Keskiviikkona 14.5.2008    16 kommenttia

Pariisissa illastamassa

Istun aamukoneessa matkalla Pariisista Helsinkiin. Yöunet jäivät tällä kertaa vähiin. Eilinen ulkoministeri-illallinen loppui vähän ennen keskiyötä. Aamukone lähti kello 7.40.

Ranskan ulkoministeri Bernard Kouchner järjestää kolme epävirallista ulkoministeri-illallista Pariisissa. Tämä oli niistä toinen. Tällä kertaa paikalla olivat Luxemburgin, Belgian, Itävallan, Latvian, Tsekin, Maltan, Kreikan ja Ruotsin kollegat. Illalliselle osallistui myös Ranska Eurooppa-ministeri Jean-Pierre Joyuet.

Tavoitteena on käydä vapaamuotoista keskustelua Ranskan puheenjohtajuuskaudesta, joka alkaa 1. heinäkuuta. Ranskalla on neljä pääteemaa:

1. energia ja ilmastonmuutos,

2. ulko-, turvallisuus ja puolustuspolitiikka,

3. oikeus- ja sisäasiat,

4. Lissabonin sopimuksen toimeenpano.

Eilen keskityimme pitkälti tuohon neljänteen teemaan ja varsinkin rakenteilla olevaan ulkosuhdehallintoon. Kuten olen blogissakin useaan otteeseen todennut, uusi EU-diplomaattikunta tulee olemaan iso juttu.

Nämä epäviralliset illalliset ovat erittäin hyödyllisiä. Eikä vähintään siksi, että niissä on leppoisa fiilis. Välillä puhutaan asiaa ja välillä asian vierestä. Eivät ne oikeastaan pahemmin poikkea perinteisistä kaveri-illallisista.



Illallisen isännän kanssa

Ennen illallista tapasin Bernard Kouchnerin kahdenvälisesti. Keskustelimme muun muassa Myanmarin/Burman tilanteesta, joka on katastrofaalinen.

Eilisessä ylimääräisessä ministerineuvoston kokouksessa Brysselissä saatiin kyllä aikaan ihan hyvä ja jämäkkä lausunto, mutta ei päästy yhteisymmärrykseen niin sanotusta "responsibility to protect"-periaatteesta. Tuo "R2P" on sitä, että kansainvälisellä yhteisöllä on velvollisuus auttaa silloinkin kun kyseessä olevaa maa ei apua halua. Myanmar/Burman tapauksessa kyseessä olisi lähinnä aputarvikkeiden pudottaminen lentokoneesta. Siinäkin on puolensa ja puolensa.

Tapaamisen hauskin episodi oli kun Kouchner soitti vaimolleen, Christine Ockrentille ja ojensi Nokiansa minulle. Olen nimittäin ollut pariin otteeseen Christinen huippusuositussa keskusteluohjelmassa nimeltä France Europe Express. Hän oli kovin iloinen ulkoministerinimityksestäni.

Muutamat kollegat suuntasivat aamulla Limaan EU:n ja Latinalaisen-Amerikan huippukokoukseen. Itse jätän kokouksen väliin. Meiltä siellä ovat pääministeri Matti Vanhanen ja Eurooppa-ministeri Astrid Thors.

Aamutuimaan ehdin vielä kahvitella Carl Bildtin kanssa lentokentällä. Vaihdoimme ajatuksia muun muassa bloggaamisesta. Carlhan kirjoittaa monta kertaa päivässä.

Mitä olet muuten mieltä bloggaustahdista? Pitäisikö minunkin kirjoitaa ikäänkuin liukuhihnalta vai toimiiko nykyinen rytmitys (kerran päivässä) hyvin?

Laskeudun Helsinkiin kello 11.30. Päivän ohjelmaan kuuluu ETYJ-viikkopalaveri, YK-briiffi ja lehtihaastattelu. Illalla isännöin ulkoasianvaliokuntaa Königstedtissä. Ennen sitä pitäisi ehtiä lenkille.


16 kommenttia

Keskiviikkona 14.5.2008 klo 13:27
Minna S.

Alex, on todella hienoa, että päivität näin usein eli nykyinen rytmitys toimii hienosti!

Keskiviikkona 14.5.2008 klo 14:08
Hanna

Pitkästä aikaa supermielenkiintoinen blogi-merkintä, jossa kolme asiakokonaisuutta herätti ajatuksia:
1.) EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka.
-Lissabonin sopimuksessa on avunantovelvoite - nyt tarvitaan puolustussuunnittelun koordinointia ja kapasiteetin kasvattamista. YUTP:n korkealle edustajalle tulee antaa liikkumatilaa, niin että konsensuksella ulkoasiainneuvostossa päätetään vain suuremmista linjoista. Eurooppa Neuvoston puheenjohtajalla tulee olla vahva rooli -mutta ei YUTP:n linjanvetäjänä.

