Georgian kriisiä kaikkialla
Meillä oli tänään antoisa ja perusteellinen keskustelu Georgiasta Presidentin ja Pääministerin kanssa. Hahmottelimme yhdessä kokonaisuutta maanantain EU-huippukokousta varten. Fiilis oli hyvä ja sain mainioita eväitä jatkoon. Pasmat ovat selvät.
Käsittelimme samaa aihetta myös EU-ministerivaliokunnassa (siis hallituksen ministerit), ulko- turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa (siis Utvassa, jossa presidentti ja muutama ministeri) ja vielä eduskunnan suuren- ja ulkoasiainvaliokunnan kanssa.
Kriisin hillintä ja ratkaisu vaativat vielä hurjaa panostusta kaikilta. Näen edessämme kolme raidetta, joilla on edettävä samanaikaisesti.
Etyj-raiteella pyrimme edistämään tulitaukosopimuksen toimeenpanoa ja luomaan kansainvälisen järjestelyn pysyvämmän ratkaisun etsimiseksi. Näissä edettiin tänään. Aamupäivällä Turusen Antti huipputiimeineen käynnisti Wienissä neuvottelut sotilastarkkailijoiden lisäämiseksi. Itse lähetin kirjeen kaikille Etyj-ulkoministereille hakien tukea myös neuvottelukuvion taakse.
EU-raiteella tärkeintä on nyt saada ulos yhtenäinen ja vahva näkemys maanantain huippukokouksesta. EU:n tulee tukea tulitaukosopimuksen tinkimätöntä noudattamista. Venäjän tunnustamispäätöstä tai etupiiriajattelua ei hyväksytä. EU:n täytyisi myös tukea Georgiaa vahvistamalla poliittisia ja taloudellisia suhteita. Unionin tuki kansainvälisen neuvotteluryhmän perustamiseksi on välttämätöntä. EU:n omaa läsnäoloa Georgiassa on syytä vahvistaa. Tulemme toimimaan näiden tavoitteiden eteen.
Suomi ei kannata pakotepolitiikan käynnistämistä Venäjää kohtaan. Tehokkaita Venäjä-pakotteita ei ole - ainakaan sellaisia, jotka eivät vahingoittaisi myös meitä itseämme. Pakotekierre upottaisi suhteet entistä syvemmälle. Vääriä lääkkeitä ei pidä valita.
Kolmas raide katsoo Georgian yli laajempaa kokonaisuutta. Sitä ei saa unohtaa. EU:n itäinen ulottuvuus tarvitsee määrätietoisen politiikan. Suhteiden kehittäminen Ukrainan ja Moldovan kanssa on tässä avain. Euroopan ovia ei pidä lyödä kiinni. Etyjin kautta pureudutaan myös muihin jäätyneisiin konflikteihin uudella tavalla. Tämä koskee erityisesti Transnistriaa ja Vuoristo-Karabahia.
Joulukuussa pidettävästä Etyj-ministerikokouksesta on tulossa melkoinen harjoitus. Mutta Suomen joukkueessa kyllä pärjää.
23 kommenttia
"Aamupäivällä Turusen Antti huipputiimeineen käynnisti Wienissä neuvottelut sotilastarkkailijoiden lisäämiseksi. Itse lähetin kirjeen kaikille Etyj-ulkoministereille hakien tukea myös neuvottelukuvion taakse."
Oikein. Toivotan menestystä, vaikka pelkään Venäjän estävän tehokkaan tarkkailun.
"EU:n tulee tukea tulitaukosopimuksen tinkimätöntä noudattamista. Venäjän tunnustamispäätöstä tai etupiiriajattelua ei hyväksytä. EU:n täytyisi myös tukea Georgiaa vahvistamalla poliittisia ja taloudellisia suhteita. Unionin tuki kansainvälisen neuvotteluryhmän perustamiseksi on välttämätöntä. EU:n omaa läsnäoloa Georgiassa on syytä vahvistaa."
Oikein. Suosittelen EU:n nopean toiminnan joukkojen lähettämistä Georgiaan.
