Keskiviikkona 7.5.2008    8 kommenttia

Häkämiehen puhe

Eilen oli paljon mielenkiintoisia kokouksia ja tapaamisia. Tapasin muun muassa Eurooppa-ministeri Astrid Thorsin ja oikeusministeri Tuija Braxin, Tasavallan presidentin sekä pääministeri Matti Vanhasen. Lounastin Ilkka Kanervan kanssa. Kaikinpuolin hieno päivä.

Tänään kävimme tiimin kanssa läpi lähiviikkojen kalenteria. Raha-asiainvaliokunnan jälkeen tapasin Ranskan entisen ulkoministerin, Hubert Védrinen. Emme taida olla ihan samoilla linjoilla EU:n kehittamisen suhteen, mutta olipahan ainakin vilkas keskustelu, oikein kunnon "ranskalaiseen" tyyliin. Hän taisi pitää minua hiukan liian "liberaalina"...

Kävin myös läpi Etyj-asioita. Kokoomuksen ministeriryhmässä käsittelimme alueuudistusta. Hallituksen ilta-koulussa keskustelimme sosiaaliturvan uudistamisesta.

Jyri Häkämiehen eilinen puhe Atlantti-seuralla näytti nostaneen ihan mukavan keskustelun. Hienoa. Lisää tällaista!

Oli kuitenkin jännä huomata, että keskustelun keskiössä taisi olla enemmän eri tahojen tulkinnat puheesta, ei niinkään puheen todellinen sisältö.

Luin puheen läpi...ihan kahteen kertaan. Se löytyy tästä. Mielestäni puhe on erinomainen. Suosittelen. Se sisältää paljon uusia näkökulmia ja mielenkiintoista analyysia varsinkin Pohjoismaiden ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta.

Siinä käydään läpi monta esimerkkiä Pohjoismaisista operaatioista ja muista yhteistyömuodoista muun muassa Natossa ja EU:ssa. Puheessa pohdiskellaan myös Naton muuttuvaa roolia - teesinä, että perinteinen kollektiivinen puolustus ei ole enää Naton keskeisin tehtävä.

Pidin myös siitä analyysistä, jossa pohdittiin Pohjoismaiden jäsenyyksiä Natossa ja EU:ssa. Suomi ja Ruotsi ovat EU:n jäseniä, mutta Naton ulkopuolella. Norja ja Islanti ovat Natossa, mutta eivät EU:ssa. Tanska on Natossa ja EU:ssa, mutta sillä jälkimmäisen puolustusyhteistyöhön se ei täysipainoisesti osallistu.

Häkämiehen teesi oli, että olisi monella tapaa toimivaa jos Pohjolassa kaikki kuuluisivat kaikkeen. Niinpä. Taitaa Islannilla ja Norjallakin olla EU-optio. Toki sielläkin taitaa olla oma "ei, ei, ei"-jenginsä.

Mielestäni puhe oli hyvä keskustelun avaus. Mitä arvon blogikommentaattorit ovat mieltä puheesta?


8 kommenttia

Keskiviikkona 7.5.2008 klo 23:15
henrietta

Olen sitä mieltä, että voisit pistää vielä muutaman kivan kuvan itsestäsi näille sivuille. Sanomattakin on tietenkin selvää, että jos joku on kanssasi eri mieltä Natoon liittymisestä, kyse on vain hukassa olevista keskiöistä ja siitä, ettei vastapuoli ymmärrä mistään mitään. Jännää indeed.

Torstaina 8.5.2008 klo 6:54

Eduskunta on keskustelukerho. Hallitus on joukkue, joka noudattaa yhdessä sovittua poltiikkaa. Miten EU:lta voidaan odottaa linjakkaita päätöksiä, jos eväät ovat ihan levällään kansallisellakin taholla?

Torstaina 8.5.2008 klo 8:02
Lasse Lahtinen

Häkämies: "Yhteistuumin suunnitellut ja suoritetut kalustohankinnat, yhteistyö kriisinhallinnassa ja eritoten yhteinen alueellisen puolustuksen suunnittelu olisivat omiaan lisäämään kaikkien pohjoismaiden vaikuttavuutta ja tukemaan Pohjolan alueen sotilaallista turvallisuutta."

Tämähän on asiallista ja kannatettavaa pohdintaa, mutta mikä itu oli koplata eteneminen Pohjoismaisessa yhteistyössä Natoon? Eiköhän Ruotsi osaa itsellisesti päätellä omat turvapoliittiset ratkaisunsa, joihin ei tiettävästi kuulu edes optio so. natojäsenyyden harkitseminen.

