Keskustelu Euroopan parlamentin paikkajaosta käy kuumana täällä parlamentin käytävillä. Puimme asiaa tänään ryhmäkokouksessa. Seuraavassa lyhyt tilannekatsaus:
Kesäkuun huippukokous (eli valtion- ja hallitusten päämiehet) antoivat Euroopan parlamentille tehtäväksi määritellä itselleen paikkajako, eli monta meppiä on kustakin maasta.
Nykyinen järjestelmä ei perustu mihinkään matemaattiseen kaavaan. Se on erinäisten kompromissien tulos. Peruslähtökohtana on kuitenkin ollut, että järjestelmä ottaa jollain tavalla huomioon kunkin jäsenmaan väestömäärän.
Ennen esimerkiksi Saksalla, Britannialla, Ranskalla ja Italialla oli saman verran paikkoja parlamentissa. Saksan yhdistymisen jälkeen Saksalle annettiin lisää paikkoja.
Paikkajako ei kuitenkaan suoranaisesti vastaa jäsenmaiden väestömäärää. Saksalla on nykyyään 99 meppiä ja väestöä noin 83 miljoonan verran, eli noin 870 000 per meppi. Maltalla on taasen 5 meppiä, jotka edustavat noin 400 000 maltalaista, eli 80 000 asukasta meppiä kohden.
Suomella on nykyään 14 meppiä ja vajaat 5,3 miljoona asukasta. Suhdelukumme on noin 400 000 asukasta meppiä kohden. Pilke silmäkulmassa voi siis todeta, että väestömäärään suhteutettuna yksi suomalainen meppi vastaa kahta saksalaista meppiä kun taas yksi maltalainen meppi vastaa viittä suomalaista meppiä…
Parlamentin paikkajaosta vuosille 2009-2014 sovittiin jo Nizzan sopimuksessa 2000-luvun alussa. Se vahvistettiin Romanian ja Bulgarian liittymissopimuksissa. Tuolloin Euroopan parlamentin jäsenmäärän katto oli 736.
Kaavion mukaan Suomen meppien määrä tippuu yhdellä, eli vuonna 2009 meille on 13 paikkaa jaossa. Lähes kaikilta mailta tiputettiin paikkoja. Näin siis päätettiin jo ajat sitten. Korostan: Suomi ei menetä jo vuonna 2001 sovitusta meppimäärästä yhtään paikkaa. Tuolloin kaikki menettivät paikkoja.
Nyt pöydällä on siis uusi ehdotus, jonka meppikollegat Lamassoure ja Severin ovat laatineet. Ehdotukset tavoitteena on noudattaa seuraavia periaatteita:
1. Yhdeltäkään maalta ei vähennetä meppejä suhteessa siihen mistä on jo sovittu Romanian ja Bulgarian liittymissopimuksessa, joka on laadittu Nizzan sopimuksen pohjalta (Saksa on poikkeus, kts alla).
2. Samalla pidetään kuitenkin kiinni uuden reformisopimuksen rajoista, eli meppejä saa olla korkeintaan 750. Suurimalla maalla saa olla maksimissaan 96. Kellään ei voi olla vähemmän kuin 6 meppiä. Tästä siis seuraa, että Saksa on ainoa maa, jolta vähennetään meppejä (ennen 99, nyt 96).
3. ”Alenevan suhteellisuuden periaatteesta” pidetään kiinni (pahoittelen sanahirviötä, joka on englanniksi degressive proportionality). Tällä tarkoitetaan käytännössä, että mitä pienempi maa sitä vähemmän asukkaita meppiä kohden. Ei voida myöskään olla tilanteessa, jossa jollain väkirikkaammalla maalla on vähemmän meppejä kuin toisella, jolla on enemmän väestöä.
