Terveisiä Saksasta! Olin eilen Berliinissä, ja tänään ollaan Munchenissä.
Berliinin ohjelmaan mahtui puhe saksalais-suomalaisen kauppakamarin energiapäivillä, kolme haastattelua, puhe Humboldtin yliopistolla ja tapaamiset Merkelin EU-neuvonantajan Meyer-Landrutin ja ulkopoliittisen neuvonantajan Heusgenin sekä ulkoministeriön valtiosihteeri Haberin kanssa.
Energiapäivillä mainostin suomalaista cleantech-osaamista. Numerot puhuvat puolestaan:
– Suomen osuus maailman BKT:sta on 0,4 prosenttia. Samalla osuutemme globaaleilla cleantech-markkinoilla on prosentin.
– Cleantech-yritystemme liikevaihto kasvoi 15 prosenttia vuonna 2012 samaan aikaan, kun muu kasvu oli vain hiukan nollan yläpuolella.
– 60 prosenttia cleantech-yritystemme liikevaihdosta tulee viennistä.
Pöhinää alalla siis on. Vahvuuksiamme on erityisesti energiatehokkuus ja bioenergia. Lisäksi olemme hyviä tekemään jätteestä energiaa. Lahden kaupunki on tästä hyvä esimerkki. Se hyödyntää yli 93 prosenttia kunnallisesta jätteestään.
Samalla Saksa pyrkii kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta, leikkaamaan kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamaan energiatehokkuutta. Meillä on tähän varmasti paljon annettavaa. Energiatehokkuus, siis nuukuus ja säästäväisyys, on meihin sisäänrakennettua jo kylmän ilmastonkin vuoksi.
Humboldtin yliopistossa sain eteeni salin täydeltä opiskelijoita. Nuorten innosta, halusta oppia, hyvistä ja kriittisistä kysymyksistä sekä ennakkoluulottomasta ajattelusta saa aina virtaa.
Esitin EU:n olevan arvoyhteisö, liberaali projekti ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaan liikkuvuuden olleessa sen ytimessä. Toiseksi, kerroin olevani huolestunut Euroopan käpertymisestä itseensä. Tämä ilmentyy populistisina liikkeinä, joiden tunnuspiirteinä ovat itsekritiikitön EU-vastaisuus, monikulttuurisuuden pelko, vanhoillisuus tai arvokonservatismi, jonkin sortin nationalismi ja räikeä asioiden yksinkertaistaminen vailla konkreettisia ratkaisuja. Lopuksi väitin seuraavien EU-vaalien olevan erityisen kiinnostavat ennustaen keskustelun keskittyvän ensi kertaa nimenomaan EU-kysymyksiin.
Tänään ohjelma on jatkunut Münchenissä. Baijeri on asukasluvultaan ja taloudeltaan Saksan toiseksi merkittävin osavaltio ja 465 miljardin BKT:llaan Euroopan 8. suurin talousalue. Työttömyysaste on alhainen, ja vienti on kasvanut 50 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Mahdollisuuksia on, siksi täällä ollaan. Aamulla tapasimme yritysten kanssa saksalaisia suursijoittajia, joille kehuin Suomea investointikohteena. Puhuin myös tilaisuudessa, joka kokoaa alueen teknologiayrityksiä. Tarkoituksena oli saattaa suomalais- ja baijerilaistoimijoita yhteen. Lisäksi ohjelmassa on tapaaminen Baijerin talousministeriön valtiosihteeri Pschiererin kanssa ja käyn yritysvierailulla Siemensillä.
Mielenkiintoinen iltapäivä vielä edessä.
P.S. Toissa yönä saatiin Brysselissä neuvoteltua ratkaisu EU:n ensi vuoden budjetista. Suuret linjat vuosille 2014-2020 sovittiin jo alkuvuodesta rahoituskehyspäätöksessä, nyt jäsenmaat ja Euroopan parlamentin neuvottelijat viimeistelivät yksityiskohdat.
Ns. sitoumusmäärärahat ensi vuodelle ovat 142,6 miljardia euroa ja maksumäärärahat 135,5 miljardia euroa. Budjettikuria ajaville maille, kuten Suomelle, oli tärkeää pysyä rahoituskehyksen maksukaton puitteissa. Parlamentti äänestää budjetista ensi viikolla Strasburgissa.
