmanpolitiikan aitiopaikalle, juuri sinne missä tapahtuu. Suuri kiitos Alexille tästä! Eipä voi monikaan muu kansakunta (vrt. esim Ruotsi) nauttia tämmöisestä, että ulkoministeri itse briiffaa meille tärkeimmät tapahtumat lähes on-linena.
Vauhtisi on aivan hengastyttävää näin sivustaseuraajallekin, mutta ei muuta kuin hanaa vaan!
Hienoa, että sinulta riittaa yhä aikaa sekä nuorisolle että nettikansalle!
Kiitos Alexille opiskelijoiden ja Turun Yliopistoväen nimessä. Tilaisuus meni meidän puolestamme kaiken suhteen erinomaisesti. Georgian tilanne tietysti oli kaikein mielessä, mutta esitelmä itse toi hyvin esille asiat, joista puhutaan varmasti opiskelijoiden kanssa vuoden aikana. Eli kiitos.
Olisi ollut hauska keskustella vähän enemmän Sarkozyn toiminnasta Georgian tapauksessa. Päivystävänä ranskalaisena ja historioitsijana olen joutunut yliopistossa vastamaan paljon kysymyksiä tästä ongelmasta. Nuo ovat ainakin kiinnostavia aikoja Ranskan ja EUn ulkopolitikan tarkastajille. Jo se, että on ylipäänsä olemassa EUn kanta oli positiivinen yllätys.
Lukiessani tämän päivän Svenska Dagbladetia hämmästykseni oli kieltämättä suuri, sillä en ollut ymmärtänyt täysin Ruotsin puolustuksen ohuutta ja hitautta. Näin SvD kuvaa tilannetta: "Sverige har på papperet 30 000 soldater och officerare i reguljära förband. Men när försvaret med politikernas välsignelse i början av 2000-talet tog ”strategisk time-out” skrotades alla mobiliseringsförråd. Därför tar det i dag ett år att utrusta och få 10 000 man på fötter. Att öva och sätta in alla 30 000 soldaterna tar tre år. Georgian sodan takia Ruotsi joutuu pohtimaan puolustusstrategiansa uusiksi. Naton mukaan Baltianmaat tarvitsevat vahvemman puolustuksen. Suomen kannalta on mieluisaa kuulla, että puolustuksellisia tyhjiöitä ollaan ainakin jossain määrin täyttämässä, sillä lähes täydellinen tyhjiö etelä- ja länsipuolellamme on luonut yhä enenmmän paineita Suomen puolustuksen ja varustelun suhteen.
Ehkäpä Alex pystyy jossain vaiheessa kertomaan hieman naapuriemme puolustuspolitiikan tulevista kehitysviivoista, sillä luulisi Pärnussa näistäkin asioista keskusteltavan. Mitä selkeämpi käsitys meillä on naapuriemme tulevista suunnitelmista, sen helpompi meidän on säätää omaa turvallisuuspolitiikkaamme.
Jouni - istun Bildtin vieressä bussissa. Luin hänelle blogikommenttisi. Carl oli sitä mieltä, että nuo SvD:n luvut ja valmiudet eivät pidä paikkansa. Tarkkoja lukuja en tiedä ja paljon riippuu tietenkin jouukkojen tehokkuudesta.
Esimerkki: Ruotsilla on viisi sukellusvenettä Itämerellä. Niissä yhteensä 100 henkeä.
Peace,
Alex
Hyvä Alex, tuohon suuntaan ajattelin itsekin, sen verran kummalliselta tuntuu edelleen väite, että Ruotsissa saataisiin vain 10 000 miestä varustettua kokonaisen vuoden aikana. Onhan Ruotsissa myös esim. melkoinen määrä JAS-Gripenejä eikä niidenkään käyttö pelkästään on/off-switchiä ja joystickiä käyttäen onnistu muuta kuin lentokonesimulaattorissa. Ehkäpä saamme tarkuutta asiaan lähipäivinä. Ilmeisesti kuitenkin Ruotsin maavoimat ovat jo nyt sen verran kevyet, että uudelleenarviointia tarvitaan.
Kiitos nopeasta reagoinnistasi.
Juhani Putkisen kommentti yllä on asiaa. Lisäisin vain, että ja mielellään myös itsenäisen Suomen alueilta!