2.) EU:n ja Latinalaisen Amerikan välinen huippari.
-Kaikki tuki tulisi nyt antaa Mercosurin ja Andien vapaa-kauppaalueen yhdistämiselle. Ilmassa on suuri hinku ( eräiden EU- maiden ja USA:n taholta) tuputtaa kahdenvälisiä kauppasopimuksia, joilla viedään pohjaa paitsi Latinalaisen Amerikan demokraattiselta integraatiolta - myös sen taloudelliselta kehitykseltä. Toisin sanoen, EU:n tulisi tehdä kauppasopimukset alueellisten - ei kansallisten toimijoiden kanssa.

3.) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpano.
- Kansalaisyhteiskunnan ja avoimen päätöksenteon vahvistaminen ei saa jäädä ajatuksen tasolle. Samoin YUTP:lle tulee sekä hampaat että poliittinen tuki.

P.P. Myös bloggauksessa laatu korvaa määrän. Kalenterimerkintöjen lisäksi meitä MEPPI -ajoiltasi asti mukana olleita bloggareita kiinnostaa ajatuksesi ja arvosi. Ethän vain ole jättänyt kolumnien kirjoittamista? Olisi upea lukea Suomen ulkoministerin kynäilyjä edelleen esimerkiksi Financial Timesissa.

Keskiviikkona 14.5.2008 klo 16:10

Minusta on mielenkiintoista seurata lyhyitä ja ytimekkäitä bloggauksia, kerran päivässä on hyvä tahti. Tiheämpi tahti sopisi sitten paremmin vaikka Jaikun tai Twitterin puolelle.

Keskiviikkona 14.5.2008 klo 19:43
Laura

Kerran päivässä tai joka toinenkin päivä pitempi teksti on kivempi kuin yksi-kaksi lausetta viisi kertaa päivässä. :)

Keskiviikkona 14.5.2008 klo 20:18

Kerran päivässä riittää, kerran kahdessakin jos kiire.
Hyvät sivut!

Keskiviikkona 14.5.2008 klo 21:26
Kaj Malmberg

Minusta nykyinen tahti on hyvä. Jos kirjoitat monta kertaa päivässä joudut keskeyttämään rytmisi ja työsi hoitaaksesi tämänkin asian. Tämä on muuten ihan loistava tapa pitää meidät muut ajan tasalla mitä tapahtuu työssäsi ja mitkä ovat keskeiset työn alla olevat asiat. Tämä on sitä mitä Internet ja tiedon vaihto tuottavat - tiedon lisääntymistä ja epäluulon poistumista.

Keskiviikkona 14.5.2008 klo 22:23

"Mitä olet muuten mieltä bloggaustahdista? Pitäisikö minunkin kirjoitaa ikäänkuin liukuhihnalta vai toimiiko nykyinen rytmitys (kerran päivässä) hyvin?"

Kerran päivässä riittää mainiosti, ellei ole asiaa, niin ei tarvitse kirjoittaa edes niin usein.

Itse toivoisin mahdollisimman syvällistä todellisiin ongelmiin perehtymistä, bloggaaminen bloggaamisen vuoksi ei ole mielestäni järkevää.

Esimerkiksi niin, että kerrot jostakin tärkeästä asiasta tilennetietoa, oman kantasi ja kysyt meidän kantaamme.

Tässä viimeisimmässä blogissasi tunnuit epävarmalta, että pitäisikö auttaa vaikka apua ei haluta.

Suosittelen kantaa, että ihmisoikeudet eivät ole minkään valtion sisäinen asia - ei edes Venäjän (tai varsinkaan Venäjän).

Eräs tärkeimmistä ihmisoikeuksista lienee Sinunkin mielestäsi oikeus elämään. Burman diktaattorien toiminta sotii tätä oikeus elämään periaatetta vastaan, joten ei muuta kuin puhdasta vettä, peruselintarvikkeita ja saippuaa sisältäviä pajetteja hätä alueelle ihan siitä riippumatta, mitä mieltä sotilasjuntta asiasta on. Jos pistävät kampoihin, niin ei kun hävittäjäsuojaus kuljetuskoneille.

Keskiviikkona 14.5.2008 klo 23:36
Mikko

Tuon Myanmarin hyväksi voisi tehdä jotain muutakin kuin keskustella. Eikö miljoonan ihmisen nälkäkuolema liikuta Euroopan päättäjiä kahvipöytäkeskustelua enempää?