Seuraavassa eri ratkaisumalleja taulukkomuodossa (tummennettuna muutokset).
| Jäsenmaa | Väestö miljoo-nissa | Paikat 2009 asti | Paikat Nizzan mukaan (2) 2009-2014 | Lamassoure, Severin 2009-2014 | Väestö/ MEP | Jäätteenmäki, Lax, Stubb 2009-2014 | Väestö/ MEP |
| Germany | 82,438 | 99 | 99 | 96 | 858.729 | 95 | 867.768 |
| France | 62,886 | 78 | 72 | 74 | 849.811 | 74 | 849.811 |
| United Kingdom | 60,422 | 78 | 72 | 73 | 827.699 | 72 | 839.194 |
| Italy | 58,752 | 78 | 72 | 72 | 816.000 | 72 | 816.000 |
| Spain | 43,758 | 54 | 50 | 54 | 810.333 | 54 | 810.333 |
| Poland | 38,157 | 54 | 50 | 51 | 748.176 | 50 | 763.140 |
| Romania | 21,61 | 35 | 33 | 33 | 654.848 | 33 | 654.848 |
| Netherlands | 16,334 | 27 | 25 | 26 | 628.231 | 26 | 628.231 |
| Greece | 11,125 | 24 | 22 | 22 | 505.682 | 22 | 505.682 |
| Portugal | 10,57 | 24 | 22 | 22 | 480.455 | 22 | 480.455 |
| Belgium | 10,511 | 24 | 22 | 22 | 477.773 | 22 | 477.773 |
| Czech Rep. | 10,251 | 24 | 22 | 22 | 465.955 | 22 | 465.955 |
| Hungary | 10,077 | 24 | 22 | 22 | 458.045 | 22 | 458.045 |
| Sweden | 9,048 | 19 | 18 | 20 | 452.400 | 20 | 452.400 |
| Austria | 8,266 | 18 | 17 | 19 | 435.053 | 19 | 435.053 |
| Bulgaria | 7,719 | 18 | 17 | 18 | 428.833 | 18 | 428.833 |
| Denmark | 5,428 | 14 | 13 | 13 | 417.538 | 14 | 387.714 |
| Slovakia | 5,389 | 14 | 13 | 13 | 414.538 | 14 | 384.929 |
| Finland | 5,256 | 14 | 13 | 13 | 404.308 | 14 | 375.429 |
| Ireland | 4,209 | 13 | 12 | 12 | 350.750 | 12 | 350.750 |
| Lithuania | 3,403 | 13 | 12 | 12 | 283.583 | 12 | 283.583 |
| Latvia | 2,295 | 9 | 8 | 9 | 255.000 | 9 | 255.000 |
| Slovenia | 2,003 | 7 | 7 | 8 | 250.375 | 8 | 250.375 |
| Estonia | 1,344 | 6 | 6 | 6 | 224.000 | 6 | 224.000 |
| Cyprus | 0,766 | 6 | 6 | 6 | 127.667 | 6 | 127.667 |
| Luxembourg | 0,46 | 6 | 6 | 6 | 76.667 | 6 | 76.667 |
| Malta | 0,404 | 5 | 5 | 6 | 67.333 | 6 | 67.333 |
| EU-27 | 492,88 | 785 | 736 | 750 | 657.175 | 750 | 657.175 |
Pistimme Anneli Jäätteenmäen ja Henrik Laxin kanssa pöytään ehdotuksen, jonka pohjalta Suomi, Tanska ja Slovakia saisivat yhden lisäpaikan. Samalla yksi paikka poistettaisiin Saksalta, Britannialta ja Puolalta. Ehdotus ei tietenkään ole realistinen, mutta sen tavoitteena on liputtaa jo tässä vaiheessa, että kun paikkoja lähdetään taas rustaamaan vuonna 2014 Suomi ei ole ensimmäisenä niistä luopumassa.
Yhtäkaikki tämä koko soppa on jälleen kerran osoitus siitä miten vaikeaa EU:ssa on päättää jäsenmaiden välisestä vallasta. Jos EU olisi Yhdysvaltain kaltainen liittovaltio niin pienet hyötyisivät ja järjestelmä olisi paljon selkeämpi. Ylähuoneessa, eli ministerineuvostossa olisi kaksi edustajaa (kuten Yhdysvaltojen senaatissa), eikä niin, että Saksalla on 29 ääntä ja Suomella 7. Alahuoneessa, eli Euroopan parlamentissa (Yhdysvaltain edustajainhuone), olisi väestö edustettuna niin että Suomella olisi vähemmän meppejä kuin Saksalla. Jokaisen päätöksen taakse vaadittaisiin ylä- ja alahuoneen enemmistö. Ainahan sitä voi uneksia…
Yhtäkaikki, Euroopan parlamentti päättää paikkajaostaan lokakuun alussa. Sen jälkeen asia siirtyy jäsenmaille lopullista päätöstä varten.
Mitä mieltä olet? Kuinka paikkajako tulisi hoitaa?
