Lauantaiseura

Jännitystäkö? Ei sitä ainakaan näkynyt. Meni niin loistavasti, ettei paremmin vois kuvitella menevän. Silmänurkka minulla kostui siinä historiikkiosiossa. Siitä kiitos toimittajalle ja/tai toimituksen työryhmälle.

Vaalirahoituksesta olen samaa mieltä, että avoimuutta lisää, vaikka se saattaa tietää tukien osittaista vähenemistä. Tai kuka tietää, voihan se mennä toiseenkin suuntaan.

On helppo nähdä, että olet tottunut esiintyjä tv:ssäkin. Hyvää viikonloppua.

Ilo kuunnella ja katsella sellaista esiintyjää, joka suhtautuu uteliaan ja kiinnostuneen myönteisesti maailmanpolitiikan tapahtumiin, tekee niistä selkeän analyysin ja esittää arviot ongelmien ratkaisuista realistisesti.
Erityisen iloinen olin kannanotostasi Natoon. Sitä ei todellakaan pitäisi nähdä USAn valtiomahdin ja sotilasjoukkojen muotoon pukeutueena peikkona, vaan mahdollisuutena maailmanrauhaan kuten EU:kin. Näkemyksesi ja selivtyksesi siitä tuli viimeistään nyt kaiken kansan tietoon. Kiitos!
Kaikkea hyvää toivottelee Kaisa

Hyvin meni. Jopa meikäläinen, ei-politiikkaa aktiivisesti seuraava, jäi katsomaan koko ohjelman kera aamukahvin.

Tuot hienosti omalla esimerkilläsi avoimuutta Suomen ulkopoliittiseen keskusteluun. Oli mielenkiintoista kuulla oma kantasi Natoon selkeästi. Toivottavasti tämä viimeistään on avaus myös todelliselle Nato-keskustelulle Suomessa.

Erityisen hyvä, että tekeillä olevan turvallisuusselonteon yhteydessä käytäisiin keskustelua Natosta, minkä otit esille Lauantaiseurassa. Turvallisuusselonteot betonoivat Suomen kannan jälleen vuosiksi ja olisi onnetonta jos Natoon liittymisen etuja ja haittoja tai liittymisen tarpeellisuutta ei pohdita kattavasti selonteossa.

Mikä muuten on sellainen Nato-optio, että aina kun uusi hallitus tulee, niin tehdään päätös, että tällä vaalikaudella ei tulla liittymään Natoon. Mielestäni maailmanpoliittinen tilanne ei ole sidottu Suomen vaalikausiin ja optio on turha, jos sitä ei voi käyttää vaikka maailmanpoliittinen tilanne muuttuisi sellaiseen suuntaan, että Suomen olisi syytä hakeutua Naton jäseneksi?

Katselin ja kuuntelin hievahtamatta tänään Lauantaiseuraa, ja on kyllä todettava, että paremmin ei olisi voinut mennä! Suomalaisille poliitikolle harvinaisen selkeäsanaista ja -linjaista esiintymistä! Toit kiitoksen sanan myös niille, joille kiitos kuuluu! Hienoa!

Ole jatkossakin oma iloinen itsesi!

Nyt kun keskustellaan avoimuudesta ja politikkojen moraalista., olet hyvä tuulahdys vasnhojen konkareiden joukkoon. En yleensä katsele Lauantaiseuraa, mutta nyt katsoin alusta loppuun. Olen nato vastustaja mutta sain minäkin uutta näkokulmaa,. kiitos sinulle. Hyvää jatkoa . mummo 62

Aivan erinomainen esitys. Kaikki juontajan yrittämät sudenkuopat ja mollijorinat selvitettiin tyylillä ja asiantuntevalla osaamisella sortumatta kertaamaan poliittiseen jargoniin. Suomella on kerrankin aihetta olla kansainvälisesti ylpeä ulkopoliittisesta edustajastaan! Kiitos!

Innostava esiintyminen Lauantaiseurassa! Tulin ohjelman äärelle aamupuuroineni hieman puun takaa, mutta värikäs keskustelu tempaisi mukaansa.