Eilen kuulin erään ministerimme (ei blogimaisterimme) sanovan: "Venäjä ei voi kuvitella hyökkäävänsä yhteenkään EU:n jäsenmaista." En muista sanoiko kyseinen ministeri sitä suoraan, mutta ainakin rivien välistä tulkitsin, ettei Suomen tarvitse tästä johtuen liittyä Natoon.
Olen aikalailla eri kannalla: on totta, että Venäjä on erittäin syvällä eurooppalaisessa energiataloudessa ja hyötyy valtavasti tästä positiosta. On totta, että hyökkäys olisi lähes yhtä kuin poliittinen itsemurhayritys. Kun Lissabonin soppari tulee voimaan, on asian laita yhä voimakkaammin näin. Mutta...
a) Nykyinen Venäjän hallinto ei ole kiinnostunut eurooppalaisesta yhtenäisyydestä. Päinvastoin: se pyrkii aina kahden keskeisiin suhteisiin jäsenmaiden kanssa.
b) Sodat eivät syty ensimmäisen osapuolen ylivoimaisuudesta vaan toisen osapuolen heikkoudesta. Tilaisuus tekee varkaan, ei toisin päin. Tämä me pystyttiin toteamaan mm. Georgian (-08) sekä Afganistanin (80-luku) kohdalla.
c) Suomen liittoutumattomuus on naurettavaa: yhtenäinen talous tarkoittaa myös yhtenäistä puolustusta. Yhteiset intressit, yhteiset velvollisuudet! Nato on (minulle) yhtä kuin rauha. Rauha on yhtä kuin vakaa yhteiskunta. Vakaa yhteiskunta on edellytys vauraalle ja kasvavalle taloudelle. Nato ei puolusta rauhankumppaneita.
Ei natosta varmaan haittaakaan olis mutta en usko että venäjä eu maahan hyökkää ainakaan tällä vuosi sadalla.
Rinnastiko Ruotsin ulkoministeri blogissaan 10/9 Venäjän toimet Hitlerin politiikkaan?
"Och vi har anledning att minnas hur Hitler för lite mer än ett halvt sekel sedan använde just denna doktrin för att underminera och anfalla betydande delar av Centraleuropa."
http://carlbildt.wordpress.com/page/4/
Ruotsin nykyhallituksen esiinymisestä Georgian kriisissä ei voi Suomen ulkopolitiikan osalta tehdä kuin yhden ikävän johtopäätöksen: puheet pohjolan puolustusliitosta on syytä toistaiseksi jäädyttää. Suomen ulkopolitiikka on johdonmukaista, vakaata ja perustuu sotilaallisen liittoutumattomuuteen so. pysyttäytymiseen sotaliittojen ulkopuolella. Itsenäisellä ja uskottavalla puolustuksella varmistetaan ettei sotilaallisia tyhjiöitä synny valtakunnan alueelle.
Ruotsalaisten kansalaispiirien tehtäväksi jää selvittää millä tavoin porvarihallituksen ulkopolitiikka ja liisteröityminen Puolan ja Baltien kylkeen on edistänyt Ruotsin kansallisten etunäkökohtien asiaa. Kansainvälisen politiikan asialistan kannalta Ruotsin ulkoministerin lausunnoilla ei näytä olleen paljoakaan merkitystä toisin kun Suomen ulkopolitiikan johdon vastuullisilla toimilla.
Kummallista keskustelua!
Näyttää tällä palstalla olevan kovasti NATO antusiasteja.
Johtuneeko vauhti myös Alexin natointoilusta?
Suomi pysyköön naton ulkopuolella.
Suomea tunnutaan ajavan Natoon kuin käärmettä pyssyyn.
Toivoisin Alexin tapaavan Natokenraalien lisäksi myös Venäjän puolustusministerin ja armeijan komentajan. Pieni briiffi heidänkin kanssa olisi paikallaan.
Oletko Alex tavannut kahden kesken pääministeri Putinin ja presidentti Medvedjevin? Onko aikaa ns. uppsökande verksamhet?
Kyllä Natosta haittaa on. Amerikka ja Nato ovat pommittaneet monia siviilikohteita eripuolilla maailmaa. Serbian pommituksetkin on vielä käsittelemättä.
