(Suomen, Ruotsin ja Norjan pääministereiden yhteiskirjoitus, julkaistu 20.1.2015 Lännen median sanomalehdissä)

Norjalainen tutkimusmatkailija Fridtjof Nansen totesi aikoinaan: ”Ihmiselämän suuri kysymys ei niinkään ole se, missä olemme kuin se, mihin olemme menossa”. Lainaus sopii erinomaisesti kuvaamaan suhdettamme arktisiin alueisiin. Menneinä aikoina pohjoisen tarina liittyi laajoihin alueisiin, pitkiin välimatkoihin ja vuosisataisiin eloonjäämistaitoihin. Nykyisin pohjoiset alueet tarkoittavat yhä useammin uusia liiketoimintamahdollisuuksia, laajaa kansainvälistä yhteistyötä ja globaalia vastuuta. Meidän tehtävämme tämän kehityksen yhteydessä on huolehtia siitä, että pohjoisen voimavaroja – liittyivät ne sitten ihmisiin, ympäristöön tai luonnonvaroihin – käytetään kestävällä tavalla. Arktisten alueiden kantokyky on koko planeettamme kohtalonkysymys.

Meillä – Suomella, Norjalla ja Ruotsilla – on erinomaisia esimerkkejä jokapäiväisestä, rajat ylittävästä paikallis- ja aluetason yhteistyöstä pohjoisilla seuduilla. Näitä läheisiä siteitä on perinteisesti tukenut myös muu Pohjoismaiden välinen tiivis yhteistyö. Lisäksi Barentsin euroarktisessa neuvostossa tehty työ on ollut tärkeä alueellinen elementti arktisen alueen kansainvälisessä yhteistyössä. Näistä monista verkostoista huolimatta rajat ylittävässä yhteistyössä kohdataan edelleen myös esteitä. Tulemme jatkamaan työtä niiden raivaamiseksi.

Me voimme hyötyä suuresti yhdistämällä voimamme pohjoisilla alueilla entistä tiiviimmin. Tämä toisi paitsi suoraa hyötyä keskinäiseen yhteistyöhömme, myös vahvistaisi asemaamme globaalissa keskustelussa – se auttaisi meitä puhumaan yhä vahvemmin yhdellä äänellä ja myös avaisi mahdollisuuksia yhteisosallistumisille laajoihin kansainvälisiin liiketoimintahankkeisiin.

Arktinen alue tarjoaa valtavia mahdollisuuksia muun muassa luonnonvarojen hyödyntämisen ja suuren matkailupotentiaalin suhteen. Alue avaa aivan uusia näkymiä myös liikenteessä ja logistiikassa. Osaamisen vahvistaminen, tutkimustyö ja näiden yhdistäminen liiketoimintaan olisi asettava keskeisiksi tavoitteiksi ponnisteluissa, joilla pohjoisen kehitystä pyritään vauhdittamaan.

Suomen, Norjan ja Ruotsin pääministerien asettama asiantuntijatyöryhmä esittää tänään raporttinsa ”Kasvua pohjoisesta” Norjan Tromssassa järjestettävässä Arctic Frontiers -konferenssissa. Työryhmän kansallisina asiantuntijajäseninä ovat toimineet Tromssan yliopiston rehtori Anne Husebekk, Västerbottenin läänin maaherra Magdalena Andersson ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä. Raportissa keskitytään konkreettisiin keinoihin, joilla voidaan vahvistaa taloudellista yhteistyötä kolmen maamme pohjoisilla alueilla.

Arktisten alueiden tärkeys näkyy jo nyt kansallisissa linjauksissamme: jokaisella kolmella maalla on oma arktinen strategiansa. Vaikka kaikissa on kansalliset painotuksensa, yhteistä niille on kuitenkin kestävän kehityksen, osaamisen ja tutkimuksen korostaminen.

Arktisen ja koko pohjoisen alueen kehittämisen kannalta keskeisin kysymys on ilmastonmuutos. Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa meidän pitäisi yhdessä muiden arktisten valtioiden kanssa ajaa asiaamme – arktisten alueiden asiaa – vielä painokkaammin kuin tähän asti. Meidän pitää pyrkiä saamaan aikaan tehokas ja sitova ilmastosopimus, joka turvaa pohjoisen asukkaiden elämän ja ainutlaatuisen arktisen luonnon sellaisena kuin haluamme sen tuleville sukupolville jättää.

Arktisella alueella on myös tärkeä turvallisuuspoliittinen merkitys. Meidän kannaltamme on tärkeää, että alue pysyy vakaana, ennustettavana ja rauhallisena. Olennaista tässä on luottamuksen rakentaminen yhteistyön kautta. Sen vuoksi on tärkeää saada mukaan kaikki arktisen alueen toimijat: hallitukset, yritykset, kansalaisyhteiskunta ja alkuperäiskansat. Yhdessä muun Euroopan ja kumppaneidemme kanssa puolustamme tinkimättä kansainvälistä oikeutta ja sen periaatteita suhtautumisessamme Venäjän toimiin Ukrainassa. Samalla aiomme jatkaa yhteistyötä Venäjän kanssa arktisissa kysymyksissä.

Kansainvälisen oikeuden ja säädösten kunnioittaminen on olennaisen tärkeää myös siksi, jotta arktinen alue voi säilyä rauhan ympäristönä, jossa voidaan harjoittaa kasvavaa kansainvälistä yhteistyötä. Kaikkia merialueita, myös arktisia, koskeva säädösperusta on Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimus UNCLOS. Arktisella neuvostolla puolestaan on keskeinen rooli arktisia kysymyksiä käsittelevänä monenvälisenä foorumina.

Ruotsi ja Suomi ovat tehneet läheistä yhteistyötä Euroopan unionin arktisen politiikan kehittämisessä. EU kutsuttiin tarkkailijaksi Arktiseen neuvostoon jo kaksi vuotta sitten. Tarkkailija-asema olisi vahvistettava viipymättä. EU on tärkeä arktinen toimija, jolla on vaikuttavaa näyttöä panoksestaan. Sillä on pohjoisille alueille myös oma työkalunsa, Pohjoinen ulottuvuus, joka tuo samaan pöytään EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin.

Arktisen alueen merkittävästä taloudellisesta potentiaalista ei ole epäilystäkään. Mahdollisuuksiin liittyy kuitenkin myös suuri vastuu. Kaiken toiminnan on tapahduttava yhteistyössä paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen kanssa. Sitoumuksemme kestävään kehitykseen edellyttää, että arktisen alueen luonnonvaroja hyödynnetään hallitusti ottaen huomioon taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja ympäristövaikutukset.

Aiomme tehdä hartiavoimin töitä arktisen politiikkamme toteuttamiseksi käytännössä. Yhteinen tavoitteemme on hakea ratkaisuja niihin haasteisiin, joita tulemme kohtaamaan tehdessämme yhteisestä pohjoisestamme yhtä Euroopan kestävimmin kehitetyistä alueista. Entistä kunnianhimoisempi arktinen yhteistyö maidemme välillä tulee hyödyttämään meitä kaikkia.

Yhdessä olemme vahvempia – varsinkin pohjoisen haastavissa olosuhteissa.

Alexander Stubb, Suomen pääministeri

Erna Solberg, Norjan pääministeri

Stefan Löfven, Ruotsin pääministeri