Erityisen mielenkiintoista oli, miten avasit näkemystäsi Naton toiminnasta kriisitehtävissä. Luulen, että tästä tulokulmasta kuultaisiin mielellään jatkossakin, eikä vähiten sen takia, että tämä näkökulma jää usein Natoa koskevien perinteisten ja kankeiden oletusten peittoon.

Kriisitoiminta edellyttää erilaisten toimijoiden salamannopeaa kokoamista kriisitehtäviin (osana muiden kriisityöntekijöiden moninaista verkostoa) erittäin riskialttiisiin, haasteellisiin ja melko ennalta-arvaamattomiin ääriolosuhteisiin (esim. Tsunami jne.). Tämä edellyttää mielestäni juuri kuvailemasi Naton rakentamista sulavaksi osaksi koko kriisinhallintajärjestelmää.

Kriisitoiminta on kuin liikkuvan kohteen ampumista, ja kuten mainitsit ohjelmassa, Naton toiminnan rakentaminen on hidas prosessi. Sellaisen edellä mainitun työnmuodon jalostuminen, jossa toimijat joutuvat kerääntymään nopeasti jaetun tehtävän ympärille ja sen jälkeen hajaantuvat toisiin tehtäviin, vie paljon aikaa. Vielä siitä tiedetään hyvin vähän, minkä takia siitä on erityisen tärkeää tässä yhteydessä "peräänkuuluttaa avointa keskustelua", "ikuisena optimistina".

Kiitos periksi antamattomasta avoimemman, myönteisemmän ja yhteisöllisemmän kulttuurin luomisesta! Se ei ole helppoa, mutta sille on kysyntää kaikilla areenoilla. Mahtavaa, Alex!

On aina ilo seurata esiintymistäsi. Olet niin ennakkoluuloton ja avoin!

Jäin miettimään NATO:a ja Suomen suhdetta siihen. Minulla ei ole asiasta kuin maallikon näkemys, mutta silti se kiinnostaa minua. Olen henkilökohtaisesti ollut hieman kahden vaiheilla omassa suhtautumisessani maamme mahdolliseen NATO-jäsenyyteen. Nyttemmin olen tullut kriittisemmäksi.

Minua suoraan sanoen hirvittää ajatus, että Suomi tultaisiin vetämään mukaan kriiseihin, joiden syntyyn meillä ei ole osaa eikä arpaa. Näinhän on tosin tapahtunut historian kuluessa, eikä voi varmuudella sanoa, voimmeko elää rauhassa.

Rauha on mielestäni tavoiteltava asia, ja siihen kuuluu hyvä naapurisopu myös Venäjän kanssa. Tämä on ehkä hieman vanhasuomalainen näkemys, mutta kaiken kaikkiaan en osaa tällä hetkellä löytää yhtään pätevää syytä, miksi Suomen pitäisi hakeutua sotilasliitto NATO:n jäseneksi.

Miksi kommenttiani, jossa kirjoitin muun muassa dna:n virheestä ei julkaistu? (Tätä kommenttia ei siis tarvitse julkaista, olisi vain mukava kuulla syy, vaikka tietenkään mitään julkaisupakkoa ei ole.)

Tommy, pistän kaikki kommentit itse sisään. Joskus painan vahingossa väärää nappia ja silloin kommentti katoaa bittiavaruuteen. Pahoittelen. Uutta putkeen vaan.

Alex

Minunkaan kysymys Alexille turvallisuuspoliittisista uhista juuttui tarkastukseen!

Alex, eipä tuo mitään, vahinkoja sattuu aina. Ellei sitten kommentoinnissa ole jokin vikana (Tarmon kommenttiin viittaan).

Kirjoitin siis, että hyvin meni Lauantaiseuran keskustelu. On ilo kuulla, kun poliitikko puhuu asioista selkeästi, niin että kaikki ymmärtävät. Natosta kaivataan tosiaan aidosti avointa keskustelua, jota onneksi painotit.