"Kolmas raide katsoo Georgian yli laajempaa kokonaisuutta. Sitä ei saa unohtaa. EU:n itäinen ulottuvuus tarvitsee määrätietoisen politiikan. Suhteiden kehittäminen Ukrainan ja Moldovan kanssa on tässä avain. Euroopan ovia ei pidä lyödä kiinni."
Oikein. EU:n on osoitettava tukensa Ukrainalle ja Moldovan ongelman ratkaisulle - ennen kuin Venäjä hyökkää näihin kohteisiin.
suomen pitäisi mitä pikimmiten tunnustaa nämä kaksi uutta valtiota.
tietääkseni näiden uusien valtioiden asukkaat ovat tyytyväisiä uuteen statukseensa.
mitä muuta voi vaatia kuin alueiden asukkaiden kannan.
periaatteessa maa on aina niiden hallinnassa jotka siellä asuu ja elää.
Kannatan Etelä-Ossetian ja Abhazian itsenäistymistä. Suomen pitäisi tunnunustaa nämä maat. Kosovon jälkeen.
Hyvä Juhani Putkinen.
Kun en ymmärrä näitä politiikan kuvioita vaan pelkkää realismia niin kertoisitko mitä varten ne EU:n nopeantoiminnan joukot (vrt. puoliksi tapettu ryhmä) pitäis sinne Etelä-Ossetiaan lähettää? Tappeliskone venäläisiä, osseetteja vai georgialaisia joukkoja vastaan? Onneksi ei taida olla suomalaisilla päivystys vuoro.
Mauri K:lle
Sinne ei onneksi niitä joukkoja laiteta. Kun siitä voisi tilanne enemmän eskaloitua täysimittaiseksi maailman sodaksi jota kukaan ei halua.
Kiitokset maltillisesta toiminnasta.
Ohessa linkki artikkeliin "öljyn silkkitiestä". Mielenkiintoinen ja osaltaan varmaan tottakin. Ei ihme, että Venäjä hermustuu ja että Saakashvil luotti apuun lännestä.
Ajatus EU:n nopean toiminnan jukkojen rynnäköinnistö Venäjän armeijaa vastaan on Suomelle painajaismainen. Mitä tarkoitetaan, että niiden käyttö ei ole poissuljettua? Hallituksen eilen julkistamat kaksi tiedotetta ovat, ikävä sanoa, erittäin sekavia ja ristiriitaisia. Suomen julkilausuttu linja joka tapauksessa on perusteiltaan asiallinen ja viisas. Vastakohta-asetelmia lietsovat ne, jotka jo ovat omat idänsuhteensa tärvelleet historiansa vuoksi. Ynnä romahtaneen kansansuosionsa kanssa painiskeleva Ruotsin hallituskoostumus.
Jokainen vakavastiotettava kansainvälinen arvio Georgian kriisistä sanoo Shaakasvilin yrittäneen väkivallalla muuttaa alueen status quon. Vaikka lopputulos oli täydellinen katastroofi, Georgian kansaa on syytä auttaa rauhanomaisen kehityksen ja demokratian tiellä eteenpäin. USA:n varaulkoministeri totesi muutama päivä sitten Washington Postissa, että Yhdsvallat ei puolustele Georgian "huonoja päätöksiä". Toivottavasti myöskään unioni ei perusteettomasti pönkitä sellaista politiikkaa, johon aivan viime päiviin saakka on kuulunut maakuntien palauttamiselle elämöinti.
Mauri K: "Hyvä Juhani Putkinen.
Kun en ymmärrä näitä politiikan kuvioita vaan pelkkää realismia niin kertoisitko mitä varten ne EU:n nopeantoiminnan joukot (vrt. puoliksi tapettu ryhmä) pitäis sinne Etelä-Ossetiaan lähettää?"
Ne joukot täytyy lähettää Georgiaan huolehtimaan siitä, että Ranskan ja Alexin toimesta aikaansaatua tulitaukosopimusta todella noudatetaan - nyt Venäjä ei noudata allekirjoittamaansa sopimusta.
