Kotiin ja Natoon

Miksi Natoon? Ei Suomella ole voimavaroja. EUkin oli virhe josta maksamme nyt.

Upeaa, aurinkoista vapaapäivää sinulle Alex ja mielenkiintoista tapaamista pääsihteerin kanssa perjantaina!

Moi Alex! Suomi voisi ottaa johtajan roolin tässä EU:n Natoon kuulumattomien maiden joukossa. Puolustuspolitiikka tulee olemaan Ranskan pj-kauden ytimessä. Naton rooli EU:n yhteisessä puolustuksessa, turvatakuukysymyksessä sekä nopean toiminnan joukkojen kehittämisessä on todella merkittävä. Miten sitoutumattomien maiden ja Naton yhteistyötä voisi edelleen rakenteistaa?

Suomen osaltahan sopeutuminen on tapahtunut pitkälti vapaaehtoisesti. Puolustusvoimien materiaali on jo nyt Nato-yhteensopivaa ja organisaatiota on päättäväisesti muokattu Nato-standardien mukaisesti. Aika loogista, jos monissa rauhanturvaoperaatioissa ja nopean toiminnan joukoissa suomalaiset taistelevat Nato-joukkojen rinnalla.

Yksi keskeisimpiä vastustusta herättäviä elementtejä Natossa on USA:n näennäinen ylivalta päätöksenteossa. Voisivatko EU-maat toimia entistä järjestäytyneemmin Natossa? Pitäisikö kannanmuodostusta pohtia ennen Naton huippukokouksia tai nimittää erillinen EU:n Nato-lähettiläs?

Toivottavasti voit käydä hyvin syvällisen keskustelun Jaapin kanssa.

NATO on läntisten demokraattisten maiden yhteinen puolustusliitto. NATO on siten samaa viiteryhmää kuin Suomi.

Olisi hyvä, jos Suomi, Ruotsi, Irlanti ja Itävalta liittyisivät kaikki NATOn jäseniksi. Noin 95% EU-maiden kansalaisista asuu jo NATO-maassa. Suomi kuuluu tällä hetkellä kummalliseen marginaaliin, joka osallistuu kyllä NATO-operaatioihin, mutta ei ole mukana NATOn päätöksenteossa, eikä saa NATOn turvatakuita.

Suomi ei kuitenkaan missään tapauksessa saa luopua asevelvollisuuteen ja suureen reserviin perustuvasta aluepuolustuksesta. Suomi tarvitsee sekä NATO-jäsenyyden, että aluepuolustuksen.

NATO on useiden korkeimpien edustajiensa suulla todennut Virolle parhaaksi ratkaisuksi juuri tällaisen yhdistelmän. Suomen ja Viron geopoliittinen asema on sama. Viro parantaa nimenomaan reserviin perustuvaa puolustuskykyään parhaillaan kaikin voimin.

Sekin kannattaa huomata, että NATOn jäseneksi pääsystä päätetään NATOssa konsensusperiaatteella. Se vesittää ns. NATO-option. Suomi pääsisi nyt jäseneksi, mutta tilanteen kiristyessä löytyy hyvin todennäköisesti ainakin yksi vastarinnan kiiski, joka estää sitten Suomen jäsenyyden. On mentävä nyt kun ovi on auki.

Hyvä, että lepäät. Äläkä treenaa liikaa. Pidät hyvää huolta itsestäsi ja se on hyvä. Joskus siihen vaan kuuluu se, että kropankin täytyy saada levätä. Triathloneja tulee ja menee ja ajalla ei ole väliä, vaan sillä että pysyy pitkällä tähtäimellä terveenä.

"Uuden NATOn" uusina haasteina agendalle ovat nousemassa energiaturvallisuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset. Ilmastonmuutoksesta kaikkien on syytä kantaa huolta, NATOnkin. Vaan mitä tarkoittaa huoli energiaturvallisuudesta, kun kyseessä on sotilasliitto? Perinteiset energialähteet ovat hupenemassa, ja energian hinta nousee huimaa vauhtia kysynnän kasvaessa nousevissa tuotannon suurvalloissa, tunnetuimpina esimerkkeinä Kiina ja Intia. Amerikkalainen autoilija piti kuukausi sitten kestämättömänä 64 sentin bensalitrahintaa.

Jos "uusi NATO" ryhtyy "turvaamaan" vanhoille teollisuusmaille "kohtuuhintaista" energiaa läsnäolollaan energia-alueilla, on varmaa ettei lännen, NATO-maiden, muu turvallisuus ainakaan parane; sota terrorismia vastaan tulee vaatimaan yhä enemmän resursseja ja ihmisuhreja. Tässä visiossa Suomen paikka "arvomaailmaltaan samanlaisten joukossa" ei kyllä houkuttele asiallisesti eikä varsinkaan moraalisesti. Suo siellä - vetelä täällä, sanoo vanha suomalainen sanalasku.

Suomen maanpuolustuskyvystä huolestuneena on ollut surullista seurata kuinka nato-yhteensovittamisen edetessä aivan käyttökelpoista kalustoa on sulatettu romuksi. On hankittu Nato-koptereita, kuljetuskapasiteettia ym. kuten jokainen asioita seuraava näkee. Vaatisi melkoista akrobatiaa liittyä Natoon ja ylläpitää nykyisenkaltaista uskottavaa ja itsenäistä puolustuskykyä. Esimerkiksi Slovenia torjui mieslukuisilla ja motivoituneilla maavoimilla Serbian hyökkäyksen -nyt Naton asettama joukkotavoite maalle on kai jotain kymmenesosa vanhasta. Moni puolustuksensa Naton varaan rakentanut uusi jäsenmaa on joutunut vedetyksi mukaan Irakin sotaan, vaikka moni suuri natomaa vastusti hyökkäystä. Ideologisille Nato-intoilijoille voi suositella lukemiseksi Prahan kokouksen asiakirjoja. Siellä se transformaation idea on selostettu. Jokos Suomi muuten on liittynyt NRF:n täydentävään toimintaan ja hakemuksemme on sotilasliitossa hyväksytty? Onko jätettykään?

Seurantaryhmän raportti sisältää hienoisen yllätyksen. Kun neljä vuotta takaperin vastaava komitea yritti kammeta hallituksen loppukantaa Natolle suosiollisemmaksi kuvailemalla sotaliiton jäsenyyttä "todelliseksi vaihtoehdoksi", tuoreen ehdotuksen mukaan Suomi "ylläpitää mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä". Vastaavasti todetaan, että Suomella on mahdollisuus sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. Hyvä eduskunta!

Selonteko on hyväksyttävä eduskunnassa, joten radikaalit muuokset tuskin ovat enää poliittisesti realistisia. Hallitukseen tehtävä on työskennellä eduskunnan tahdon mukaisesti venettä keikuttamatta. Jokohan lopullisen selonteon hyväksymisen jälkeen vihdoin saatiin piste iänikuiselle Nato-jankkaamiselle? Euroopan Unionin on Suomen ensisijainen viiteryhmä ja vaikutuskanava. Kriisi perustuslaista on pientä verrattuna mikä karmea repivä riita Irakin sodasta syntyi ja nyt Afganistanin operaatiosta on kehkeytymässä natomaiden välille. Niitä ei millään hymykampanjoilla pyyhitä olemattomiin.