Vierailin tiistaina toista kertaa Ruotsin poliittisen kesän kohokohtana pidetyllä Almedalen-viikolla Visbyssä. Tilaisuus on ainutlaatuinen osoitus ruotsalaisesta yhteishengestä: poliittisen kentän kaikki osapuolet keskustelevat koko viikon saman pikkukaupungin kaduilla. Puhe- ja keskustelutilaisuuksia on satoja. Almedalen-viikko on tasan yhtä vanha kuin minä mutta sen mittakaava on moninkertaistunut sitten Olof Palmen päivien. Nyt on alettu jo avoimesti puhua lievästä ähkystä. Ehkä kokemuksista kannattaa ottaa oppia, kun kehitetään Suomen vastinetta eli SuomiAreenaa.
Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajavaltio Ruotsi käytti tilaisuutta taitavasti hyväkseen ja järjesti Almedalenissa pohjoismaiden yhteistyöministereiden kokouksen. Kokous sujui Almedalen-hengessä ? keskustelua piisasi, tuloksia syntyi, ja kissojakin nostettiin pöydälle.
Yhteistyöministerit pääsivät alustavaan yhteisymmärrykseen alkuvuodesta sovittujen budjettileikkausten toteuttamisesta. Panin tyytyväisenä merkille, että kaikki sektorit ovat ottaneet säästötavoitteen vakavasti. On myös hyvä, että sektorit ovat itse päättäneet säästöjen toteuttamistavasta. Näin on parhaiten pystytty turvaamaan tärkeimpien toimien jatkuminen. Yhteistyöministereiden omat säästöt koskevat erityisesti kansainvälistä yhteistyötä ja hallintoa sekä niin sanottuja prioriteettihankkeita ja yhteisaktiviteetteja. On jännittävää nähdä, miten säästöille käy Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa lokakuussa. Niitä on nimittäin tarkoitus jatkaa. EU:n tasollahan monivuotinen säästölinja sai hiljattain Euroopan parlamentin hyväksynnän.
On syytä jälleen korostaa, että säästöt eivät merkitse pohjoismaisen yhteistyön alasajoa. Oli hienoa kuunnella pääsihteeri Dagfinn Høybråtenin esitystä siitä, miten säästöjen rinnalla pyritään pohjoismaisen yhteistyön modernisointiin. Päätöksentekomenettelyjä nopeutetaan, hallintoa virtaviivaistetaan, toimielimiä uudistetaan, projektihallintoa tehostetaan ja kokoonpanoja vähennetään.
Viime kädessä on kyse kuitenkin poliittisista valinnoista. Perinteinen visiointikeskustelumme oli taas perimmäisten kysymysten äärellä: miten käyttää pohjoismaisen yhteistyön valtavaa potentiaalia paremmin hyväksi. Nostin omassa puheenvuorossani esille erityisesti pohjoismaisen brändin, ministeriviikon käyttämättömät mahdollisuudet ja nuorten ennakkoluulottomat näkemykset, joita koskevaa suomalaista raporttia jälleen mainostin. Kollegat mainitsivat muun muassa pohjoismaisen designin ja muodin, joustavammat yhteistyömuodot, poliittisemman keskustelun tarpeen, globaalikysymykset ja siirtymisen koordinaatiosta kehittämiseen. Olimme yhtä mieltä siitä, että EU ei ole yhtään vähentänyt pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä. Siitä on vaan nyt tehtävä seksikkäämpää.
Ainakin Almedalenissa pohjoismainen yhteistyö näytti voivan hyvin. Järjestimme ministereiden kesken avoimen keskustelutilaisuuden yhteistyön tulevaisuudesta, ja katsomo oli tupaten täynnä koko puolitoistatuntisen ajan. Itse korostin pohjoismaiden kilpailukykyä. Olemme kaikkien rankkausten kärjessä. Pohjoismainen malli perustuu tasa-arvoiseen ja avoimeen demokratiaan, sosiaaliturvaan ja markkinatalouteen, ja se toimii. Poikkeavista kansainvälisistä jäsenyyksistä huolimatta kaikilla Pohjoismailla menee hyvin ja niiden ääni kuuluu Euroopassa. Elinkeinorakenteemme on jo integroitunut ja se tuottaa synergioita. Terveestä kilpailusta Pohjoismaiden välillä ei tule kuitenkaan luopua. Pääsin myös muistuttamaan, että Pohjoismaissa ikääntyvällä väestöllä menee poikkeuksellisen hyvin. Siitäkin voi tulla meille kilpailuvaltti.
Visbyn lentokentällä törmäsin pitkään punaiseen mattoon, joka toivotti saapujat tervetulleeksi Ahvenanmaalle. Nokkelaa!