Lasse Lahtinen: "Jokainen vakavastiotettava kansainvälinen arvio Georgian kriisistä sanoo Shaakasvilin yrittäneen väkivallalla muuttaa alueen status quon."
Todellisuudessa Venäjä yrittää saada Georgian maakunnat Abhasian ja ns. Etelä-Ossetian itselleen askeleena koko Georgian miehittämiseksi jälleen kerran.
Ohessa linkki uunituoreeseen artikkeliin, jossa kerrotaan yksityiskohtia tilanteesta ennen sotaa ja ensimmäisistä "laukauksista":
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Kronologia_kelloaikoineen_GS08.htm
Jos teillä on lisää todellista tietoa tapahtumien kulusta suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein, niin antakaa ihmeessä - täydennän artikkeliani.
Olisikin yllättävää jos Georgian hallitus omissa dokumenteissaan toteaisi aloittaneensa sodan. Presidentti Shaakasvili ei kuitenkaan näytä vakuttaneen edes USA:n hallitusta viattomuudestaan:
In the interview, Fried did not excuse Georgia's initial actions, saying U.S. officials told Georgian officials they could not win a war with Russia. "Georgia is a flawed democracy, a democracy in construction. You don't help them by whitewashing their problems or defending a bad decision. But you don't want it crushed," he said.
http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2008/08/27/AR2008082703192.html
Nää meitin kanisterit ovat vallan hupaisia. Vois ehkä löysätä hieman kravaattia, niin rupeais verikin päässä kiertää.
HS tänään:
"Koko EU:n talous on 18 kertaa niin suuri kuin Venäjän. EU:n yhteenlaskettu sotilasbudjetti on seitsemän kertaa suurempi ja väkeä on kolme ja puoli kertaa niin paljon kuin Venäjällä".
Tuon tilaston valossa on helppo arvata, kumpi on ja tulee olemaan suurvalta.
En ryhdy ketään neuvomaan, mutta saksalaislehdissä on nyt esitetty Etyjin sotilastarkkailijoiden havaintoja kriisin tapahtumien aikajärjestyksestä.
"Nach Informationen des SPIEGEL sind auf informellen Kanälen Berichte von OSZE-Militärbeobachtern aus der Kaukasus-Region an verschiedene Regierungsstellen in Berlin gelangt.
Demnach habe Georgien den Militärschlag gegen Südossetien intensiv vorbereitet und seinen Angriff begonnen, bevor russische Panzer den Verbindungstunnel nach Südossetien befuhren. In den Berichten sei von möglichen georgischen Kriegsverbrechen die Rede. So berichten OSZE-Beobachter davon, dass die georgische Führung die südossetischen Zivilisten zur Schlafenszeit habe angreifen lassen."
Sirppi&Vasara! On muuten hyvä pätkä tuo vanha Speden juttu. Niin mitä sitten!!
Alexin terminologiavalinta koskien raiteita on luonnollisesti mielenkiintoinen. Keskustaahan on tuon tuosta kritisoitu "kaksilla raiteilla ajamisesta". En tiedä, ovatko kepun "raiteet" saaneet alkunsa jostain Juhani Ahon kirjasta vai suorastaan kepulaisesta politiikasta, mutta kuitenkin Alex kertooo yllä peräti kolmesta eri raidevaihtoehdosta. Alex ei kuitenkaan suoranaisesti puhu kolmilla raiteilla ajosta eikä missään nimessä ainakaan toistensa vatsakohtina. Miten lienee sitten keputerminolgiaan mieltynyt pääministerimme ymmärtänyt Alexin pointit?
Alexin 1. raiteen suhteen ei ole mitään huomautettavaa muuta kuin, että pysyvämmän ratkaisun saavuttamisessa pitäisi pyrkiä koko ETYJ-alue absorboimaan.
Alex kirjoittaa 2. raiteen suhteen mm.: "Venäjän tunnustamispäätöstä tai etupiiriajattelua ei hyväksytä." Mutta Venäjä on kuitenkin niin tehnyt, niinkuin monet länsimaatkin Kosovon suhteen, vaikka esim. Kiina, Intia ja Venäjä ovatkin eri mieltä, jota toki voimme olla, mutta ei-sanan jälkeen pitäisi myös tulla ehdotus siitä, miten edetään ja miten löydetään yhteisymmärrys.
