Ministereiden ulkosuhderupeama alkoi eilen työillallisilta. Aiheena oli Iran. Tilanne on huolestuttava, oli sitten kyse ydinohjelmasta tai ihmisoikeuksista. Ellei neuvotteluraiteella päästä eteenpäin, jää pakotteiden kiristäminen vaihtoehdoksi. Kokouksessa päätettiin arvioida toimintaa myös siinä tilanteessa, ettei YK-pakotteista päästäisi sopuun. Ainoa realistinen malli on tällöin EU:n omat sanktiot. EU:n on nyt pidettävä painetta Iranin suuntaan yllä niin ydinohjelman kuin ihmisoikeuksienkin suhteen. Oleellista on myös EU:n yhtenäisyys. Homma pysyi hyvin Carl Bildtin hanskassa.
Aamulla jatkettiin Afganistanilla. Kävimme läpi vaikeaa tilannetta. Vaalien osalta voidaan sanoa, että turvallisuuspuolella onnistuttiin kohtuullisesti. Demokratian kannalta tulos ei ole yhtä hyvä. EU ei kuitenkaan tässä vaiheessa lähde pidempiin kannanottoihin. Afgaaniviranomaisten ja vaalivalituksia käsittelevän komission (ECC) on annettava tehdä työnsä ensin.
Korostin, että EU:n tulee keskittyä muutamiin keskeisiin asioihin. Yksi näistä on unionin oma poliisioperaatio EUPOL, joka tarvitsisi kipeästi lisäresursseja. Esitin, että kaikki jäsenmaat lähettäisivät kolme henkilöä lisää. Suomella ei ole hätää, sillä meidän panoksemme on jo yksi poliisioperaation suurimpia. Painotin myös kehitysyhteistyötä sekä oikeusvaltiota. Naisia alistavan sharia-lain kaltaiset toimet eivät ole hyväksyttäviä. Laajempana pyrkimyksenä on luoda pohjaa transitiolle eli kehitykselle, jossa Afganistanin omat viranomaiset kykenisivät vähitellen ottamaan lisää vastuuta maan kehityksestä.
Kokouksen kolmas aihe oli Etelä-Kaukasus eli Armenia, Azerbaidzan ja Georgia. Puheenjohtaja esitti EU:n politiikan selkeää vahvistamista. Keinoina ovat assosiaatiosopimukset, vapaakauppasopimukset ja viisumihelpotukset. Keskustelussa alue nähtiin EU:n kannalta tärkeäksi. Ruotsin ehdotukset saivatkin laajan tuen.
Päivän toinen ohjelmanumero oli EU-Keski-Aasia ulkoministerikokous. Osallistuin työlounaalle, jossa keskustelimme Keski-Aasian turvallisuuskysymyksiä. Puheenvuorossani tuin EU:n ja Keski-Aasian suhteiden kehittämistä. Erityisaiheena otin esille rajaturvallisuuden. Suomi on panostanut Keski-Aasiassa nimenomaan rajahallinnon parantamiseen. Rajahankkeemme on miljoonan euron luokkaa ja Rajavartiolaitoksen asiantuntijat ovat laatimassa mm. Tadzhikistanin rajastrategiaa. Toimiva raja on elintärkeä. Se torjuu laittomuuksia kuten salakuljetusta ja huumeita, mutta helpottaa kauppaa ja liikennettä.
Oik. NATOn pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen (Photo© NATO)
Päivän päätteeksi tapasin Naton päämajassa järjestön uuden pääsihteerin, Anders Fogh Rasmussenin. Oli hienoa kohdata aktiivinen ja osaava pohjoismaalainen keskeisessä kansainvälisessä tehtävässä. Anders kiitti Suomen panosta Naton kriisinhallintatehtävissä. Natolle Suomi on läheinen kumppanimaa. Kerroin, että arviolta 80% Suomen sotilaallisesta kriisinhallinnasta tapahtuu Naton johtamissa operaatioissa.
Puhuimme Afganistanin tilanteesta, Naton strategian uudistushankkeesta ja Naton suhteista Venäjään. Kutsuin Andersin myös Suomeen vierailulle. Pyrkimyksenä on järjestää ensi vuoden puolella Naton strategian uudistamiseen liittyvä seminaari. Se järjestetään yhteistyössä Ruotsin kanssa. Vastaavantyyppisiä seminaareja järjestetään muissakin maissa. Anders lupasi tulla. Hän piti tärkeänä, että keskustelua käydään mahdollisimman avoimesti ja laajapohjaisesti eli myös Naton kumppanimaat huomioiden.
Nyt Brysselin päivä on finaalissa ja edessä on taas kotimatka Helsinkiin.
