Annoin tänään eduskunnassa pääministerin ilmoituksen EU-USA-vapaakauppasopimuksesta. Puheenvuoroni jälkeen kaikki eduskuntaryhmät käyttivät puheenvuoron, jossa he toivat esiin kantansa. Kahden tunnin keskustelu oli hyvää, kiitos siitä kaikille osapuolille. Yhteenvetona voisi sanoa, että enemmistö suhtautuu sopimukseen positiivisesti. Nyt on nimenomaan aika keskustella, antaa tietoa ja oikoa väärinkäsityksiä.

Tässä alla tänään Aamulehdessä ilmestynyt artikkelini sopimuksesta.

 

Tekeillä hyvä sopimus

Suomen talous matelee. Tilanne on sama muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hallitus tekee ensi viikon kehysriihessä kotimaata koskevia päätöksiä, jotka antavat taloudelle vauhtia. Lisätyöntöä saadaan EU-päätöksistä ja kauppapolitiikasta.

Tärkein kauppapoliittinen toimi ovat EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppaneuvottelut. Talouskasvun ja työllisyyden parantaminen vaatii kysyntää, johon Suomen ja EU:n sisämarkkinat eivät yksin riitä. Suomalaisyritysten pääsyä EU:n ulkopuolisille markkinoille on helpotettava.

Yhdysvallat on Suomen toiseksi suurin vientimaa EU:n ulkopuolella. Kauppataseen ylijäämämme Yhdysvaltojen kanssa on suurempi kuin minkään muun kauppakumppanin kanssa. Vuonna 2012 vientimme arvo oli 3,5 miljardia euroa ja tuonnin 1,9 miljardia. Luvut ovat hyviä, mutta Suomi – ja EU – pystyvät parempaan.

Pienet yritykset hyötyisivät vapaakauppasopimuksesta suuria yrityksiä enemmän.

Kun markkinoille pääsyyn liittyvää sääntelyä sovitetaan yhteen, yrityksen on helpompi hakea kasvua Yhdysvaltain markkinoilta. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on harvoin mahdollisuuksia itse ratkoa markkinoille pääsyn mahdollisia ongelmia.

Sopimuksen myötä yritykset pääsisivät tarjoamaan tuotteitaan ja palvelujaan aiempaa helpommin Atlantin toiselle puolelle. Sopimus saattaisi myös mahdollistaa kaasun tuonnin USA:sta Eurooppaan, mikä monipuolistaisi energiapalettiamme ja vähentäisi riippuvuuttamme yhdestä toimittajasta.

EU-komission arvion mukaan EU:n bruttokansantuote kasvaisi sopimuksen myötä keskimäärin 0,48 prosenttia vuoteen 2027 asti, eli noin 86 miljardia euroa. EU:n vienti Yhdysvaltoihin lisääntyisi 28 prosenttia.

Yksittäiselle suomalaiselle sopimus tarkoittaisi todennäköisesti amerikkalaistuotteiden hintojen laskua. Lopulliset vaikutukset riippuvat siitä, kuinka kunnianhimoinen sopimus saadaan neuvoteltua.

Suomen tavoitteena on, että sopimus olisi mahdollisimman kunnianhimoinen palveluissa, julkisissa hankinnoissa sekä sääntelyssä ja tullimenettelyissä.

Vapaakauppasopimus on herättänyt myös huolia: ovatko julkiset palvelumme myytävänä, miten käy työelämän oikeuksien, huononeeko ympäristöä ja kuluttajia koskeva lainsäädäntö ja mitä merkitsee investointien suoja. Huolet ovat ymmärrettäviä, koska kyseessä ovat tärkeät asiat.

Suomi pitää tiukasti kiinni siitä, ettei neuvotteluissa vaaranneta elintarviketurvallisuutta, kuluttajansuojaa tai ympäristötavoitteita kaupallisen hyödyn saamiseksi. Euroopan markkinat eivät avaudu hormonikäsitellylle lihalle tai muille vastaaville tuotteille, joissa EU haluaa ylläpitää omia määräyksiä. Samoin EU:n määräykset geenimuunnelluista tuotteista pysyvät voimassa.

Palvelujen kaupan vapauttamisessa johtonuoranamme on syrjimättömyys. Eurooppalaisten yritysten on voitava toimia Yhdysvalloissa samoilla ehdoilla kuin amerikkalaisten. Vastaavasti Suomessa noudatetaan Suomen lakeja yritysten alkuperästä riippumatta.

Sopimus ei vaaranna Suomen julkisten palveluiden järjestämistä, kuten eivät aiemmatkaan EU:n solmimat vapaakauppasopimukset. EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä sopimuksessa on kyse yhteistyöstä, tietojenvaihdosta sekä tarpeettomien kaupan esteiden poistamisesta.

Huolta ja väärinkäsityksiä on herättänyt myös sopimukseen kuuluva investointisuoja. Sen tavoitteena on tehdä Suomesta ja Euroopasta houkuttelevampia investoinneille ja näin luoda työpaikkoja. Se suojaa vain lakien ja määräysten mukaan toimivia sijoittajia ja sijoituksia. Periaate on sama kuin Suomen aiemmissa kahdenvälisissä investointisuojasopimuksissa, joita on 66.

Neuvottelut käynnistyivät viime kesänä. Neljäs neuvottelukierros käytiin viime viikolla, ja kartoitusvaiheesta ollaan siirtymässä varsinaisiin neuvotteluihin. Kauppaneuvottelut ovat yksi keskeisistä aiheista myös 26. maaliskuuta pidettävässä EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksessa.

Suomen hallitus tekee kaikkensa neuvotteluprosessin avoimuuden eteen. Monet huolista ovat varsin samanlaisia Atlantin molemmin puolin. Yhdysvalloissa esimerkiksi emmitään rahoitusmarkkinoiden sisällyttämistä sopimukseen, sillä EU:n sääntelyä pidetään liian löysänä.

Euroopan unionia ja Yhdysvaltoja yhdistävistä ja erottavista piirteistä pitää puhua, koska tieto vähentää ennakkoluuloja tässäkin tapauksessa. EU ja Yhdysvallat ovat perinteisesti liittoutuneet kehittääkseen kansainvälistä taloutta avoimemmaksi. Maailmantalouden painopisteen siirtyessä kehittyviin maihin tämä yhteys on entistä tärkeämpi. Euroopan unionin ja Yhdysvaltain on otettava aloite omiin käsiinsä.

Comment

required