Etupiiriajattelun suhteen olisi Alex toki voinut lisätä, ettemme hyväksy minkään muunkaan valtion etupiiriajattelua, vaikka USA:n ja Puolan ohjuskilpisopimus voisi sellaiseen viitatakin. Emmehän sentään vielä ole vuorostaan länteenpäin "suomettumassa" vai olemmeko sinne jo menossa, jos tällaisin kommentein jatkamme?
Alex kirjoittaa kolmannen raiteen suhteen mm.:"EU:n itäinen ulottuvuus tarvitsee määrätietoisen politiikan. Suhteiden kehittäminen Ukrainan ja Moldovan kanssa on tässä avain. Euroopan ovia ei pidä lyödä kiinni." Alexin 1. ja 3. virkkeen suhteen olen täysin samaa mieltä, mutta toisen virkkeen suhteen kirjoittaisin kuitenkin: "Suhteiden kehittäminen Ukrainan ja Moldovan kanssa yhteistyössä Venäjän kanssa ja Transnistrian tilanteen huomioiden on tässä avain.
Kaiken kaikkiaan EU:n tulee tässä tilanteessa ymmärtää ensisijaisesti sen kaikkien jäsenmaiden yhteinen etu huomioiden tulevaisuudentavoitteemme ja realistiset kehityskuviot niin USA:n, Venäjän, Kiinan kuin Intiankin suhteen, sekä ymmärtää myös tulevien valta-asetelmien mukanaan tuoma muutos siihen, miten nyt tapahtuvia tilanteita jälkeenpäin arvuutetaan.
Kiitoksi kaikille, jotka ovat kommenteissa laittaneet vihjesivuja Geogian kriisin koimmenteista kansainvälisessä mediassa. Jos haluaa etsiä "totuutta" tapahtumien kulusta täytyy tehdä paljon selvityksiä.
Näyttää siltä Alexin kommenteissa, että hänellä on ehkä hieman länsimedian muovaama vinoutunut kuva siitä, mitä tapahtui ja miten konflikti alkoi.
Nyt alkaa näyttää siltä, että Venäjän antama kuva on lähempänä oikeaa ainakin alkutapahtumissa.
Itse arvelin, että öljy- ja kaasukuviot ovat kaiken taustalla. Silloin USA:n ja suurten länsimaiden öljyyhtiöiden edunvalvonnasta on kysymys lopultakin konfliktissa. Vähän sama kuin Irakin kriisin ja sodan taustakuvioissa.
Tämä EI tarkoita, että hyväksyisin Venäjän sotilaallisen toiminnan Georgiassa. Kuitenkin Medvedjevin ja Putinin jutut on lähempänä totuutta kui Shakasvilin tarinat.
Nto ja Georgia ovat jo heinäkuun alusta "harjoitelleet" operaatiota. Se pakotti myös Venäjän toimimaan ja reagoimaan.
Kuka kertoo "totuuden"?
Onko Alexiamme "narutettu"? Onko Alex "natoyltiöpäisyydessään" katsellut asioita yksipuolisesti?
Ei boikotteja vaan yhteistyön lisäämistä!
Ei suomalaisia joukkoja/rauhanturvajoukkoja alueelle missään tapauksessa. Tasapuolisia arvioitsijoita kylläkin.
Siis edelleen lääkäriulkopolitiikkaa eikä tuomariulkopolitiikkaa! Tack!
Siis ajoitushan meni Georgiassa Venäjän kannalta ihan nappiin.
Eipä parempaa aikataulua olisi voinut laatia koko operaatiolle.
Olympialaiset ja sitten USA:n presidentinvaalti sekä bonuksena pyörremyrsky Gustav pitävät USA:n tasan tarkkaan poissa pelistä seuraavat kuukaudet.