Ja tuosta dna:n jutusta: sain tänään iltapäivällä dna Lööppi -tekstiviestin, jossa kerrotaan päivän kolme kuuminta uutisotsikkoa. Ykkösotsikkona oli "Stubb taistelee homoja vastaan". Onneksi totuus on hieman toisenlainen ja "taistelua" käydään homofobiaa vastaan. :)

Jännittämistäsi en minäkään huomannut. Esiintymisessäsi oli jälleen kerran mukana paitsi painavaa asiaa myös loistavaa "läppää". Moista ei ole ennen tuossa ohjelmassa kuultu. Lieneekö tämä syynä siihen, että paikka paikoin Hannu Lehtilä oli esiintymisestäsi ikään kuin hämillään - ainakin minun mielestäni. Huvitti, kun hän luonnehti Tasavallan presidentin ja Sinun välejä Äiti-poika -suhteeksi. Minä olin näkevinäni, että haastattelussa Lehtilä itse koetti olla isä, joka opettaa Sinulle vajaassa tunnissa Suomen ulkopolitiikan historiaa kertomalla mm. Paasikivestä geopolitiikan isänä. Miten itse koit asian?

Jännittävää lauantai-iltaa!

Nokkelaa, raikasta, mutkatonta, uudenlaista! Siis tervetullutta.

Ensinnäkin iso kiitos Ylelle! Nimittäin kahdesta asiasta: a) lauantaiseura on siitä harvinainen ohjelma, että siinä haastateltava oikeasti saa puhua (toinen on Punainen lanka) b) Radioa Peili on mahtava. En nimittäin nykyisin ehdi telkkaria katsoa, eikä sitä ole vuoteen edes ollut. Mutta radio ylipäätään ja Peili erityisesti pelastaa tilanteita. Nytkin kuuntelin Lauantaiseuran klo 23 saunan lauteilla.

Ohjelmasta sen verran, että taisi olla ensimmäinen kerta kun kyseisessä ohjelmassa haastateltava vei keskustelua. Ainakin radion välityksellä vaikutti vähän siltä, että Lehtilällä oli seuraamis vaikeuksia. Vai onko sukupolvenvaihdos sittenkin käynnissä – ehkä. Leif Salmén tosin ohjelman ja Lehtilän mollasikin, vaikka ohjelma puolustaa kyllä paikkaansa.

Näistä nettisivuistasi. Älä muuta tätä yleisilmettä. Siis lookia ja näkymää. Tämä on selkeä ja hyvä silmälle. Otsikot vaan uusiksi.

Palataan substanssiin paremmalla ajalla.

Voi tuota äijäenergiaa.... kaukalossa nimittäin (netti näyttää).

Tervetuloa Suomeen!

Haluan ystävällisesti saattaa tiedoksi, että eduskunnan valvoman yleisradiolaitoksen Areena-sivun ohjelmat kuten lauantaiseura lakkasivat maaliskuun alussa näkymästä suomalaisella Linux-käyttöjärjestelmällä. Ylen edustaja vastasi asiasta kysyessäni 14.3:

"linkkien muutos on nyt otettu työn alle, ja sen jälkeen ennen aukeamattomattomat klipit aukeavat myös Mac ja Linux-koneilla."

Eikös tämä jo ole jonkin sortin skandaali tietoyhteiskunta-Suomessa ja Linuxin kotimaassa? Voisiko hallitus puuttua asiaan?

Alex, "Nato-kannanottosi" ei minua vakuuttanut eikä yllättänyt. Ehkä olisi todellakin aika keskustella siitä, millaiseksi Nato on muuttumassa 10-15 vuoden aikajänteellä ja miten EU voisi irrottautua puolustuksessaan USA:n liian määräävästä asemasta Naton kautta ja lopuksi millaiseen Natoon suomalaisten kannattaisi kuulua.

Kuulutaan vaan kaikkiin järjestöihin -periaate on populisimissaan hauska, mutta reaalipoliittisesti ajatellen sen lausujista tulevat mieleen vapun juhlijat, jotka ovat ostaneet painoonsa nähden liian suuret ilmapallot ja leijuvat siten jalat pysyvästi irti maasta.

Puhuit ansiokkaasti Myanmarin tilanteesta, joka on kova pähkinä purtavaksi. Samankaltaisia tilanteita on odotettavissa lisää, joten ratkaisukeinotkin pitäisi pikku hiljaa löytyä. Tässä asiassa ehkä suomalaisesta neuvottelutaidosta voisi olla hyötyä.