Tuoviselle: Samaa politiikkaa harrastaa myös USA niissä asioissa joita he katsovat olevansa itselleen tärkeitä, kuten Venäjän ärsyttäminen ohjuskilvellä. Minulle NATO on puhtaasti sotilas liitto jonka toiminta perustuu yhä vanhaan kylmän sodan aikaiseen ajattelumalliin. Mielestäni NATO:ssa pitäisi tehdä keskikokoinen saneeraus jotta se pystyisi vastaamaan nykypäivän haasteisiin. Toisekseen jos pidämme hyvät kahdenväliset suhteet Venäjään niin se riski että he tänne asein hyökkäisivät on mielestäni huomattavan pieni. Nykyisellä status quo:lla NATO jäsenyys voi heikentää kahdenkeskisiä suhteita. Joten kysynkin kannattaako sitä mehiläispesää tökkiä sillä NATO kepillä?
Vielä Ruotsin puolustuksesta...
On totta, että Ruotsin asevoimia on rajulla kädellä supistettu, mutta on täyttä pötyä sanoa, etteikö siellä kriisin tullen voitaisi nopeasti varustaa huomattavasti enemmän taistelijoita. Pitää myös muistaa, että jo merivoimien ja ilmavoimien vahvuudessa on moninkertaisesti enemmän väkeä, kuin niiden välineitä käyttää (valvonta, tiedustelu, huolto, suojaus yms.). Ei siellä ole aseita sulatettu massoittain aseenriisuntamessuilla.
Surkeaa on tietysti maavoimien kannalta se, että suorituskyvyn uudelleen luomiseen (jos siihen päädytään) menee useita vuosia pidempään, kuin sen purkaminen kesti.
Suomalainen turvallisuuspoliittinen keskustelu muistuttaa vahvasti 1930-luvun keskustelua. Vaikka epäilen ja toivon, ettei II talvisota kuitenkaan ala vielä 30.11.2008.
Asetelma on jopa puolepoliittisesti samankaltainen: punamultapuolueet etunenässä keskustalainen "malli-Cajander" ja pasisfismiin vannonut Tanner silloinkin kilvan toistivat ja todistelivat, ettei CCCP:llä ole mitään järkeä hyökätä Suomeen tai länteen yleensä. Aina löytyi hyvä syy, miksi omaan puolustukseen ei riittänyt rahaa esim aseiden vanhentuminen jne. tai miksi liittoutumispyrkimyksistä luovuttiin.
Talvisota kuitenkin syttyi 30.11.39, kun CCCP hyökkäsi masinoimansa Mainilan laukauksien provokatsioonin jälkeen Suomeen vastoin kaikkea "suomalaista järkeä".
Uskooko joku vakavissaan, että venäjän tai neuvostoliiton politiikka on koskaan perustunut ensisijassa rationalismiin.
Itänaapurin ulkopolitiikka on ja on aina oleva laajentumis- ja vaikutushaluisen suurvallan politiikkaa. Meidän tehtäväksi jää joko aktiivisesti huomioida tämä omilla turvallisuusratkaisuillamme tai alistua passiiviseksi ja venäjän vietäväksi.
http://www.civil.ge/eng/article.php?id=19457 Ilmiselvä provokaatio: "kurittomat" venäläisjoukot ampuvat georgialainen poliisin. Jotain tällaista varmaan järjestettiin jo alun alkaen, josta sitten koko revohka alkoi. Viisaasti kyllä georgialaiset eivät tällä kertaa provosoituneet.
Toisaalta Venäjän on aktivoitunut myös muilla sektoreilla... http://en.rian.ru/russia/20080910/116664670.html ...ihan Karibialle saakka... http://en.rian.ru/russia/20080908/116618851.html ja vieläpä YK:ssa http://www.civil.ge/eng/article.php?id=19458 .
Vaikka nyt Abhasian ja Etelä-Ossetian "itsenäisyys" olisikin Venäjällä "kiveen kaiverrettu", niin suunniteltu liittäminen Venäjään ei liene vielä selvä, mutta toisaalta White House http://www.whitehouse.gov/news/releases/2008/09/20080903-6.html on jo tiputtanut Georgian "Fact sheet"-listaltaan pois maininnan "territorial integrity", ja nähtävästi USA:n apu Georgialle tulee olemaan jatkossa pääasiassa humanitaarista ja taloudellista, vaikka vielä ensimmäisessä "tuomiossaan" Bush nimenomaan tuki Georgian alueellista yhtenäisyyttä.