Torstaina 15.5.2008 klo 2:08
Jouni Pulli

Alex hyvä, blogisi asiakaskunta samaten kuin tehtäväsi ovat osin muuttuneet. Siten myös lukijakunnan tarpeet lienevät osin toisenlaiset kuin aiemmin. Tässä ovat ehdotukseni:

1. Kannatan mixiä eli silloin kun on kyse huipparista tai muusta superintresantista tapahtumasta, toivon, että raportoit ja kerrot mielipiteitäsi sekä tapahtumien kulkua useamman kerran päivässä. Kun taas on kyse rauhallisemmasta ajanjaksosta (.jos sellaista ylipäätään ilmenee) toivon, että voisit opastaa meitä toisaalta näkemyksiisi ulkopolitiikan tärkeimmistä seikoista ja toisaalta kertoisit jokapäiväisestä työstäsi.

2. Toivon, että uudistat sivujasi niin, että sivureunassa näkyy myös viimeisin kommentointi, vaikka se olisi kommentti vanhempiinkin alustuksiisi, koska ainakin minä luen mielelläni myös jälkeenpäin heränneitä pohdintoja esim. Hanna Laurénin, Lasse Lahtisen, Christian van Niftrikin jamonien muiden kommentteja, koska ne osaltaan tuovat syvyyttä blogiisi, mihin tehtävään sinulla ei yksin aina ole aikaa.

3. Toivon, että tuot esille myös tulevaisuudenvisioitasi aina kun se on mahdollista.

No nyt se Suomen kohtalonpeli sitten taas kerran alkaa.

Torstaina 15.5.2008 klo 11:46
Paula Linna

Ilolla olen lukenut blogiasi säännöllisesti jo pitkän aikaan. Mielestäni nykyinen mallisi on hyvä: kerran päivässä ja samalla jostain teemasta syvällisemmin. Lisäksi erityisen mielenkiintoista on se, että usein kerrot mitä olet koko päivän aikana "puuhaillut" ja tätä kautta on hyvin saanut selville -kuvatekstiäsi mukaillen -"tälläista on MEPin/ulkoministerin arkipäivä". Kuitenkin, yhdyn Jouni Pullin kommenttiin, että mikäli kyse jostain "superintresantista tapahtumasta", niin raportointia - edes lyhyitä kommentteja - olisi kiintoisaa seurata useammankin kerran päivän reaaliaikaisesti.

Torstaina 15.5.2008 klo 12:50
Johanna

En frekvens av daglig uppdatering är bra. Trevligt att följa med och få din inblick i pågående händelser.

Torstaina 15.5.2008 klo 21:40
Petrus

Mielestäni nykyinen systeemi hyvä, sopivassa suhteessa asiaa ja vielä (yleensä) tärkeistä aiheista.

Muuten tuota Ranskan hyvää EU-agendaa katsellessa huomio kiinnittyy aiemmin paljon julkisuutta saaneen ja presidentti Sarkozyn "Välimeri-unioni" ehdotuksen puuttuminen ainakin tärkeimpien aiheiden piiristä. Mitähän tälle ehdotukselle kuuluu nykyään, vai valmistellaanko ko. asiaa kaikessa hiljaisuudessa agendojen ulkopuolella?

Samaa voisi tietysti kysyä meille lähemmän Itämeri-strategian suhteen. UM:n nettisivuillakin mukana olevat kansallisen Itämeri-politiikan tavoitteet ovat todella hyviä, mutta mikä on tilanne näiden tavoitteiden muuttamisessa käytännön toiminnaksi Itämeren alueella.

Perjantaina 16.5.2008 klo 1:14
Jouni Pulli

Hyvä Petrus, lue seuraavan yhteenvedon viimeinen kappale, niin saat ainakin jotain tietoa siitä, miten Välimeri-asia etenee. Védrine puhui Pikkuparlamentissa aiheesta varsin suoraan ja UPI:n yhteenveto kertonee asian ytimen. Eli eteenpäin mennään mutta ei ehkä sillä tahdilla kuin Välimeren etelä- ja itäpuoliset maat toivoisivat. Lisäksi Védrine nosti esiin sen, että Välimeren ei-EU-maat ovat jossain määrin pettyneitä esim. Israel/Palestiina/Libanon -tilanteeseen tai suorastaan siihen, ettei alueella ole vieläkään lopullista rauhaa (viimeisin luonnehdinta on oma käsitykseni Védrinen puheesta).