Lopuksi pieni kritiikki puhetyylistäsi: ehkä voisit harkita "ikään kuin" -väli-ilmaisun vähentämistä, kun puhut spontaanisti. Harvemmin näen "ikään kuin" -ilmausta kirjoitetuissa teksteissäsi boligimerkintäsi mukaan lukien.

Hei, ensinnäkin valinnastasi hyvän tahdon lähettilääksi homofobiaa vastaan: erinomaista! Kiitos siitä.

Lauantaiseurassa esiintymisestä: kun Pariisi-postauksen alla tulin vähän ruotineeksi Ranskan tv-ohjelmia, niin jatketaan samalla linjalla - en nimittäin voinut olla ajattelematta, että täällä olisit kyllä joutunut tiukempaan "kuulusteluun"... Mielestäni Lehtilä päästää yleensäkin vieraansa varsin helpolla, niin myös tällä kertaa - mikä on tavallaan sääli, koska sinusta jos kenestä olisi taatusti vastusta oikein kunnon väittelyissäkin. Asiallista puhetta riittää ja ajankohtaisista tapahtumista riippuen milloin mitenkin raskaista aiheista keskustellaan, mutta aika leppoisana jutusteluna ohjelman yleisesti ottaen näen. Eikä sillä, toki se suomalaiseen tyyliin sopii, ja kuten jo itse totesit, Lauantaiseuralla on ja olisi jatkossakin paikkansa. Harmi jos tosiaan loppuu.

Ranskassa moinen taitaisi sen sijaan tuntua oudolta, ja epäilen mahtaisiko samanlaista ohjelmaa kukaan jaksaa seurata. Jos ohjelma-aika on noinkin pitkä, niin täällä haastateltavalle poliitikolle marssitetaan yleensä ennen pitkää vastaan tiukan toimittajan lisäksi vähintään yksi toinen, usein juuri vastakkaista aatetta edustava poliitikko ja/tai intellektuelli kirjailija (ja täkäläisittäinhän näiden ominaisuuksien voidaan ihan kiistelemättä joskus todeta yhdistyvän samoissa henkilöissä). Jutustelutyyliä taas näkee esim. myöhäisiltojen pitkissä puoliviihteellisissä puheohjelmissa, joissa useimmat vieraat ovat eri alojen taiteilijoita, mutta tavallisesti mukana myös joku raskaan sarjan poliitikko ja vakiovieraina poliitiikkaa tarkasti seuraavia kommentaattoreita. Näissä syntyy siis usein luontevaa dialogia poliitikkojen ja taiteilijoiden välillä, ja (myös) tämäntyyppistä minusta olisi upeaa nähdä Suomessakin.

Morjens Alex,

Du klarade dig utmärkt i "Lördagssällskapet". Framförallt gillade jag din syn på hela Nato-frågan och sättet som du utryckte saken. Mycket klarare kan det nog inte göras.

Du är verkligen en positiv blåst i det annors så gråa finska politiken!

Ha det bra!

Hienoa,että ryhdyit rohkeasti homofobian vastaiseksi lähettilääksi!

Hei Alex,
vahingossa satuin kääntämään kanavaa kun haastattelusi alkoi ja istuin sitä seuraamassa kuin tatti, alusta loppuun asti. Saamme olla todella ylpeitä uudesta ulkoministeristämme, kiitos! Mahtavaa että meitä edustaa ihminen joka uskaltaa sanoa mielipiteensä ja ottaa kantaa asioihin! Oli muuten ensimmäinen kerta kun joku puhuu poliittisista asioista niin että minäkin ymmärsin koko keskustelun. Nato on hyvä esimerkki kansan tietämättömyydestä, jakautumisesta, mielipiteitä on kaksi jyrkkää ääripäätä mutta kukaan ei kerro mitä siinä välissä on. Hienoa että siihenkin tuli vähän selvyyttä, ehkäpä perehdyn asiaan paremmin lähitulevaisuudessa.

Kaikenkaikkiaan upea lauantaiaamun avaus, kiitos!