Häkämiehen puheen herättämä hämmennys muissa hallituspuolueissa on osittain ymmärrettävää. Pitihän naton nopeisiin joukkoihinkin mennä yhtä jalkaa länsinaapurin kanssa mutta vaikka Ruotsin jättäytyi lopulta hankkeesta ulos, päätös runnottiin eduskunnassa jääräpäisesti läpi. Porvarihallitukselle tässä kiitos rehellisyydestä; esim. Tuomioja ja komentaja Kaskeala vakuuttelivat julkisuudessa loppuun asti uskovansa Ruotsin pysyvän yhdessä sovitun linjan takana.

Ulkoministeriön kassakaappeja ei tarvitse avata, mutta ehkäpä asioista perillä olevat voivat sanoa missä on menossa Suomen NRF-hakemus, joka hallituksen kovan tohinan ja kiirehtimisen siivittämänä piti luovuttaa sotilasliitolle Bukarestin huippukokouksessa. Onko jäsenanomus jätetty ja hyväksytty ja jos ei ole niin miksi ei ole?

Torstaina 8.5.2008 klo 13:33

Tervehdys Alex,

Jyri Häkämiehellä oli hyviä havaintoja ja tietysti kärjistystäkin puheessaan.

Nato on näinä aikoina eräänlainen sateenvarjo-organisaatio, jonka alla on paljon muutakin kuin sotilasoperaatioita. Mielestäni NATO on nykyään ylikansallinen foorumi, jonka perusajatus on osallistua maailmanlaajuisesti konfliktitilanteiden enemmän tai vähemmän aktiivisena selvittäjänä. Ongelma jäsenyydestä kohdistuu lähinnä murto-osaan todella näkyvien USA-vetoisten kriisien aktiivitoimintaan osallistumisesta. Näillä onkin tosin suuri mielipidevaikutus.

Kysymys siitä osallistuuko valtio NATOn toimintaan vai ei alkaa nykyaikana olla saman luokan kysymys kuin se että osallistuuko valtio Kioto-sopimukseen tai WTO:hon. Pöydästä voi olla pois, mutta siitä on myös haittaa. Oikean pöydän valinta on yksi kansainvälisten neuvottelujen peruskysymyksiä.

Harva enää jaksaa valitella Suomen roolista EU:n jäsenenä näinä päivinä. Jopa Euron valinta valuutaksi alkaa olla kunniassa, kun katselee vaikkapa Islannin tuskailua vuoden 2008 aikana valuutan heiketessä ja korkojen noustessa. Saattaa olla että valuuttalainat erääntyvät sielläpäin kuten Suomessa 1990-luvun alussa.

Tuntuukin siltä että kriisiaikana jäsenyyden edut vasta punnitaan.

http://www.nato.int/structur/countries.htm

Islanti on tietty mielenkiintoinen keissi NATO-jäsenyytensä suhteen. Onko Alexilla tai muilla mielipiteitä miten Islanti ja Norja ovat hyötyneet tai kärsineet jäsenyydestä? On kyllä kieltämättä lähes outoa valita Nato mutta ei EU:ta. Suomen valinta lienee turvallisempi, mutta täyskäsi jäsenyyksiä on kiehtova ajatus.

T: - Sami

PS. Toivottavasti kirja tuli postissa

Torstaina 8.5.2008 klo 18:45
Jouni Pulli

Häkämiehen puheeseen kohdistui osin täysin aiheellista kritiikkiä. En lähde tässä blogissa kritiikkiäni uusimaan, koska olen siitä jo muualla kirjoittanut. Tässä vain 4 pointtia, joita Häkämiehen puheessa kummeksuin:
1. Ruotsin tulisi myös liittyä Natoon.
2. Pohjoismaisella ryhmittymällä olisi yhdessä enemmän sanavaltaa Natossa.
3. Suomi toisi Natoon Venäjätuntemusta.
4. Pohjoismaat voisivat Naton kautta toimia yhdessä Venäjän suhteen.

Ehkäpä Häkämies tarttui puheessaan Heinäluoman koukkuun, mistä sitten seurasivat mm. Kiljusen, Halosen, Vanhasen, Korhosen, Cronbergin ja Ruotsin kommentit.

Kuitenkin jotain hyvääkin Häkämiehen puheessa oli, sillä Häkämies nosti tärkeimmäksi seikaksi sen, että meidän tulisi ymmärtää, mitä Nato nyt on ja millaiseksi se on kehittymässä. Jos näistä seikoista pystytään käymään asiallista ja ei-lopputulokseen takertuvaa keskustelua, on mahdollista, että kansammekin voi muodostaa enemmän faktatietoihin perustuvan käsityksen siitä, millaiseen Natoon Suomen kannattaisi joskus liittyä ja onko sellainen Nato näköpiirissä ja mitä toimia toivottuun lopputulokseen pääseminen edellyttäisi.

Nato niin kuin koko kv. yhteisö on tienristeyksessä ja seuraavien vuosien toimenpiteet tulevat laajalti vaikuttamaan siihen, minkälaisessa kv. yhteisössä elämme 20 vuoden kuluttua.