Linkki: http://www.upi-fiia.fi/fin/tilaisuudet/tilaisuudet_2008/euroopan_turvallisuus_-_ranskalainen_nakokulma/#

Perjantaina 16.5.2008 klo 18:56
marit

Intressanta sidor. Dagligen eller varannan dag räcker. Kommer din familj att flytta till Finland?

Perjantaina 16.5.2008 klo 21:02
Muunnelma A

Pitkäaikaisena pariisilaisena pari sanaa. Hauska anekdootti tuo puhelu Christine Ockrentille! Siinä todellakin rautainen ammattilainen, ja monien muiden tavoin jo kovasti kaipaan häntä, kun ei enää tai ainakaan tällä haavaa taida tv:ssä esiintyä. Tästähän oli paljon polemiikkia, kun Koucherista tuli ministeri, että saako puoliso tehdä tv:ssä poliittista ohjelmaa, ja pian sitten France Europe Express lopetettiin - tosin C.O. on väittänyt, ettei lopettaminen miehensä nimityksestä tai em. polemiikista johtunut. Sen jälkeen muutaman kuukauden veti toista ohjelmaa (Duel sur le 3), mutta nyt on valitettavasti sekin kuopattu.

FEE kuului suosikkiohjelmiini, ja muistan hyvin puhelinhaastattelusi siinä reilu vuosi sitten presidentinvaalien alla, kommentoimassa mm. naisten yhteiskunnallisestikin näkyvää asemaa Suomessa. Oletkohan itse nähnyt tuota lähetystä jälkikäteen?

Puhut tunnetusti todella sujuvaa, liki virheetöntä ranskaa, ja kun sinua on muunkinkielisissä yhteyksissä sekä kiitelty että hivenen kritisoitu puhekielisyydestä virallisissa esiintymisissä, niin sanottakoon että tulihan se herkullisesti esiin tuossakin tapauksessa... Aika huvittava näky, miten siellä arvovaltaisten studiokeskustelijoiden suupielet nykivät, kun pariinkin otteeseen käytit rennosti adverbiä "vachement", joka on siis juurikin alle 40v. ihmisten puhekielessä mitä yleisin, mutta äärimmäisen harvoinpa vastaavia ilmaisuja kenenkään poliitikon suusta kuulee (paitsi nyt Sarkozylta, mutta häneltäkin lähinnä harkitsemattomina möläytyksinä silloin kun vastapuolen käytös kuumentaa veren)... :-D

Mutta toisin kuin eräiden muiden suomalaispoliitikkojen tankerointia kuunnellessa, eipä siinä myötähäpeästä tarvinnut silloinkaan punastella, päinvastoin! Esiinnyit mielestäni siis todella eduksesi ja toit tahattomasti esiin, kuinka erilaista ja jäykkää perinteinen poliitikkopuhe sinun tyyliisi verrattuna on - Ranskassa kieltämättä vielä tiukemmin puhekielisyyksiä välttävää kuin Suomessa. Pikku hiljaa ajat ja tavat kuitenkin muuttuvat - kaltaistesi uudisraivaajien ansiosta. Et c'est vachement bien, ça ! :-)

Perjantaina 16.5.2008 klo 21:49
Muunnelma A

Unohtui todeta, että Kouchner puolestaan oli viimeeksi juuri eilisiltana France 2:n A vous de juger -ohjelman päävieraana. Toinen rautainen toimittaja Arlette Chabot halusi tentata, miten hyvin B.K. on onnistunut pitämään kiinni vasemmistolaisuudestaan, kun takana on yksi vuosi oikeistohallituksessa. Erittäin kiinnostavaa seurattavaa jälleen kerran. Vaikka poliitikkojen puheenpartta yleisesti leimaisi perinteisen ympäripyöreä jargon, niin pakko sanoa, että kyllä Ranskan tv:n poliittiset keskusteluohjelmat voittavat Suomen vastaavat mennen tullen. Uskallan uumoilla, että mikäli Suomessa nähtäisiin yhtä hyviä, saattaisi niihin jopa Paavo Lipponen osallistua... ;-)

("Älyllisesti liikkuvia TV-ohjelmia ei asiapuolella näe, erilaisia A- ja B-studioita kyllä, joissa toimittajat hampaat irvessä kertovat, mitä haastateltavien ja katsojien rauhaan kuuluu. Sellaisiin ei kukaan älyllistä keskustelua harrastava voi vapaaehtoisesti mennä esiintymään, Paavo Lipponen toteaa intellektuellin elämästä." IS 15.5.08)

Sarkozyn harvoihin arvostettaviin piirteisiin lasken muuten sen, että ainakin hän myöntää (on nimenomaisesti sanonut), ettei itse ole mikään intellektuelli.

Kirjoita kommentti