Enimmillään Washington pystyy vain valittelemaan diplomaattisten neuvottelujen vaikeutta, eikä mitään muuta ole sieltä tulossa lähikuukausina tähän asiaan.
Siihen mennessä tulee varmasti jotain muuta uutisaihetta, ja Venäjän ote Georgiasta on jo silloin vakiintunut. Vaikka nyt Pohjois-Korean ydinaseet.
Venäjän suhteen USA yritti samaa kuin toisen maailmansodan jälkeen Japanin ja Saksan suhteen, eli muuttaa sen rahalla ja loputtomalla myöntyväisyydellä ns. demokratiaksi.
Tässä epäonnistuttiin Venäjällä, mutta epäonnistumisen laajuutta ei haluttane vieläkään nähdä.
Julistettiin yksipuolisesti kylmä sota päättyneeksi, ja aloitettiin sellainen mielenkiintoisempi "virtuaalisotakierre", jossa NATO sai uuden välinearvon.
Turvatakseen vapautensa Itä-Eurooppa riensi oitis tähän uuteen sotaan, mutta Neuvostoliittoahan ei ole vaan Venäjä, josta halutaankin kumppani.
Siispä lännen rahalla ja myötämielellä luotiin 15 vuodessa suunnattomien öljy- ja kaasuvarantojen päälle ydinaseistettu, loputtoman öljyrahavirran omaava ja ideologialtaan yhdistynyt Francon, Mussolinin ja Pinochetin jatkumo.
Olisi pitänyt tukea demokratialiikkeitä yhden miehen hallinnon sijasta, mutta ei...
Olisi pitäny puuttua jotenkin niihin Tsetsenian sotiin, mutta ei...
EU:n Venäjä-politiikka on sama kuin suurten jäsenmaiden Venäjä-intressit, jotka vielä poikkeavat toisitaan. Niiden kanssa Venäjä on pelannut ja voi pelata edelleen loputtomiin.
Venäjän kehitys ja toimet Kaukasuksella, Georgiassa, ovat olleet jo vuosia nähtävissä ja kehitys ennakoitavissa. Viisaat ovat varoittaneet niin Venäjällä kuin maailmallakin, mutta täysin turhaan.
Barack Obaman eräs vaalilupaus on vähentää 10 vuodessa USA:n riippuvuutta Lähi-Idän öljystä. Britannian Gordon Brownin näkemys on, että EU:n tulisi nyt vähentää riippuvuutta Venäjän öljystä. Nykyisessä sivilisaatiossa kaikki käy, pyörii tai vierii korvaamattomasti öljyn avulla.
Kenenkähän oljyllä sivilisaatiota aiotaan pitää jatkossa yllä ?
Suomen olisi aika muuttaa politiikkaansa muuttuneen arjen mukaiseksi. Suomi ja suomalaiset tuntuvat elävän paljon vahvemmin neuvostoaikaa kuin Venäjä konsanaan - täällä ei mitään muuta totuutta esitetä Georgiankaan kriisistä kuin länsi- ja virolaismediaan perustuvia. Venäjän uutiset amerikkalaisvarustuksin ja vanhoin yk-välinein siviilien kimppuun hyökänneistä georgialaisista on pyyhitty mediastamme täysin yli. Kukaan ei puhu amerikkalaisten sotilaskoulutuksesta Venäjän rajan tuntumassa.
Venäjä on juuri noussut Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi tänä vuonna ja todennäköisesti merkitys kasvaa laman levitessä Eurooppaan. Suomella ja Venäjällä on muutakin yhteistä kuin yhteinen raja - esimerkiksi täysin omanlainen kielensä. Pahinta on, että suomalaisten tietoon ei anneta sitä tosiasiaa, että toisin kuin Spede show'ssa venäläiset vielä toistaiseksi arvostavat suomalaisia sekä ihmisinä, sotilaina, ammattiosaajina että poliitikkoina. Vastaavaa arvostusta emme löydä mistään muusta ilmansuunnasta, otetaan esimerkiksi vaikkapa Ruotsi, Saksa, Ranska, Englanti ja ennen kaikkea USA. Miettikääpä mikä ulkomaalaisryhmä viihtyy Suomessa parhaiten, haluaa täällä asua, tehdä työtä, käydä kauppaa ja jopa perustaa perheen? Kenen kanssa Suomella on tulevaisuus, jos sitä ylipäätään on? Ruotsalaisten? Amerikkalaisten? Miksi suomalaiset haluavat poliitikkojensa johdolla luovuttaa vaivalla saavutettu asema ja hyvät Venäjä-suhteet? Miksi suomen ulkoministeri on etunenässä kyseenalaistamassa Venäjä-suhteita silloin, kun Länsimaat itse epäonnistuvat esimerkiksi Irakin kriisissä ja Kosovon ratkaisussa?