Uudemmassa lausunnossaan Georgiasta Bush panostaa nimenomaan "toipumiseen" ja talouteen mukaanlukien erikseen mainiten Abhasian ja Etelä-Ossetian alueet http://www.whitehouse.gov/news/releases/2008/09/20080903-4.html , mutta sellaista kuin "support for Georgian territorial integrity" ei tosiaankaan enää mainita.
Jäljellä lienee enää neuvottelut ja toteutus venäläisten joukkojen korvaamisesta muualta tulleilla "poliiseilla" itse Georgiassa ja niiden vähentämisestä Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa minimiin.
Tällä on kirjoitettu turvallisuuspoliittisesta keskustelusta Suomessa ja Natoon liittymisestä.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu puhumattakaan uusista avauksista on ollut kiellettyä Suomessa vuosikymmeniä ja on sitä osittain edelleenkin. Kaikki muu keskustelu kuin vanha ulkopoliittinen liturgia on ollut "poikkeamista Suomen viralliselta ulkopoliittiselta linjalta". Nykyisen hallituksen aikana on tosin tullut selvä ja kaivattu muutos tähän asiaan.
Venäjä on tehnyt selväksi sen, että se ei ole halunnut eikä halua minkään naapurimaansa liittyvän Natoon. Eli tämä koskee tietysti silloin myös Suomea. Suomen on kuitenkin ehdottomasti pidettävä kiinni siitä, että me itse päätämme asioistamme, esim. Natoon liittymisestä. Valtaosa EU-maista kuuluu Natoon (27 maasta 21) niin kuin suurin osa entisistä Neuvostoliiton alaisuuteen kuuluneista maista.
Koska Suomi on EU:n jäsen, kuuluu läntiseen Eurooppaan, olisi luonnollista, että se olisi mukana kaikissa läntisen maiden yhteistyöorganisaatioissa, myös turvallisuus- ja puolustusasioiden suhteen. On parempi olla mukana pöydissä, missä päätökset tehdään kuin niiden ulkopuolella. Näin pitäisi olla myös Naton suhteen. Eli luonnollinen jatko tälle kaikelle olisi Suomen liittyminen Natoon. Liittyminen EU:n jäseneksi oli paljon suurempi askel läntiseen Eurooppaan, Natoon liittyminen pitäisi käytännöllisesti katsoen olla enää pelkkä muodollisuus.
Suomi osallistuu Naton rauhanturvaamisoperaatioihin ja nopean toiminnan joukkoihin, mutta ei kuitenkaan ole Naton jäsen eli Suomella ei ole Naton 5. artiklan takaamaa suojaa. Suomella on siis velvollisuuksia Naton suhteen, muttei oikeuksia.
Usealla eri taholla on oltu vahvasti sitä mieltä, että jos Georgia olisi Naton jäsen, Venäjä ei olisi hyökännyt ja koko kriisiä tuskin olisi syntynyt. Nato on osoittanut viime aikoina entistä näyttävämmin tukeaan Baltian maille. Mm. Suurlähettiläs Kurt Volker muistutti Financial Times -lehdessä, että Nato on valmis puolustamaan sotilaallisesti kaikkia jäseniään. On annettu selvä viesti Venäjälle ja Baltian maille Naton viidennen artiklan ehdottomuudesta. Volker vakuuttaa, ettei Virolle, Latvialle ja Liettualle voisi käydä samoin kuin Georgialle”.
- Nämä maat ovat Naton jäseniä. Jos niihin hyökätään, me ryhdymme kaikki vastatoimiin
Suomella ei siis ole tätä Naton 5. artiklan takaamaa suojaa.
Neuvottelut olisi aloitettava Natoon liittymiseksi ja hakemus jätettävä. EU:n mihinkään epämääräiseen, olemattomaan ”turvatakuuseen” ei voida tarrautua. Mikään puolustus- tai turvallisuusjärjestö EU ei ole, vaikka jollain tahoilla mm. Suomessa näin on väitetty tai ainakin toivottu sen olevan tai tulevan sellaiseksi. EU:lla ei ole mitään yhteistä varsinaista sotilaallista voimaa, turvallisuuspolitiikkaa, todellisia kriisinhallintajoukkoja ja keskinäiset turvatakuutkin ovat niin ja näin.
