Oslossa

Norja ja Islanti eivät kuulu EU:hun, mutta molemmat maat luetaan pohjoismaisiksi hyvinvointivaltioiksi. Norjalla on sunnattomasti öljyrahoja, joita ilmeisesti ainakin osittain käytetään myös kansalaisten hyvinvoinnin hyväksi.

Ruotsi ja Tanska ovat EU-maita. Ruotsi on perinteisesti ollut vauras maa. Ruotsalaiset epäilemättä pitävät omaa yhteiskuntaansa kaikista parhaimpana. Tanskalla on jo vuosia mennyt hyvin taloudellisesti. Tanskalaiset ovat aika "flinkiä" porukkaa muutenkin.

Suomi on hyvinvointimaa ja EU:n jäsen. Juuri tulleen tutkimuksen mukaan Suomi kuitenkin käyttää esim. sosiaalimenoihin paljon vähemmän rahaa kuin muut Pohjoismaat. Ostovoimaan suhteutettuna suomalaiset ovat köyhempiä kuin muut vertaismaat.

Tulevaisuudessa ympäristönsuojelun merkitys noussee hyvinvointivaltion tärkeimmäksi nimittäjäksi.

Tuli teeseistä mieleen ensimmäiseksi kerjäläisongelma, jota saimme vasta maistaa ensi kerran hetki sitten. Moni saattaa ajatella, että ilman EU:ta ei varastelevia kerjäläisiä pyörisi sotkemassa leireinensä. Hesarissa olikin mielenkiintoisia ajatuksia jokunen viikko sitten erilaisista suhtautumistavoista kyseiseen ilmiöön, mielipiteitä laidasta laitaan...Toisaalta, kun taas katselee heräilevää vihreää luontoa, pistää masentavasti silmään kamala törky ja roska joka puolella. Että kyllä se oma väkikin osaa. Kaikki mahdollinen rikottu alkaen bussipysäkkien suojalasituksista, sunnuntaiaamuna kun menee lapsen kanssa leikkipuistoon, se on aina niin täynnä rikottuja pulloja, tupakanstumppeja, roskaa ym. ettei siellä voi olla. Pahoinvointi tulee väkisinkin mieleen ennemmin kuin hyvinvointi. Nuoriso voi huonosti. Mutta, meiltähän loppuisivat työntekijät ja eläkkeidemme maksajat, ellei työvoimaa tulisi muualta ja voisi vapaasti liikkua kuten nyt EU:ssa. Kun vaan vielä saisi houkuteltua tänne niitä tekijöitä, ilmasto ym. eivät ole välttämättä ihan yhtä houkuttelevia kuin Keski-Euroopassa vai mitä :) Täältä sen sijaan ei saisi osaamista päästää valumaan ulkomaille vaan pitäisi saada kotimaa tarpeeksi hyväksi vaihtoehdoksi.

Vastaus 1:Pitäsi kyllä Alexi tehdä aika tarkat ja syvälliset laskelmat asiasta.Pitäisi laskea paljon EU:lta tulee kaiken kaikkiaan rahaa ja yhteiskunnissa on hyvin paljon eri sektoreita jotka vaativat rahaa,eli tämä on hyvin vaikeaa,sitten pitäisi tietää tasan se summa joka Pohjoismailla olisi käytössä ilman EU:ta sanotaan vaikka vuositasolla ja vertailla laskua.Voi hyvinkin olla että olet Alexi oikeassa.Se on kyllä totta että hyvinvointivaltion ylläpitäminen on todella kallista.Eli antaako EU enemmän kuin se ottaa?
Vastaus2:Tuo on kyllä aivan totta Alexi ja annan sinulle täydet pisteet asian ottamisesta rohkeasti esille,hyvä Alexi!Oletko huomannut kun otat jotain arkaluontoisempaa esille ikään kuin lopullisena totuutena pidettyyn asiaan niin ihmiset alkavat muutumaan todella paljon?Eli aihe on tunnetasolla arka joten kehottaisin sinua olemaan aika diplomaattinen asiassa mutta toisaalta mikä minä olen sinua neuvomaan?Tarkoitan että olemalla diplomaattinen niin saat todennäköisemmin jotain aikaan.Onko erityistä ohjelmaa tehty jossa tarkasteltaisiin erimaiden hyvinvointimuotoja?Jos ei niin kannattaisi varmaan miettiä asiaa?
Vastaus3:Nyt kyllä osuit naulankantaan!Aihe on vakava ja pitäsi nyt asialle tehdä jotain kun se ei ole vielä riistäytynyt hallinasta.Yhteiset oikeudenmukaiset säännöt olisi luotava,ei ainakaan metodia isot syövät pienet.Asiaa olisi hyvä lähteä purkamaan ja ainakin ottamaan asia esille eri mietinnöissä.Tuntuu että Venäjä kasvattaa omia intressejään sitä mukaan kun protektionismi kasvaa EU valtioissa.Avoin dialogi myös Venäläisten niin kuin myös EU: maiden välillä olisi mielestäni aloitettava mitä pikimmiten.
Oikein hyvää kevättä sinulle ja onnea ulkoministeriksi valitsemisesta!Tuntuu että olisi oikea mies oikeassa paikassa,mikä on todella harvinaista.T:Kari Liskola

Ykkösteesi pitänee paikkansa. Oletan Suomen talouden olevan oleellisesti paremmassa kunnossa kuin olisi, ellemme olisi liittyneet EU:n. Kun minulla ei ole kristallipalloa, niin pyrin välttämään ennustamista.

