Yritän aina parhaani mukaan välttää EU-slangia, mutta tällä kertaa en voi vastustaa kiusausta. YAUN on lyhenne sanahirviöstä Yleisten Asiain ja Ulkosuhteiden Neuvosto. Kyseessä on siis EU:n ulko- ja Eurooppa-ministereiden kokous. Niitä pidetään pääsääntöisesti kerran kuussa.
Tänään osallistuin ensimmäiseen YAUN:iin ulkoministerinä. Jokaisella jäsenmaalla on kaksi paikkaa eturivissä ja kolme paikkaa takarivissä. Virkamiehenä otin usein muistiinpanoja takarivissä. Liekö vanha vaihde jäänyt päälle kun pidin tänäänkin kirjaa etupulpetissa.
Kokous oli minulle ikäänkuin tämän ensimmäisen kuukauden huipentuma. Tapasin kasvokkain kaikki ne kollegat, joiden kanssa olen puhunut puhelimessa viimesten viikkojen aikana. Eikä se sen kummoisempi kokous ollut. Hyvin se tuntui luistavan.
Serbian ja EU:n lähentymissopimuksen allekirjoitustilaisuus.
Olin positiivisesti yllättynyt kokousdynamiikasta. Minulle oli jotenkin jäänyt kuva, että neuvostossa vain luetaan valmiiksi harjoiteltuja puheenvuoroja. Tänään niistä ei ollut merkkiäkään. Haettiin ratkaisuja, väännettiin kompromisseja, keskusteltiin.
Aiheita oli paljon, mutta kolme nousi ylitse muiden: Serbian lähentymissopimus, EU:n ja Venäjän yhteistyösopimus ja Georgian tilanne.
Serbian osalta tuli hyviä uutisia. Komissaari Olli Rehn, korkea edustaja Javier Solana, puheenjohtaja Dmitri Rupel ja Alankomaiden ulkoministeri Maxim Verhagen väänsivät kompromissia aamun pikkutunneille. Pitkän keskustelun jälkeen hyväksyimme kompromissin neuvostossa ja sopimus allekirjoitettiin Serbian kanssa tänään noin kello 16.
Allekirjoitus lähentymissopimukseen.
Päätös oli tärkeä kahdesta syystä. Ensiksi se tasoittaa Serbian tietä kohti EU-jäsenyyttä. Toiseksi se osoitti, että EU pystyy myös tekemään päätöksiä tiukassa paikassa.
Allekirjoittaminen on tietenkin vain osa kokonaispakettia. Ehdot ovat tiukat. Serbian on luovutettava sotarikolliset Haagin kansainväliselle tuomioistuimelle ennen kuin sopimuksen toimeenpano voi alkaa.
Kaikki ei mennyt yhtä putkeen Venäjän kumppanuussopimuksen osalta. Liettua ei luopunut varaumistaan ja varsinaisesta neuvottelumandaatista ei päästy yhteisymmärrykseen. Toivottavasti seuraavien päivien ja viikkojen aikana nähdään liikettä. Tavoitteena on, että neuvottelut alkavat viimeistään EU-Venäjä huippukokouksen yhteydessä kesäkuun lopussa.
Kuulisin mielelläni arvon blogikommentaattoreiden näkemyksiä. Mitä olet mieltä Serbiaa ja Venäjää koskevista päätöksistä?