Luonnollisesti suurin osa riskeistä, joiden hallintaan meidänkin tulee varautua, ovat ei-sotilaallisia eikä Naton roolia näissä asioissa tule paisutella sen enempää kuin riippuvuuttamme jostain tietystä suurvallasta, koska olemme joka tapauksessa yhä riippuvaisempia toisistamme (siten myös suurvalloista) yhä enemmän ja nopeammin verkostoituvassa maailmassa. Mutta kuitenkin, eivät turvallisuuspoliittiset haasteetkaan tule katoamaan. Toivokaamme, että niiden hoidossa myös tulevat suurvallat ottavat aktiivisemman roolin mukaanlukien yhteistyön länsimaiden kanssa. Erilaisten kulttuurien ja yhteiskuntien yhteistyö on ainoa keino estää jatkuvaa päänhakkaamista seinään.

EU:lta vaaditaan jatkossa yhteistä turvallisuus- ja tulevaisuuspoliittista strategiaa. Siihen Lissabonin sopimus antaa jo juridiset puitteet, eri asia on, pystytäänkö asioista poliittisesti sopimaan.

Torstaina 8.5.2008 klo 20:13
Joni Koskinen

Nato-jäsenyyden vaikutus Suomen ja Venäjän suhteisiin olisi todennäköisesti negatiivinen. Tulevaisuudessa todennäköisesti tarvitsemme erityisesti hyviä Venäjän suhteita ja sen mahdollistamia taloussuhteita taloustilanteen vakauden säilyttämiseksi. "Puutulliasia" on todennäköisesti sidoksissa siihen, miten Suomi liittoutuu. Suomi pystyy jo maantieteellisen asemansakin perusteella hoitamaan itsenäisesti Venäjän suhteet kuin Euroopan Unionin kautta.

Tärkeintä mielestäni on, että Suomi noudattaa omaa perustuslakia ja ajaa ensisijaisesti oman kansan etuja.

Perjantaina 9.5.2008 klo 6:47

Minusta oli erinomainen asia, että Jyri piti sen "Atlanttipuheensa", eikä minulla ole huomauttamista myöskään sisältöön (no, vieläkin suorasanaisempi se olisi saanut olla Venäjän suhteen).

Toivottavasti Sinäkin Alex tuot sopivassa yhteydessä julki NATO-myönteistä kantaasi.

Minusta olisi erinomaista, jos varsinkin Suomi ja Ruotsi, mutta myös Itävalta, Irlanti ja Georgia, liittyisivät NATOon.

Suomen liittyminen NATOon ei kuitenkaan saa, Suomen geopoliittisesta sijainnista johtuen, johtaa Suomen asevelvollisuuteen ja suureen reserviin perustuvan aluepuolustuksen alasajoon, vaan aluepuolustusta on vahvistettava - se tarkoittaa Suomeksi, että Suomen puolustusmäärärahat on nostettava vähintään tasolle 2% bruttokansantuotteesta.

NATOlla ei valitettavasti ole lähettää maavoimia Suomen avuksi, se meidän on itse hoidettava. NATOsta sen sijaan on muuta hyötyä Suomelle jos/kun Suomi liittyy jäseneksi:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/mita_hyotya.htm

Lauantaina 10.5.2008 klo 9:49
Lasse Lahtinen

Onko realistista toivoa Naton kohtelevan Suomea toisin kuin muita uusia jäsenmaita; että meitä ei vaadittaisi vähentämään alueellisen puolustuksen selkärangaksi tarkoitettuja miesvoimia ja siirtyvän kaukotoimintajoukkoihin?

Suomen puolustusvoimia on toki jo nato-yhteensovitettu tunnetuin seurauksin. Helikopterien määrä kymmenkertaistetaan nykyisestä. Kriisinhallinnan nimissä meillä on varaa ostaa osuuksia jättimäisistä kuljetuskoneista kun samaan aikaan uudenkarhea ja täysin käyttökelpoinen, mutta ei nato-sopiva, panssarikalusto sulatetaan romuksi. Tilalle hankittiin ylipainavia käytettyjä nato-vaunuja. Höperyyden huippuna puolustusvoimat haluaisi ostaa ilmatankkauskoneen. Suomen Kuvalehdelle vuodetun nimettömän väitteen mukaan edistyksellistä it-järjestelmäämme ollaan vaihtamassa jne.

Osa uudistuksista toki menee unionin kunnianhimoisten "Headlinen Goal 2010" tavoitteiden piikkiin. Puhtaasti alueellisen maanpuolustuksen näkökulmasta valinnat olisivat kuitenkin erilaisia.

Jatkuva Natokysymyksellä hämmentäminen lisää turvallisuuspolitiikkamme sekavuutta. Jos hallituksen uuden selonteon päätelmät eivät lopeta keskustelua, järjestetään sitten se Niinistön vaatima kansanäänestys Natosta? Kunhan vihdoin päädytään johonkin pysyvään ratkaisuun.

Kirjoita kommentti