Hei!
Hieno vierailu lauantaiseurassa (katsoin uusinnan), istuin 40 minuuttia naama telkkarissa kiinni oli se verran mielenkiintoinen keskustelu. Oli ohjelman jälkeen pakko tulla tarkistamaan nämä sivut, vaikka en lue itseäni poliittisesti lähellekään kokoomusta (mitä ikinä se tarkoittaakaan), mutta niinkuin sanoit lauantaiseurassa edustat kansaa et puoluetta (raaka tulkinta lausunnostasi). Omasta mielestäni se, että EU päivä ei kiinnnostanut kansaa voi johtua siitä että EU:ta ei kritisoida riittävästi, sekä ulkoisesti että sisäisesti ja näin kehitetä parempaan suuntaan (esim. Noam Chomsky kritisointi Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa kohti on nostanut monien mielenkiinto Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa kohti tai ainakin nostanut, olkoot Chomskyn mielipiteistä mitä tahansa). Yhtälailla Suomen ulkopolitiikka sekä sisäpolitiikka kaipaisi kritisointia (aina voidaan kehittää) julkisesti joka lisäisi mielenkiintoa. Ehkä Nato (itse en haluaisi nähdä Suomen liittyvän, mutta keskustelu on aina tervettä) liittymisen mahdollisuuden nostaminen pöydälle on nostanut hieman mielenkiintoa politiikkaa kohti jos ei kansan keskuudessa niin ainakin minussa. Itse näkisin mieluusti, että perustettaisin kriisi tilanteisiin oma järjestelmä, jotta saataisiin pidettyä Nato ("aseellisena") erillisenä organisaationa. Myanmariin tai Burmaan, miksi ikinä sitä sitten haluaa kutsua, pitäisi mennä väkisin omasta mielestäni sillä jos luvut (noin 100 000 ihmisen kuolemasta) pitää paikkaa edes suurinpiirtein niin se on jo liikaa vaikka hirmumyrsky ei ole sotilajuntan tekosia, mutta ne kuolemat jotka seuraavat siitä että ei saada apua sinne vastaa jo melkein kansanmurhaa. Toivottavasti tuot Suomen sekä ulkopolitiikkaa että sisäpolitiikka (vaikka ei ole aluettasi) avoimuutta, ja että kansanedustajat toisivat omia (ei puolueen) mielipiteitä esille enemmän.
Anteeksi todella epäselvästä suomenkielestä.

Kiitos hienosta lauantaiseuran vierailusta.
Onnea ulkoministerin uralle.

Alex, olisi hienoa kuulla näkemyksesi ennemmin tai myöhemmin HKKK:n innovaatioprof. Liisa Välikankaan Huomenta Suomessa (20.5.2008) esittelemästä aiheesta "Arjen innovaatiot kehitysmaissa". Liisa mainitsi, että olet tähän liittyvässä projektissa mukana.

Eikö tällaiset ihmislähtöiset innovaatiot, joiden tarkoitus on kehittää ja tukea kehitysmaalaisten valmiuksia auttaa itseään yrittäjyyden kautta ole todennäköisesti erityisen tarpeellisia ei ainoastaan inhimillisesti vaan myös kulttuurin ja kestävämmän ympäristön näkökulmasta? Tähän Liisa tulkintani mukaan viittasi.

On rikastuttavaa oivaltaa, miten samankaltaisia voivat työn ja koulutuksen arjen kehittämisen periaatteet olla kehittyneemmissä maissa, vaikka arjen lähtökohdat käytännössä ovat radikaalisti erilaiset. (Tarkastelen tässä yrittäjyyden rakentumista yhteistoiminnallisen oppimisen sekä kriittisen ja uutta luovan ajattelun kehittymisen näkökulmasta.)

Millaisten konkreettisten vaiheiden kautta pyrkimys demokraattisuuteen, vakauteen, vapauteen ja vaurauteen näkyy kehitysmaissa, kun kyse on pitkästä, hitaasta ja ehkä kivuliaasta käytäntölähtöisestä ja käytäntöä hyödyttävästä (mutta myös käsitteellistettävästä) muutosprosessista?

Parh. terv. P. Niilekselä