Viimeinen työpäivä ennen 2,5-viikon lomaa. Fiilis sen mukainen. Olen niin sanotusti täpinöissä.

Ensimmäiset ulkoministerikuukaudet ovat olleet vauhdikkaita. Työviihtyvyys maksimissaan. Unelma-ammatti! Nyt tuntuu kuitenkin siltä, että pieni hengähdystauoko on paikallaan.

Lomalta ajattelin vielä kirjoittaa pari blogimerkintää. Yhden USA-matkasta ja toisen näistä ensimmäisistä kuukausista uudessa työssä.

Juuri nyt istun ulkoministerikokouksessa Brysselissä. Ranskalainen kollegani Bernard Kouchner johtaa puhetta ensimmäistä kertaa. Ja hyvin johtaakin. Keskustelu etenee, tuloksia syntyy ja aikataulut pitävät.

Asialista on pitkä: Transatlanttiset suhteet, Ukraina, Länsi-Itä, Iran, Zimbabwe, Tshad, Serbia, Somalia ja Georgia. Näistä päivän kärkiä ovat Serbia (Radovan Karadzic vangittiin tänään), Lähi-itä (Tony Blair briiffasi tilanteesta), Iran (Javier Solana briiffasi tilanteesta) ja Georgia (keskustelimme aiheesta lounaalla).

Karadzicin pidätys petaa Serbian EU-tietä. Lähi-idän suhteen Blair valoi optimismia ja kansainvälisen yhteisön sitoutumista. Iranin neuvottelut etenevät, ja Yhdysvaltain sitoutuminen diplomaattiseen ratkaisuun on tervetullut. Georgian suhteen tarvitaan yhtenäistä linjaa myös EU:n sisällä.

Oma veikkaukseni on, että elokuussa lähdemme meidän Etyj-tiimin kanssa Georgiaan. Tilanteen ymmärtää paremmin paikanpäällä.