Perjantaina 8.8.2008    14 kommenttia

Georgia ja Etelä-Ossetia - tilannekatsaus

Eilisillan blogimerkinnän jälkeen on tapahtunut paljon. Konflikti Etelä-Ossetiassa on laajentunut täysimittaisen sodan partaalle. Raskas pommitus on jatkunut koko yön. Kuolonuhreja on tullut puolin ja toisin. On olemassa myös vaara, että taistelut leviävät konfliktialueen ulkopuolelle. Venäjä on uhannut vastatoimilla.

Koko aamupäivä meni puhelindiplomatian merkeissä. Ensin sain täyden brieffin meidän ETYJ-porukalta. Sen jälkeen olen puhunut Georgian presidentin Mikhail Saakashvilin, EU:n Javier Solanan, Ranskan Bernard Kouchnerin, Yhdysvaltojen Condoleezza Ricen sekä Liettuan ja Latvian ulkoministerien ja Naton pääsihteerin kanssa. Puhelu Moskovaan  on vielä vetämässä.

Lisäksi olen keskustellut Halosen, Vanhasen ja Kataisen kanssa. Matti Vanhanen on tänään tavannut Vladimir Putinin Pekingissä.

Annoin seuraavan lausunnon ja päätin lähettää erityisedustajani suurlähettiläs Heikki Talvitien pikaisesti Georgiaan. Omaa matkaani alueelle valmistellaan UM:ssä.

Päätin myös palata lomamatkaltani vuorokauden etuajassa.

Tilanne ei nyt näytä hvyältä.

14 kommenttia

Perjantaina 8.8.2008 klo 15:54

Ei näytä hyvältä, ei.

Tshinvali kirjoitettaneen suomeksi juuri näin, venäjäksi Цхинвали. Siis ei k-kirjainta missään. Ja s-h äännetään tässä erikseen, vaikka toisin voisi luulla.

Perjantaina 8.8.2008 klo 16:28
Petteri P

Kun Georgiassa on nyt sotimaan ruvettu, ja venäjä saanut kauan odottamansa ja provosoimansa selkkauksen aikaan, kannattaa muistaa, että venäjä uskoo vain voimaan, omaan tai vieraaseen.

Turha kuluttaa äänijänteitä tai kirjelmöidä tässä tilanteessa, ellei ole jotain todellista, millä venäjän saa lopettamaan kampanjansa.

Perjantaina 8.8.2008 klo 17:02
Jouni Pulli

Ehkä sota saataisiin nopeiten lopetettua, jos Georgian sotajoukot saataisiin pois Etelä-Ossetiasta. Luonnollisesti tällainen toimenpide ei korvaa niitä henkisiä ja materiaalisia kärsimyksiä, joita sota on jo aiheuttanut ja tulee lisää aiheuttamaan. On myös yhä todennäköisempää, etteivät eteläosseetit halua jatkossakaan olla osa Georgiaa. Serbian ja Kosovon tilanne peilautuu valitettavasti yhä selkeämpänä Georgian ja Etelä-Ossetian tilanteeseen.

Lisäksi on todennäköistä, että rauhanturvajoukkoja tarvitaan Etelä-Ossetiassa huomattavasti suurempi määrä kuin on tähän asti ollut tilanne, jotta jatkossa voitaisiin välttyä nykyisenkaltaisilta aggressioilta. Suotavaa olisi, että näissä rauhanturvajoukoissa olisi myös EU:n vahva edustus.

On jälleen kerran huomioitava, että kyse on myös suurvaltojen eduista, ainakin koskien energiantoimitusreittejä.

Perjantaina 8.8.2008 klo 17:19
jotu

georgia päätti sitten hyökätä olumpialaisten avauspäivänä.
natoonko siellä niin luotetaan.

Perjantaina 8.8.2008 klo 22:04
Teemu Lokka

Koska Kosovo on tunnustettu Suomentoimesta itsenäiseksi valtioksi meidän tulisi myös todeta Etelä-Ossetian olevan vapaa tekemään omat päätöksensä tulevaisuudestaan kuten Kosovokin teki! Jos me väitämme toista niin meidän ei olisi pitänyt tunnustaa Kosovon itsenäisyyttä!

Lauantaina 9.8.2008 klo 9:34
Lasse Lahtinen

Lehtitietojen perusteella Georgia näyttää aloittaneen yllätyshyökkäyksen eli alueellisen koskematomuuden loukkauksen de facto itsenäisen pienen naapurivaltionsa kimppuun. Jopa yli tuhannen siviilin sanotaan kuolleen ja pääkaupunkia on raunioitettu tykkitulella. Kaikkein tärkeintä, ykköstavoite, on saada verenvuodatus päättymään keinolla millä hyvänsä.