Suomessa on puhuttu paljon ja turvauduttu myös Nato-optioon. Eli ”Nato-optio on Suomen turvallisuuspolitiikkaan liittyvä puolustuspolitiikan termi, millä tarkoitetaan sitä, että Suomi ei välittömästi hae sotilasliitto NATO:n jäsenyyttä, mutta pitää avoinna mahdollisuuden hakea jäsenyyttä, mikäli olosuhteet muuttuvat”.
Presidentti Martti Ahtisaaren mielipide ”Nato-optiosta”, joissa hän tyrmää täysin tämän harhakäsityksen: ”Epätodennäköistä on, että muut haluaisivat liittoonsa maata, joka on jo konfliktin partaalla. NATO-optio on illuusio, jos ajatuksena on, että palovakuutus otetaan vasta sitten, kun tuli jo kytee nurkan alla”.
Ja jos ”turvallisuustilanne tai olosuhteet” Suomen osalta muuttuvat ratkaisevasti, on Natojäsenyys tai edes sen hakeminen liian myöhäistä. Jos ja kun aikanaan Suomi liittyy Naton jäseneksi, Venäjän taholta ei tule vastalauseena muuta kuin korkeintaan sanallista sapelien kalistelua.
Häkämies erinomaisessa ”Venäjäpuheessaan” kiteytti, millainen Nato on nykyään:
”Nato ei ole enää kollektiivisesti puolustautumaan valmistautuva kylmän sodan tuote, vaan Euroopan vakauden ylläpitäjä ja kaukaisten kriisipesäkkeiden sammuttelija. Tämän Naton perustavanlaatuisen muutoksen näkeminen on monille alan keskustelijoille ylivoimaisen vaikeaa.”
Se, että georgialainen poliisi ammuttiin lähellä Venäjän tarkastuspistettä Georgiassa ja että tekijä oli mahdollisesti osseetti, osoittaa, kuinka räjähdysherkkä tilanne edelleen on. Siksi ETYJ:n ja EU:n henkilökunnan tarvetta alueella ei voida yliarvioida. Uusilla aidoilla tai muureilla ei rauhaan päästä ja siksi Alexin ehdottaman uuden platformin aikaansaamisen kiireellisyys on yhä ilmeisempää.
Kiitokset Alex vierailustasi Turussa! Oli hienoa, että kiireiseltä ulkoministeriltä löytyi aikaa vierailla myös lukioissa. Usein kuulee valitettavan siitä, että politiikka ei kiinnosta nuoria, mutta käytännön teot jäävät sitten vähemmälle. Uskoisin, että juuri tällaiset tilaisuudet innostavat suurinta osaa nuoria kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista. Varsinkin kun sana on hallussa ja esiintyminen luontevaa!
Myös blogisi on hyvä. Toivottavasti jatkat sen ylläpitämistä myös tulevaisuudessa, sillä se tarjoaa hyvän "sisäpiirin" näkökulman Suomen ulkopolitiikkaan ja on siten mielenkiintoista luettavaa.
Natosta todettakoot, että sekä positiivisia että negatiivisia puolia löytyy. Mielestäni on kuitenkin uskomatonta, että Suomen kaltaisessa demokratiassa on aihe, josta puhuttaessa johtavat poliitikot toteavat vain, että optio säilytetään. Milloinkaan ei tunnuta käyvän eduista ja haitoista kunnollista keskustelua, jota myös kansa toivoisi. Ilmeisesti kyseessä on liian arka aihe..?
Hei Alex,
paljon kiitoksia, että jaksat tehdä tällaista koulurundia. Olen opiskelijana Turun Klassikossa (ja yksi niistä, joka teki kysymyksiä) ja koko koulu oli hyvin iloinen ja innoissaan käynnistäsi, opettajia myöten. Jatka samaan malliin!
Täytyy myöntää, että Alex tekee tällä pitämällään blogilla myös hyvää kunnallisvaalipolitiikkaa. On myös varsin ymmärrettävää, että ihmiset ovat persoja kehumiselle. Splendid!
Mara kirjoitti:
"On parempi olla mukana pöydissä, missä päätökset tehdään kuin niiden ulkopuolella".
Kun on seurannut eu:n pöydissä tehtäviä päätöksiä, joissa Suomi on istunut (tuolien määrästä riippumatta) se on yleensä tarkoittanut sitä, että Suomi on sanonut Jeeees! Vai mustaako joku, että Suomi on asettunut joissakin asioissa eu:n suurten maiden tahtoa vastaan? Yritystä on toki ollut jonkin verran. Täydellä syyllä voidaan todeta Suomen asemasta eu:n pöydissä istumisen suhteen, että: "Durum est tibi contra stimulun calcitare!