Mistä tulee tämä valtava halu kärjistää ongelmat maiden välisiksi? On viisaita päätöksiä ja tyhmiä päätöksiä, ja suoraselkäinen poliitikko on valmis myöntämään virheensä ja toimimaan johdonmukaisesti, samoilla säännöillä kaikkien kanssa. Venäjä oli erittäin johdonmukainen ilmoittaessaan jyrkästi vastustavansa Kosovon itsenäistymistä - Venäjä oli siis valmis luopumaan mahdollisuudestaan tunnustaa Abhaasioiden ja Ossetioiden itsenäisyyden johdonmukaisuuden nimissä. Länsimaat tässä tilanteessa joutuvat kiemurtelemaan, ei Venäjä.
Vilho Partanen: "Kenenkähän oljyllä sivilisaatiota aiotaan pitää jatkossa yllä ?"
On rakennettava mahdollisimman nopeasti EU:n alueelle noin 100 uutta suurta ydinreaktoria.
Ydinvoimaloissa tuotettu sähkö on puhdasta ja halpaa. Henkilöautoissa on siirryttävä hyvin pitkälti sähköautoihin.
The difference between Halonen and Havel. The difference between a woman who supported Soviet dictature and a man who opposed Soviet dictature
Halonen : Halonen hade också synpunkter på mediernas rapportering.
Vi måste bedöma både Rysslands och Georgiens agerande. Det är bra att komma ihåg att det inte var Ryssland som började. Det har inte kommit så tydligt fram, påpekade hon.
Havel : EU should clearly label Russia aggressor, says Havel
When the European Union discusses the South Ossetia crisis at a special summit on Monday it should clearly name Russia as the aggressor in the conflict, says former Czech president Václav Havel. Speaking on a TV debate programme on Sunday, Mr Havel said the Russian bear was trampling on the Georgian dwarf. He said the Czech cabinet had initially adopted a correct position, but then seemed to retreat after talks with the current Czech president Václav Klaus; ministers, Mr Havel said, were now saying it was not necessary to establish the culprit but to look to the future. He said Georgia may have made mistakes but it was always necessary to say who the victim was and who the aggressor.
Jos energiaa tuotettaisiinkin lisää tai huomattavia määriä ydinvoimalla, tuulivoimalla jne., jää silti jäljelle paljon sellaisia keskeisiä sivilisaation toimintoja, jotka perustuvat maaöljyyn.
Koneistojen voitelu alkaen ompelukoneista päätyen ydinvoimaloihin.
Kemianteollisuus alkaen maaleista ja päätyen muoveihin.
Luettelo on loputon, kun tarkastellaan mihin kaikkeen maaöljyä käytetään.
Kun googlaa vaikka "oil industry" ja jatkaa pitkin linkkejä, niin se öljyn koko "kauheus" siitä avautuu.
Osan voi toki korvata muilla lähdeaineilla, mutta ei läheskään kaikkea, ja osa näistä toiminnoista on senlaatuisia, ettei niitä ilman enää tulla toimeen.
Autoilu ja lämmitys ovat vain yleisimmin tunnettuja öljyn käyttökohteita.
Ydinvoima tuo mukanaan pitkäaikaisen jäteongelman, joka voi olla vaarallisempi kuin öljyn ja kivihiilen poltosta seurannut ilmastonmuutos.