Venäjällä ei kansainvälisen oppikirjan mukaan tietenkään ole oikeutta tuoda alueelle YK:n sallimaa enempää rauhanturvaajia, saatikka pommittaa Georgiaa. Ehkä siellä katsotaan kyseessä olevan muodin mukaisesti humanitaarinen interventio etnisen puhdistuksen estämiseksi.

Kun arvioi Georgian politiikkaa viime vuosilta, valitettavasti täytyy ottaa sekin vaihtoehto lukuun, että hyväuskoiselta länneltä hankittuja vakuutteluja pyritään käyttämään selkänojana separatistikysymyksen sotilaalliseen ratkaisemiseen. Läntisen sotaliiton pääsihteerin Bukarest-puheet Georgian natojäsenyydestä ja Ricen esiintyminen viime kuussa eivät ehkä olleet ihan loppuun asti harkittua politiikkaa, ellei sitten hyväksytä Etelä-Ossetian miehittämistä.

Miksei Georgiaa kehoiteta vetäytymään alueelta? Miksi Yhdysvallat ja Britannia kaatoivat turvaneuvoston lauselmaehdotuksen, jossa vaadittiin osapuolia luopumaan voimankäytöstä? Miksi jankutetaan Georgian "alueellisesta koskemattomuudesta" vaikka ihmisiä tapetaan?

Lauantaina 9.8.2008 klo 19:10
Jouni Pulli

Tilanne on kieltämättä Georgian aggression jälkeen muuttunut. Realistinen ratkaisu dilemmaan voisi olla ensiksikin se, että Saakasvili määräisi joukkonsa pois Etelä-Ossetiasta ja Abhasiasta. Nykyisen tilanteen jälkeen lienee myös selvää, että venäläisjoukot eivät kovin nopeasti poistu Etelä-Ossetiasta varsinkin kun luottamus Saakasvilin hallitukseen on mennyt. Jos ja kun georgialaiset ymmärtävät poistua Abhasiasta ja Etelä-Ossetiasta, on EU:n ja ETYJ:n aika toimia konfliktin asteittaisessa ratkaisussa. "Alueellista koskemattomuuttaa" ja sotatoimien välitöntä lopettamista voidaan luonnollisesti vaatia, mutta valitettavasti niillä vaatimuksilla ei juuri nyt rauhaa edistetä sen enempää kuin kv. oikeuden toiminnallisuuttakaan kriisitilanteessa.

On myös ymmärrettävä, että kyse on sekä Georgian että Venäjän sisäpolitiikasta.

Lauantaina 9.8.2008 klo 19:46

Lahtinen: "Miksei Georgiaa kehoiteta vetäytymään alueelta?"

Miksi ihmeessä Georgiaa pitäisi kehoittaa vetäytymään omalta alueeltaan?

Venäjää on vaadittava vetäytymään kaikilta Georgian alueilta välittömästi aivan kuten esimerkiksi Viron johto (presidentti, pääministeri ja ulkoministeri) on tehnyt.

Nimenomaan Venäjä on hyökännyt ja hyökkää Georgian alueelle. Georgia EI ole hyökännyt Venäjän alueelle.

Lauantaina 9.8.2008 klo 22:54
Jemina Virkkunen

Päätin hetken mielijohteesta kirjoittaa tänne. En ole koskaan ennen seurannut politiikkaa sen tarkemmin, ennen kuin sain tänään kuulla Etelä-Ossetian konfliktista. Olen lukenut aiheesta, ja huomasin, että taustavaikuttajana Venäjän ja Georgian väliseen kireyteen on osittain Georgian aikeet NATO-jäsenyyteen. Tämä sai minut ajattelemaan, että onko Suomelle turvallista harkita vakavammin NATO:on liittymistä, vai onko parempi, ettei aiheesta enään keskustellakkaan paljoa. Koko NATO-kysymys on 15-vuotiaalle niin suuri asia, etten saa siihen itse ratkaisua, joten kuulisin mielelläni asiantuntevan mielipiteen. Miten NATO-jäsenyys vaikuttaisi Suomeen? Onko Venäjän ärtyminen liian suuri riski?

Sunnuntaina 10.8.2008 klo 2:22
Jouni Pulli

Myönnän, että olin ja edelleen olen Kosovon itsenäistymisen kannalla. Samalla kuitenkin toivoin ja huomautin jo aikaisemmin, että Kosovon itsenäistymisen hyväksyminen pitäisi myös huomioida 3 Georgian alueen suhteen: Abhasia, Adzaria ja Etelä-Ossetia. Näin ei kuitenkaan ole tehty. Miksei? Jos halutaan ottaa niin pitää myös antaa.

Olisi vihdoin EU:nkin itsenäistyttävä Setä Samulin kupeesta ja ajateltava kokonaisuutta. Juuri nyt ja taas kun konflikti on päällä EU näyttää olevan heikoimmillaan. Vaatimuksia satelee sieltä sun täältä kun EU:n pitäisi toimia konstruktiivisesti ja yhdellä äänellä. Näin ei kuitenkaan taaskaan näytä tapahtuvan. Uskommeko taaskin, että USA ja Venäjä pystyvät sopimaan asian keskenään? Jos näin on, niin meidän lienee turha ihmetellä riippuvuuttamme esim. Venäjän energiavaroista.