Edelleen Mara kirjoitti:
"On annettu selvä viesti Venäjälle ja Baltian maille Naton viidennen artiklan ehdottomuudesta. Volker vakuuttaa, ettei Virolle, Latvialle ja Liettualle voisi käydä samoin kuin Georgialle”.
- Nämä maat ovat Naton jäseniä. Jos niihin hyökätään, me ryhdymme kaikki vastatoimiin."
Ainahan sitä voi uskoa ja toivoa.
Antoihan Eu hiljattain selvän (ryhtyi siis vastatoimiin) viestin Venäjälle siitä, että sen on vetäydyttävä niihin asemiin, joissa se oli ennen Georgian konfliktia.
Kuinkas kävi? Ulkoministeri Sergei Lavrov totesi äskettäin yksiselitteisesti, "että joukot pysyvät Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa "pitkään". Lisäksi puolustusministeri Anatoli Serdjukov ilmoitti ykskantaan, että "Venäjä sijoittaa 7600 sotilasta näille alueille". Että se siitä sitten.
Eu:ssa on pyritty puhumaan "yhdellä suulla" Venäjän toimien suhteen. Johtihan se lopulta siihen, että kuiskattiin hiljaa Venäjälle: "Me jäädytämme kumppanuusneuvottelut "teitin" kanssa".
Mara puhuu asiaa!
Erityisesti voin allekirjoittaa lauseet:
"Liittyminen EU:n jäseneksi oli paljon suurempi askel läntiseen Eurooppaan, Natoon liittyminen pitäisi käytännöllisesti katsoen olla enää pelkkä muodollisuus."
"Epätodennäköistä on, että muut haluaisivat liittoonsa maata, joka on jo konfliktin partaalla."
--> Mielestäni konfliktin partaallahan sitä ampiaispesää vasta tökittäisiinkin, jos silloin alettaisiin anoa optioita. Ei pidä ampua lisää reikiä jo uppoavaan laivaan, vaan pitää olla paikkausvälineitä mukana laivassa, ei rannassa!
Hävettää!! ymmärrän... minua jopa pelottaa ministeriön puolesta.. poikkitieteellistä, -hallinnollista, laajakatseisuutta.. kyllä nimenomaan... Miten sitä saavutetaan? Yksi asia, joka on noussut useissa keskusteluissa esiin, on työntekijöiden rekrytointi ja valinta. Mielestäni siinä olisi myös aihetta, jossei nyt ihan uudenlaiselle linjanvedolle niin, pienimuotoiselle tarkistukselle. Millaisia ihmisiä, työntekijöitä ministeriöön halutaan ja tarvitaan? Mitkä oikeasti ovat niitä ominaisuuksia, joita kaivataan? Uusia ajatuksia tuovia ja ajatusmalleja omaavia/vastaanottavia, kehityskykyisiä, oma-aloitteisia, ulospäinsuuntautuneita.. oikeasti ajattelevia, ymmärtäviä ja toimivia. Mahdollisesti.... Tuli vain mieleen. Käytännön ongelmat vaatii käytännön taitoja ja ratkaisuja. Nopeasti syntyvät ja eskaloituvat tilanteet vaativat omanlaisensa ratkaisut ja taidot niiden kehittämiseen. Mielestäni myöskään tiettyyn ajattelumalliin tai LYHENTEESEEN takertuminen ei sai olla tälle esteenä.
Syksyn jatkoa ja
Erittäin hyvää jatkoa ministerin uralle
Pasi
"On siirryttävä seuraajasta toimijaksi. On luotava mahdollisimman tiiviit suhteet kaikkiin suurvaltoihin ja kansainvälisiin järjestöihin.
Ulkopoliittinen ajattelumme on koetettava vihdoin vapauttaa fobioista, asennevammoista ja kuvitelmista."
+++ Niinpä, KIITOS, että olet heittäytynyt tuohon työhön sanojesi mukaisesti!!!
tL



"Illalla sain viestejä Sarkozy, Barroson ja Medvedevin neuvotteluista. Tulos näytti syntyneen."
Ainoa hyväksyttävissä oleva tulos on, että Venäjä vetää KAIKKI joukkonsa KAIKILTA Georgian alueilta välittömästi.