Oma väki ja politiikan toimittajien lounas
Päivä alkoi Mäkelänrinteen altaassa. Hanna-Maria Seppälä ui viereisellä radalla. On se kyllä hurjaa menoa. Hioin siinä vapaauintitekniikkaa kun Hanna-Maria ohitti kylkipotkuilla. Ei siinä olisi edes perämoottori auttanut.
Sain onneksi vinkkejä Hanna-Marian Mirjami-äidiltä ja Ville Rusolta. Uinti tuntui sen jälkeen hyvältä. Tekniikkalaji.
Aamulla tapasin EU:n erityisähettiläs Peter Semnebyn. Keskustelimme Georgian tilanteesta. Mukana muun muassa Aleksi Härkönen ja Heikki Talvitie. Hyvää evästystä perjantain Moskovamatkalle.
Sen jälkeen mentiin jälleen minuuttiaikataululla. Ensi kävimme virkamiesten kanssa läpi puolustuspoliittisia kysymyksiä. Tällä kertaa kävimme aihetta läpi Pilvi-Sisko Vierroksen, Anu Laamasen, Timo Kantolan, Outi Holopaisen ja Sandra Hazidakiksen kanssa.
Jatkoimme suoraan EU:n ulkosuhdehallintoon, eli uuteen EU-diplomaattikuntaan liittyvillä kysymyksillä. On tärkeä, että muodostamme kantamme näihin kysymyksiin mahdollisimman nopeasti.
Lounaan vietin poliitikan toimittajien yhdistyksen kanssa. Vuorossa oli perinteinen lounas, tällä kertaa Hotelli Tornin näköalakabinetissa. Sieltä näkyi meilkein työhuoneelle saakka.
Alustuksessani nostin esille kaksi asiaa:
1. Peräänkuulutin avoimuutta ulkopolitiikkaan. Mielestäni ulko-, turvallisuus- ja puolustupolitiikan ympärillä on liikaa mystiikkaa. On panostettava avoimeen ja rehelliseen keskusteluun. Kansainvälisessä politiikassa ei ole mitään kummallista, se on arkipäivää. Toivoin myös, että kansanedustajat kävisivät aktiivista keskustelua näistä teemoista ja että ulkoministeriön virkiamiehet esiintyisivät julkisuudessa - asiantuntemusta riittää.
2. Kävin myös läpi Venäjä-kysymyksiä. Venäjä-politiikassa minulla on vielä paljon oppimista. Toisaalta lähden puhtaalta pöydältä. Ei ole mitään vanhaa taakkaa kannettavana. Minun sukupolvelleni Venäjä on Venäjä, eikä mikään entinen Neuvostoliitto. Jälkimmäinen on minulle lähinnä CCCP-jääkiekkomaajoukkue. Korostin myös EU:n rooli Venäjäsuhteissa. Palaan tähän teemaan lähiaikoina.
Keskustelussa minulta tivattiin myös näkemystä Olympialaisista käytävään keskusteluun. Kommentit löytyvät kokonaisuudessaan Ylen kotisivuilta (kts. video).
Lounaan jälkeen annoin Frankfurter Allgemeine Zeitungille haastattelun. Sen jälkeen kävin läpi UM:n organisaatiouudistusta ja lopuksi sain vielä loistavan Venäjä-briiffauksen Matti Anttosen johdolla.
Päivä päättyi tapaamiseen UM:n henkilökunnan kanssa. Meillä oli oikein mukava tilaisuus.
Alustuspuheenvuorossani nostin esille kolme asiaa:
1. Meidän tehtävänä on ajaa Suomen intressejä.
2. Meidän tehtävänä on vahvistaa Suomi-brändiä maailmalla.
3. Aion omalta osaltani panostaa UM:n työviihtyvyyteen.
Nyt on aika mennä takaisin taustamuistioiden pariin. Huomenna matkaan Viroon. Tapaan muun muassa presidentti Toomas Ilveksen, pääministeri Andrus Ansipin ja ulkoministeri Urmas Paetin.
12 kommenttia
Mihin Nato aseita tarvii, jos se kerran on avustusjärjestö. Et viitsisi valehdella. Säälittävää sumutusta.
Liisa
Sic pacem para bellum...
Olet oikeassa. Suurin osa suomalaisista vastustanee NATOa järjen ja oikeudenmukaisuuden varassa, ei niinkään tiedon. Jos tietoa ja sen myötä tiedostamista olisi, vastustettaisiin NATOA paljon enemmän.
Siinäkin olet oikeassa, että NATO toimii vain avustustehtävissä. Nimittäin Pentagonin apurina maailmanherruuden hankinnassa, ts. öljy- ja raaka-ainevarojen, ruoan ja puhtaan veden hallinnassa. On tuota avustustusta tarvittu Afganistanissa, Irakissa... tarvitaan Iranissa jne.
Tämä blogisi ainakin lisää avoimmuutta ja uusii UM:n kulttuuria - loistavaa! Hienoa, että ulkoministerinä on uuden sukupolven edustaja. Minusta vähän tuntuu, että olet jopa presidenttiainesta...!
Kaikki toiminta, mikä edistää kaupallisten suhteiden syntymistä, siis liiketoimintaa ottaen huomion sen, että palkansaajat saavat palkkaa, ja yrittäjien- varsinkin naisten - ei tarvitse tehdä ilmaista työtä - on suositeltavaa politiikkaa.