Viimeisimmän Libanon kriisin laukeamisessa Erkki Tuomioja toimi esimerkillisesti, nyt toivon, että Alex pystyy tässä tilanteessa olemaan yhtä lailla avuksemme. Tehtävä on sangen vaikea ja varmasti pitkäaikainen mutta jopa tärkeämpi kuin Libanonin solmun aukaisu, sillä muutoin olemme vähintäänkin luomassa uutta "Palestiinan dilemmaa" ja aivan omasta syystämme. Eli jos syyllisiä pitää etsiä niin kaikki "sohvaperunat" voivat tuijottaa itseään peileistään, varsinkin Brysselissä.

Sunnuntaina 10.8.2008 klo 3:18
dankku

Kunhan täs surffaan... Sitä vuan, että tsemppiä Stubbille! En oo ennen kommannu mittään, mut nyt kommaan ja Stubbia täytyy kehua.

Sunnuntaina 10.8.2008 klo 11:25
Christian van Niftrik

Kitos Jouni Pullille analyysistä Georgian ja erityisesti EU:n osalta. Valitettavasti EU näyttää yhä enemmän hampaattomalta tiikeriltä. Tosin tietenkin voi myös kysyä, missä YK luuraa tällä hetkellä ?
Niin kauan kuin EU:lle ei onnistuta luomaan yhteistä perussopimusta ja yhteistä ulkopolitiikkaa sen mukana, ei EU muuta kuin kuluttaa henkistä pääomaansa ja uskottavuttaan toimijana.
Toivottavasti EU:n avainvaltioiden johto viimeistään nyt tajuaa, ettei rauha ole itsestään selvyys, ei edes aivan omien rajojemme tubtumassa. Sten on korkea aika luopua sooloiluista ja "lyödä hyntteet yhteen" ja siten vahvistaa EU.n asemaa ja toimivuutta sekä uskottavuutta.
Nestorbloggaaja h.c.

Sunnuntaina 10.8.2008 klo 12:32
Lasse Lahtinen

Ensiksi. Suomen ulkopolittiselle johdolle on syytä antaa kaikki mahdollinen tuki ponnisteluissa kiistan ratkaisemiseksi. On toimittu erinomaisen vastuullisesti, aktiivisesti ja tasapuolisesti.

Putkinen: "Miksi ihmeessä Georgiaa pitäisi kehoittaa vetäytymään omalta alueeltaan?"

On selvää ettei USA käytännössä tue Georgian sotilasoperaatiota Etelä-Ossetiassa. EU ei tue sitä, kuten ei myöskään sotilasliitto Nato. Tämä on hyvä sanoa ääneen. Verenvuodatuksen lopettaminen edellyttää realismin tajua, ei sitä että istutaan toisten housuilla muurahaispesään. Ei vaikka oltaisiin kuinka oikeassa.

EU-puheenjohtajamaa Ranskan ehdotus molempien osapuolten vetäytymisestä Etelä-Ossetiasta torstaita edeltäneille linjoille on järkevä ja tarjoaa mahdollisuuden saavuttaa tulitauko alueelle.

Sunnuntaina 10.8.2008 klo 22:40

Lahtinen: "EU-puheenjohtajamaa Ranskan ehdotus molempien osapuolten vetäytymisestä Etelä-Ossetiasta torstaita edeltäneille linjoille on järkevä ja tarjoaa mahdollisuuden saavuttaa tulitauko alueelle."

Ranskan ehdotus on suoraan sanottuna idioottimainen.

On otettava huomioon se (mitä myös Viron pitkäaikainen suurlähettiläs Moskovassa Mart Helme on sanonut), että Venäjän miehittämä Etelä-Ossetia on puukko Georgian kurkulla.

Jos Etelä-Ossetia on Georgian hallussa, niin vihollinen on vuorijonon toisella puolella, josta on hyvin vaikea hyökätä Georgian pääkaupunkiin - mutta jos ns. Etelä-Ossetia on Venäjän hallussa, niin sieltä on hyvin helppo ja lyhyt tie hyökätä Georgian pääkaupunkiin Tbilisiin.

Siten Georgian itsenäisyyden säilymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että läntiset demokratiat auttavat Georgiaa saavuttamaan sellaisen lopputuloksen, että Georgian maakunta, jota virheellisesti kutsutaan Etelä-Ossetiaksi jää Georgian haltuun - ryssävapaana.

Kirjoita kommentti

Alex eduskuntaan!

Olen lähdössä ehdolle kevään 2011 eduskuntavaaleihin Uudenmaan vaalipiiristä.
Tavoite on: ulkoministeristä kansanedustajaksi!