Etyj:n kvintettikokous
Eilen ja tänään pidimme Helsingissä Suomen johdolla Etyj:n "kvintettikokouksen". Espanjan, Suomen, Kreikan, Liettuan ja Kazakstanin voimin kävimme keskusteluja Etyj:n asioista ja suunnittelimme tulevaa. Jotta toiminta olisi johdonmukaista ja tehokasta, tarvitaan pitkän aikavälin suunnittelua.
Painotimme kokouksessa Etyj:n toimia poliittis-sotilaallisen yhteistyön vahvistamiseksi, talous- ja ympäristöhaasteisiin vastaamiseksi ihmisoikeuksien ja demokratian saralla.
Kvintettikokous Smolnassa
Etyj:llä on tärkeä tehtävä konfliktinestossa, kriisinhallinnassa ja konfliktien jälkeisessä jälleenrakennuksessa. Olimme yhtä mieltä siitä, että ponnisteluja Etyj-alueen jäätyneiden konfliktien ratkaisemiseksi tulee entisestään tiivistää.
Ennen vastaavanlaisia "kvintettikokouksia" ei ole järjestetty, mutta keskustelut menivät sen verran hyvin, että työskentelyä jatketaan. Tarkoituksena on valmistella asioita Suomen Etyj-puheejohtajuuskauden huipputapahtumaan eli 4.-5. joulukuuta pidettävään ulkoministerikokoukseen Helsingissä.
Kvintettikokokousvieraita; vas. valtiosihteeri Angel Lossada, Espanja, ulkoministeri Petras Vaitiekūnas, Liettua, ulkoministeri Marat Tazhin, Kazakstan, Göran Lennmarker, parlamentaarisen valtuuskunnan puheenjohtaja, sls Christos Zacharakis, erityisedustaja Kreikka
Iltapäivällä suuntaan Etyj-matkalle kohti Tadzhikistania, ja sieltä eteenpäin Uzbekistaniin ja Turkemenistaniin. Yritän raportoida tiiviisti matkan varrelta, kunhan yhteydet vain pelaavat.
2 kommenttia
Tervetuloa Keski-Aasiaan. Taalla onkin jo aikalailla kesaista.
Olet tietysti erittain hyvin perilla Keski-Aasian maiden tilanteesta, ja painotitkin talous- ja ymparistohaasteita seka ihmisoikeuskysymyksia jotka ovat kaikki toki pitkan tahtaimen asioita, mutta joihin on aivan valttamatonta puuttua seka kansainvalisella etta paikallisella poliittisella seka kansalaisjarjestotasolla.
Olet myos varmasti hyvin selvilla Tadzhikistanin energiakriisista ja viime talven katastrofaalisesta tilanteesta, joka jatti vaeston ilman vetta ja sahkoa kun ulkona paukkui -30c pakkanen. Infrastruktuuri ei enaa kesta, eika uudistukseen tarvittavaa investointia nykyiselta hallitukselta realistisesti loydy. Kansainvaliset jarjestot, seka Tadzhikistanissa etta Kirgiisiassa, ovat jo nyt valmistautumassa ensi talveen, josta odotetaan maiden laajuisia katastrofeja. Vaesto kaytti viime talvena loppuun kaikki 'saastonsa'. Koyhimmat (yli 60% Tadzhikistanin vaestosta elaa koyhyydessa; noin 80% yli 60-vuotiaista Kirgiisiassa elaa alle /paiva) eivat voi edes kuvitella kokoavansa uusia varoja talvea varten. Kun lisaamme kuvioon pahenevan energiakriisin, hiuksia nostattavan korruption seka ruoan hintojen rajahdysmaisen nousun, niin valilla pyorryttaa.
Vanhemmat ihmiset karsivat erityisesti koyhyydesta kylmissa talvissa. Huolimatta siita, etta vaesto vanhenee Keski-Aasiassa aivan kuten kaikkialla maailmassa (huomattava lasku lapsiluvuissa ja varsinkin naisten korkeampi elinika - miehilla menee aika lailla huonommin - seka erittain korkea muuttoliike Venajalle ja Kazakhstaniin) ei ikaantymista ole otettu huomioon koyhyyden poistamista eika sosiaaliturvaa kehittavissa strategioissa. Maiden virallinen kanta on, etta heidan vaestonsa ovat nuoria ja lapset pitavat vanhemmistaan ja isovanhemmistaan sydamellista huolta. Todellisuus on hiukan karumpi. Perhevakivalta ikaantyvia vanhempia kohtaan on valitettavan yleista ja jos saat tilauused vierailla maaseutualueilla niin huomaat, etta jaljella ovat vain ikaantyvat ihmiset seka lapset. Minimielakkeella, joka on noin seka Kirgiisassa etta Tadzhikistanissa, ei pitkalle potkita. Varsinkaan, jos huollettavana on lapsenlapsia eika taloudellista tukea omilta lapsilta Venajalta saavu.
Olen kaynyt epavirallisia coctail-keskusteluja Vappu Taipaleen kanssa Keski-Aasian ikaantyvista ihmisista ja han on ollut loputon ideavara seka inspiraatio. Suomi ei ymmartaakseni tue Keski-Aasiaa kehitysavun kautta, mutta odotan mielenkiinnolla ajatuksiasi vierailusi aikana.
Olen itsekin talla viikolla Dushanbessa. Pidan siis korvat auki, vierailusi toki noteerataan paikallisessa mediassa ja jos naen Suomen lipun niin vilkutan tietysti. Suomalaiset ovat aika pidettyja ja tunnettujakin; varsinkin etelaisessa Tadzhikistanissa on viela monia suomalaisyhteisoja jotka pakkosiirrettiin Stalinin aikana Pietarin liepeilta vahan helteisemmille aroille.
Ystavallisin terveisin,
Eppu Mikkonen-Jeanneret
Regional Programme Manager (Central Asia)
HelpAge International
Erityiskiitoksen haluan esittää UM:n videotallenteelle, jossa Alex ja Georgian ulkoministeri "Eka" tuovat käytännössä esiin niin Georgian kipukohdat kuin ongelmien uudenlaisen lähestymistavankin. Näistä asioista mediamme on varsin hiljaa, vaikka juuri päinvastoin olisi pitänyt tehdä. Tulevaisuutemme nojaa pitkälti siihen, miten ymmärrämme EU.n rajanaapureita/lähilalueita, miten pystymme niiden kanssa muodostamaan yhteistä tulevaisuutta ja miten EU de facto pystyy muodostamaan jatkossa yhteisen kannan.
Tässä asiassa (Keski-Aasian konfliktit) uskon, että pystymme saamaan paljon aikaiseksi yhdessä Ruotsin kanssa, jos niin haluamme ja uskallamme.