Aivan ihanaa, että Sinussa on sekä viisautta että humanismia! Sen osoittaa suhtautuminen Olympialaisten avajaisiin. Mielestäni nimenomaan avajaiset on se paikka, mistä poissa oleminen kertoo mielipiteen ihmisoikeuksien puolesta ja sen kiinalaiset nimenomaan huomioivat. Myöhemmin voi vaikka mennäkin seuraamaan kisoja, se on aivan eri asia.
Muutenkin olen tyytyväinen ja myönteisesti yllättynyt hienosta alustasi ministerinä; vahvuutesi on se, että kerrot asioista kansantajuisesti ja rauhallisesti. Pysy vain omana itsenäsi!
Päivi
Nykyisyyden ymmärtäminen vaatii historian tuntemista.
Tämän olen oppinut tehtyäni viime vuosikymmenet töitä itänaapurissa, (sekä kielellisesti että kulttuurisesti heidän kielellään). Venäjällä on edelleen paljon päätöksentekijöitä jotka ovat opiskelleet ja ainakin aloittaneet työuransa Neuvostoliitossa. Muistakaamme, että myös "CCCP" monissa suhteissa tsaarin Venäjän perinteitä.
Se, että ministerinä tapaat runsaasti uransa kokonaan nyky-Venäjällä tehneitä skarppeja ja kielitaitoisia alle nelikymppisiä ihmisiä ei tarkoita, ettei yli viisikymppisillä olisi - usein heikommasta kieletaidostaan huolimatta - sekä vaikutusvaltaa että aivokapasiteettia.
Haiskahtaa vähän siltä, että Satakunnan kansan juttu sinusta uimassa oli repäisty juuri näiltä sivuilta...
...kiitos vaan "uudesta ulkopoliittisesta" avoimuudesta, koskien Amiraali Kaskealan tammikuussa maanpuolustuskurssin avajaisissa tekemästä ehdotuksesta Suomen osallistumisesta Naton ilmavalvontaan.
Ehdotuksen valmistelu on ilmeisesti kesken joten, I am understanding, that it is yet "secret".
Very kindly!
Jack
Liisa Alex on peräänkuuluttanut ulkopoliittista keskustelua näillä sivuilla. On hienoa, että kerrot mielepiteesi NATO:sta, mutta voisit pitää kommentisi asiallisina.
terveisin: Joni Juusela
Joni Juusela, Liisan kommentithan olivat aivan asiallisia. Eihän sitä kaikesta tarvi olla samaa mieltä, kuin Stubb tai Kokoomus. Kärkäät ja hyökkäävät mielipiteet ovat omiaan avaamaan vilkasta foorumikeskustelua. Kiivas, mutta kiihkoton, mielipiteen vaihtohan on keskustelua parhaimmillaan!!!
NATO:a koskevassa keskustelussa toivoisin rehellisiä argumentteja ja tiedottamista. Osa meistä olisi menossa kirkuen kohti natoa. Osa taas haraa vastaan. Eikö nyt olisi hyvä alkaa puhua asioista suoraan ja niiden oikeilla nimillä? Minusta on pitkään tuntunut että meitä tavallisia kansalaisia ikäänkuin salaa kuljetetaan kohti natoa, eikä sitä sanota ääneen. Muokataan yleistä mielipidettä niin pitkään, kuin uskotaan enemmistön kannan olevan myöntyvä ja sitten pidetään näennäisdemokratinen kansanäänestys.
En ole naton puolesta, enkä vastaan: En ole pysytnyt muodostamaan kantaani, kun keskustelua ja oikeaa puolueetonta tietoa on omalla kielellä saatavissa niin vähän. Olisiko sinusta Alex aloittamaan se oikea NATO keskustelu? Hyödyt ja haitat tiskiin ja katsotaan kumpia on enemmän. Minulla on sinulta paljon odotuksia tässä asiassa.
Luulen, että puhumalla Venäjästä Venäjänä ei tarkoitettu nyt sitä, että Alex ei mitään tietäisi Neuvostoliiton historiasta. Itse ainakin ymmärsin sen niin, että hänellä ei ole sitä henkistä painolastia, niitä ennakkoluuloja ja kummallisia käytäntöjä kannettavanaan mitä ehkä Neuvostoliiton aikana valtaapitäneillä on.
Noin muuten olen kyllä sitä mieltä, että historiasta tiedetään tässä maassa aivan liian vähän. Se on sinänsä kummallista, koska nykyinen historianopetus on kyllä ihan kattavaa ja tietoa on saatavilla vaikka minkälaisessa muodossa. Ehkä ihmisiä ei vain kiinnosta? Uskon (ja toivon) kuitenkin, että kunnianhimoista poliitikkoa kiinnostaa. Historiasta tietäminen ei tarkoita historian painolastien ottamista harteilleen, vaan menneestä oppimista.
Liisan kommenteista... Ehkä ne liittyivät johonkin aikaisempaan keskusteluun, jota en nähnyt, koska en ihan tajunnut mistä ne saivat kimmokkeensa, mutta näytti aivan siltä, kuin ensimmäisen kommentin olisi kirjoittanut aivan eri henkilö kuin toisen samalla nimellä kirjotetun. Se näytti pikemminkin vastaukselta ensimmäiseen, perustelemattomasti provokatiiviseen viestiin. No, kerrankos sitä näkee outouksia netin ihmemaailmassa...
Hienoa, että otit kantaa Olympialaisista käytävään keskusteluun - hienoa, että olet sitä mieltä kuin olet ja sanot sen ääneen.