Mikä valtio on kestänyt tai tulee kestämään niin kauan, että sen alueelle varastoitu ydinjäte on tullut vaarattomaksi?
Transnistria is Next to Declare Independence
Ari Rusila: First it was Kosovo to declare unilateral independence. Now South Ossetia and Abkhazia have followed suit. The next new breakaway state could be Pridnestrovie, otherwise known as Transnistria. The EU needs to be prepared for a possible conflict.
The Federation Council, the upper chamber of the Russian parliament, is backing independence of South Ossetia and Abkhazia, Georgia's two rebel provinces. The vote came after a brief war between Russia and Georgia following Georgia's assault on the South Ossetian capital of Tskhinvali on Aug. 7. Now, the president of Russia has also agreed to support recognition of the independence of these breakaway provinces. Both countries won de facto independence in the 1990s after wars with the government in Tbilisi. Bearing the some five thousand ethnic groups of the world in mind, it seems the road that started with the Kosovo UDI seems to stretch across the globe.
After the separatist movements in Geogia, Transnistria looks to be the next breakaway province in Europe. Let's look at this next possible new state a little closer:
* Pridnestrovie - also known by the unofficial name, Transnistria or also Transdniester - is a new and emerging country in South Eastern Europe, sandwiched between Moldova and Ukraine. Although widely seen as part of Moldova, historically, Pridnestrovie and Moldova were always separate. Throughout 2500 years of history, the Dniester River, which forms the current border, has been a traditional boundary between the Slav lands (Scythia, 450 B.C.) to the East and Romanian lands (Dacia) to the West.
* The population of Pridnestrovie is around 550.000 and is mostly Slavic. This is a stark contrast to Moldova, on the other side of the Dniester River, where four-fifths of the population are of Romanian descent and where ethnic Russians and ethnic Ukrainians only make up 6 to 8 percent, respectively.
* Pridnestrovie meets the requirements for sovereign statehood under international law, as it has a defined territory, a population, an effective elected authority, and the capability to enter into international relations. It is currently seeking international recognition of its de facto independence and statehood.
* The economy of Pridnestrovie is a mixed market-based economy. Following a large scale privatization process, most of the companies in the country are now privately owned. The economy is export-oriented and based on a mix of heavy industry and manufacturing. According to the latest data from the nation's Customs, Pridnestrovie now trades with 99 foreign countries.
Transnistria has already existed as a de facto independent state for close to eighteen years, having declared independence on September 2, 1990. In the historical context, Transnistria has been unaggressive and peaceful throughout its entire history.
However on May 22, 2008, Moldova's parliament approved a national security strategy that named Transnistria a danger to Moldova and squarely identified it as a Moldovan war target. President Vladimir Voronin signed the strategy into law on May 26 and it was officially published and went into effect on May 27.
The move came just a month after Transnistria proposed a formal Friendship and Co-operation Treaty between the two sides. Transnistria's plan wanted to establish good neighbor relations between Moldova and Transdniestria and bilaterally renounce all kinds of military force.
Transnistria could be the next breakaway province, but this separation could be made without the use of force or violence. However, implementation of Moldova's security policy could also escalate in that direction. In any case, because Transnistria is developing statehood elements and progressing its economy, it can soon ask for international recognition.
The next question is, in the case that conflict does indeed become violent in Transnistria after it seeks international recognition, will there be any policy recommendations for the conflict? The root of the problem is that the international community cannot agree on rules for the independence of small regions. Imposed solutions (like Kosovo) are not long lasting. One positive thing is that in April 2008, Moldova and Transnistria resumed a direct dialogue. The outcome of these negotiations could mean anything from full independency to various federation models, autonomy models (e.g. Åland or Hong Kong model) or other regional self-governance models.
The EU should do everything possible to facilitate these negotiations with support for local stakeholders in order to create a specifically tailored model for the region and commit to helping development and implementation with help from EU funding. The bottom line is to support Transnistria and Moldova to find a peaceful and balanced political agreement for both sides without the use of force or threats.
Venäjä tietää ettei eu voi käynnistää pakotteita sitä kohtaan mutta jotain venäjälle pitäs keksiä