Kakkonen on hyvin sanottu. Pohjoismaissa verotetaan nähdäkseni sekä työntekoa, että yrittämistä aivan liikaa. Yritysveron osalta Viron malli, jossa yritykseen jäävää voittoa ei veroteta, mutta yrityksestä nostettua voittoa verotetaan, kannustaa investoimaan yritykseen.

EU:n sisäinen protektionismi on toisaalta ongelma, mutta niin kauan kun esimerkiksi Ranska pelaa koko ajan omaan pussiinsa, niin Suomenkin on huolehdittava omista eduistaan.

Kun teemana on yleensä EU, niin esitän samalla kainon toivomukseni, että EU esiintyisi yksimielisesti ja voimakkaasti Venäjän imperialismia vastaan. Venäjä tekee kaikkensa hajoittaakseen EU:n rintaman.

1. Pitää paikkansa, eristäytyminen ei tuota pitkällä aikavälillä kilpailuetua eikä siten hyvin voinnin paranemista;

2. Kuten hiljakkoin julkistetut tiedot osoittavat, Suomen hyvinvointi ei ole mitenkään erityisen suurta ja kaunista muihin EU-maihin verrattuna. Lisäksi se, kuinka suuri prosentti kansantuotteesta jossain maassa käytetään ns. hyvinvointiin ei välttämättä korreloi sen kanssa, kuinka hyvin maassa voidaan. Esimerkiksi USA:n terveydenhuoltomenot ovat tällä mittarilla esimerkilliset, mutta tuottaako sikäläinen järjestelmä laadukasta palvelua kaikille tarvitsijoille, vieläpä kustannustehokkaasti? Lisäksi se, että kuntasektorilla päätöksentekijöinä valtuustoissa on valtava määrä kunnan virkamiehiä ja työntekijöitä ei todellakaan tue kansalaisten etujen riippumatonta ajamista. Yksityissektorilla ostojen kilpailuttaminen ei muuten ole laksääteinen pakko vaan tervettä järkeä, lähtökohtana firman etu ja ammattitaitoinen toiminta. Siihen pitäisi päästä myös julkisella sektorilla...

3. Ks. §1

Ulkosuomalaisena blogisi lukijana (kiitos muuten, että jatkat tätä; blogiasi on ilo seurata!) on helppo yhtyä kakkosteesiin. Suomessa sekä myös muualla Pohjoismaissa on monia asioita, joita tulisi tarkastella kriittisemmin ja pureutua paremmin niiden ongelmakohtiin. Asun Ranskassa, jossa esimerkiksi julkinen terveydenhuolto toimii todella hyvin. Suomi voisi lähettää erityisosaajiaan ottamaan muualta mallia samaan tapaan kuin esimerkiksi muiden EU-maiden opetusviranomaisia on lähetetty tutustumaan PISA-tutkimuksessa huipulle sijoittuneeseen pohjoisen "ihmemaahan".

Jos Pohjoismaiden mallia parempi hyvinvointisysteemi on olemassa, semmoisesta idyllistä olisi mukava kuulla hieman lisää.

Suomessa kaikenlainen synkistely talouden alamäestä, ellei veroja kevennetä, saavuttaa laajaa mediahuomiota ja ymmärrystä. Kansainväliset sijoittajat kuitenkin luottavat maahamme mikä näkyy runsaina investointeina ja ulkomaisten yritysostoina. Kun vastakkain ovat EVA-raportöörien pelottelu ja globaalien markkinoiden optimismi, luottakaamme jälkimmäiseen? Samaan suuntaan kertovat pärjäämisemme kilpailuykykyvertailuissa, mistä pitää olla ylpeä.

Porvarillinen hallituskoostumus lupaa nyt reilut korotukset sosiaaliturvan tasoon ja hyvä niin. Pienet tuloerot ovat yhteiskunnan paras turvatakuu. Toki epäkohtia vielä jää, suurimpana ehkä OECD-teollisuusmaiden keskitasoa alhaisempi terveysmenojen bkt-osuus seuraamuksineen. Valtion nuukailu ei välttämättä tule edes halvaksi kun lääkäripulaa joudutaan kunnissa paikkailemaan raskaasti laskuttavalla vuokratyövoimalla. Entä tietääkö hallitus hoitojonoissa menetettyjen työpäivien kustannukset?

Juhani Putkinen kehuu Virolaista yritysverotusta, mutta ei kai missään maailman maassa, kuten ei Suomessakaan, investoituja tuloja veroteta. Talouselämä-lehden päätoimittajan laskelmien mukaan Suomi on muuten tällä hetkellä valitettavasti jo yli 90% tasaverotuksen maa (TE 17/2008).

Veronkevennyksiä vaativien on esitettävä mistä säästetään: puolustusmenoista vai kenties poliisilaitoksesta? Ehkä suopon voisi lakkauttaa? No onhan se myönnettävä, että 20 tuliterän helikopterin hankkiminen puolustusvoimille hipoo järjettömyyttä. Hyvä jos eduskunta on nyt ottamassa tiukemman injan upseerien törsäilyintoon, kuten selonteon seurantaryhmän puheenjohtaja Juha Korkeaoja (kesk.) ja rymän jäsen Eero Heinäluoma (sd.) ovat esittäneet.

Unionin yhteisestä Venäjä-politiikasta puheen ollen Liettuan asettuminen vastustamaan strategisen kumppanuussopimuksen neuvottelemista liittyy tiettävästi siihen, että maa ei haluaisikaan sulkea kahta Tsernobyl-tyyppistä atomireaktoriaan Ingalinassa. Ehkä kompromissi olisi sovittavissa antamalla Liettualle lupa jatkaa laitosten käyttöikää kun unionin asiantuntijat varmistavat järjestelmien turvallisuden? Tästähän mm. Suomen säteilyturvakeskuksella olisi kokemuksia Pietarin suunnalta.

Lyhyt kommentti Lahtisen merkintään:

1) Kilpailukykyvertailu on lähinnä vitsi, jos meinaat että se pääasiallisesti houkuttelisi sijoittajia Suomeen. Fakta on, ettei yrittäminen ole lähellekään yhtä palkitsevaa tai tuottavaa Suomessa, jos verrataan esim. Kiinaan, Thaimaaseen, Intiaan, Brasiliaan ja Mustanmeren alueeseen, joissa "isot kalat" tällä hetkellä uiskentelevat. Ja olisi mukava myös nähdä UUSIA sijoittajia Suomeen, ei vain samoja vanhoja.

2) 20 uutta helikopteria tulivat tarpeeseen. Ne eivät olleet törsäilyä! Joissakin arvioissa oli laskettu, että tämänhetkiset/entiset pää-helicojen (Mi-8) perushuolto ja "päivitys" olisi maksanut jo muutaman NH-90:n verran. Puhumattakaan siitä, millainen kaluston modernisointi tämä kauppa on. Kaikkineensa tarpeellinen investointi puolustukseen.

Uskottava puolustus maksaa. Me maksetaan liian vähän siitä tällä hetkellä.

On olemassa hyvinvointivaltiomalli ja sitten on olemassa erinäisiä paremmin tai huonommin toteutettuja käytännön sovelluksia. On melko todennäköistä, että Pohjoismaiden ulkopuolella jossain maassa on esim. terveydenhoito toteutettu käytännössä ainakin jollain aikavälillä ja jonkun ikäryhmän osalta paremmin kuin esim. Pohjoismaissa.

Tällaiset yksittäiset käytännön sovellukset eivät kuitenkaan osoita sitä, että pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli olisi epäonnistunut tai että systeemistämme pitäisi luopua. Luonnollisesti pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia voidaan ja tulee kehittää samaten kuin sen käytännön sovelluksia mahdollisesti hyödyntäen jo muualla käyttöönotettuja ja käytännössä hyviksi koettuja systeemejä.

Teesit ovat mielenkiintoisia ja antavat käsityksen, että pohjoismainen hyvinvointimalli olisi Pohjoismaissa yhtenäinen ja toisaalta muista poikkeava. Näin ei kuitenkaan ole; veroilla kustannettava hyvinvointi on monien sosiaalitukien osalta hyvin erilainen eri maissa. Onko meidän yhä syytä pitää yllä käsitystä, että meillä Suomessa on muita parempi sosiaaliturva kun laajalti tiedetään, että näin ei ole?

Irtisanomis-suoja, perhetuet, työttömyystuki, eläkkeet ja verotus; olisi erittäin mielenkiintoista jos saisimme joskus nähtäväksemme tutkimuksen jossa nämä kaikki olisi verrattu vaikka EU-maiden kesken – ja siihen rinnalle vaikka muutama EU:n ulkopuolinen maa. Jos sitten vielä otamme vertailuun keskipalkan, pääsemme mielenkiintoisiin tuloksiin.

Se, että kaikki pohjoismaat eivät ole EU- tai euro-maita, on myös muistettava.

Keskustelussa voisi tietenkin myös miettiä, mitä tarkoitetaan käsitteellä hyvinvointi; raha on siinä kontekstissa vain yksi osa. Elämisen laatu, ympäristön suojelu... Ja entä Suomessa huipussaan oleva henkinen pahoinvointi ja päihteiden käyttö, psyykkiset sairaudet ja niiden hoito, nuorten ja lasten vointi…